Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

torstaina, joulukuuta 15, 2016

Vietnamin osakemarkkinoille sijoittaminen

Olen jo aiemmin kirjoittanut Vietnamista ja siitä, miten näen maan houkuttelevana sijoituskohteena. Ongelmana on kuitenkin se, miten päästä käsiksi maan osakemarkkinoille. Vaihtoehtoja on nähdäkseni kolme: Nordnetin kautta on saatavilla db:n Vietnam x-trackeria. Kyseessä on synteettinen ETF eli rahasto ei itse omista sen kohteena olevia osakkeita. Kesällä Deutsche Bankin ollessa ongelmissa tämä asia vaikutti selvästi miinukselta. Nyt seikka tuntuu jo melko kaukaiselta. Siirsin joka tapauksessa Vietnam-sijoitukseni jokin aika sitten toiseen rahastoon: VanEck Vectors Vietnam ETF:n (tunnettiin aiemmin nimellä Market Vectors Vietnam). Tässäkin rahastossa on kuitenkin eräs ongelma: se ei seuraa Ho Chi Minhin indeksiä vaan toista indeksiä, jossa on Vietnamissa perustettuja yrityksiä. Tarkemmin asiasta voi lukea Kauppalehden keskustelupalstalta

Mikä sitten avuksi? Mainitsin aiemmin olemassa olevan vielä kolmannenkin vaihtoehdon: PYN Elite. Plussana mm. se, että rahastonhoitajalla on kokemusta, näkemystä ja taitoa kehittyvien/frontier-markkinoiden sijoitustoiminnasta. Miinuksena aktiivisen rahaston kulut ja varsin korkea minimerkintäsumma (10 000 €). Aiemmin juuri tuo korkea minimimerkintä on rajannut rahaston sijoitussalkkuni ulkopuolelle. Päätin kuitenkin tarkastella tilannetta vielä uudelleen.

Hajatusmielessä PYN Eliten suurin sijoitus tulisi minimimerkinnällä vastaamaan noin 3%:a salkustani. Ei mikään aivan hirveä paino yksittäiselle yhtiölle, vaikka riskiä toki näillä maailmankolkilla piisaa. Koko rahaston osuus salkustani tulisi olemaan jotain vähän yli 15% tietämissä. Onko se sitten liikaa lienee melko teoreettinen kysymys. Minusta se ei välttämättä ole.

PYN Elite on mielestäni tällä hetkellä kaikista näistä kolmesta tavasta selvästi huokuttelevin tapa sijoittaa Vietnamiin. Arvonkehitys ei viime aikoina ole ollut huimaavaa, mutta sitä en pidä välttämättä miinuksena. Jos kaikki on kunnossa, niin tuotot kyllä tulevat aikanaan ja joskus hyvinkin nopeasti. Silloin ei enää kannata mukaan hypätä. Aikaa odotella minulla todennäköisesti on. 

Salkkuani mullistin ostoa varten sen verran, että myin VanEck Vectors Vietnam ETF:n sekä Evli Emerging Frontier-rahastot. Tämän lisäksi pitää ostoon käyttää vielä jonkin verran säästöjä sekä hieman myös Nordnetin Superluottoa (aktiivisen Vietnam-rahaston osto lainalla kuulostaa kyllä lähtökohtaisesti aika hurjalta idealta jos sen näin esittää...) Luotto ei ole määrällisesti kauhean suuri ja uskon pystyväni sen maksamaan melko joutuisasti pois.

Jälleen kerran aika tulee näyttämään miten PYN Eliten kanssa tulee käymään. VanEck Vectors Vietnam tuotti omistusaikanani jonkun prosentin miinusta kun sen sijaan harmittavan pieneksi sijoitukseksi jäänyt Evli Emerging Frontier nousi lähes parikymmentä prosenttia.

torstaina, joulukuuta 08, 2016

Jenkkiläistä asuntosijoitusyhtiötä salkkun?

Novo-ostoksen jälkeen on sijoitusrintamalla ollut jälleen hiljaista. Toisaalta en ole keksinyt tai edes jaksanut yrittää keksiä mitään ostettavaa ja toisaalta ei minulla ole juuri ollut ylimääräistä sijoitettavaakaan. Loppukesästä toteuttamani elämänmuutos näkyy siinä, että säästöön ei juuri ole rahaa jäänyt, vaikka en nyt velaksikaan ole joutunut elämään. Veronpalautuksia sentään sain reilun tonnin ja pienimuotoinen yritystoimintakin alkaa pikku hiljaa tuottaa kassavirtaa eli alkuvuodesta voisi olla aika pitkästä aikaa hankkia jotain. Mutta mitä?


Olen kelpuuttanut salkkuuni kahta suomalaista kiinteistöihin sijoittavaa yhtiöitä (Technopolis ja Suomen hoivatilat), joista kumpikaan ei kuitenkaan ole aito REIT verohelpotuksineen. Valitettavasti kotimaamme tarjonta tällä saralla on... no jos ei nyt ala-arvoista niin... turhan riskialtista. Technopoliksen suhteen en tällä hetkellä suunnittele lisähankintoja johtuen siitä, etten viime kädessä ole lainkaan varma siitä täyttääkö yhtiön johto tai oikeammin johtamistapa asettamani sijoituskriteerit. Haluan katsoa mihin yhtiö sijoittaa loput annilla sekä mm. Finn-Medin myynnillä hankitut rahat. Jos ne pistetään ylihintaiseen kiinteistön hankintaan länsinaapuriin niin minun lienee aika tehdä tarvittavat johtopäätökset.


Muista salkkuni yhtiöistä Praxair ilmeisesti harkitsee jonkinlaista fuusiota Linden kanssa. Kertaalleen tämä lähentyminen jo peruuntui, mutta kuten Guggenheim-hanke konsanaan ei tämäkään hupsutus niin vain luovuta. Jos joku miettii sitä, miksi en ajatuksesta innostu niin katsokoon täältä kannattavuuden tunnuslukuja: Linde, Praxair. Ja vaikka kuinka fuusion yhteydessä vakuutettaisiin, että Linden yrityskulttuuri blaa blaa Praxairin kaltaiseksi, niin enpä usko.


Mutta sitten otsikon mukaiseen teemaan. Vaikka sijoitusasunnon omistaminen periaatteessa hieman houkuttelisi ajatuksen tasolla, niin vaimon asuntosijoitusta sivusta (ja välistä myös hieman aktiivisemmin) seuranneena voin todeta etten usko jaksavani nähdä kaikkea sitä vaivaa. Hajautusmielessä asunnot varmaan ovat kuitenkin hyvä ajatus. Jenkeistähän oikeita REIT:ä löytyisi. Realty Incomea (O) monet ovat alansa parhaaksi kutsuneet. Laatu vaan tuppaa maksamaan. P/E-lukua on näiden yhtiöiden kohdalla turha tuijottaa, mutta osinkotuotto kertoo jo jotain. Tällä hetkellä O maksaa kuukausiosinkoa, joka vuositasolla tekee 4,3% tuoton. Osinkoa on ollut tapana korottaa vuosittain muutamalla prosentilla.


Nykyisessä matalien korkojen maailmassa O:n kaltaiset vakaata osinkotuottoa takovat yhtiöt ovat nauttineet varsin korkeasta arvostuksesta. Jos käytetään helppouden vuoksi esimerkkinä osinkotuottoa niin O: osalta luvut ovat seuraavat (lähde: Morningstar: http://performance.morningstar.com/stock/performance-return.action?p=dividend_split_page&t=O&region=usa&culture=en-US )

Five Year Dividend History

Annual Dividends
 12/201112/201212/201312/201412/2015
*Dividend Amount is calculated using the ex-dividend date


Finanssikriisin aikoihin tuotto nousi ilmeisesti noin kahdeksan prosentinkin tietämiin. Kurssikäyrää katsomalla huomaa O:n hintakehityksen olleen tämän vuoden aikana melko hurjan: alkuvuoden hieman päälle 50 taalasta käytiin loppukesästä jo yli seitsemässäkympissä, josta nyt ollaan palattu lähes lähtötilanteeseen.


Onko Realty Income nyt siis sellaisissa hinnoissa, että osto kannattaa? Vastaus riippuu toki ihan henkilökohtaisista preferensseistä. Omalla kohdallani todennäköinen sijoitushorisonttini on niin pitkä, etten pidä kurssivaihteluista aiheutuvaa vuosituottojen heilahtelua juuri minkäänlaisena uhkana. Tärkeämpää minulle on saavuttaa omien laskelmieni perusteella vähintään noin 8% ja mieluusti jopa 10-12% vuosituotto (todellinen tuotto tulee sitten olemaan mitä on, mutta hankinnat pyrin tekemään näistä lähtökohdista). Realty Income ei tällä hetkellä oikein kriteeriä täytä.


Mutta hei! Eihän täyttäisi uusi sijoitusasuntokaan. Jos ostaisin 100 000 kämpän ja vuokraisin sitä 500 e/kk hintaan niin tuottohan olisi vain 6% vuodessa (unohdetaan nyt helppouden vuoksi esim. se, mistä moisen kämpän löytäisin, vastike, kaikki remonttikulut yms.) Asuntosijoituksen hienous onkin siinä, että sijoituksen voi vivuttaa: 30 000 omaa rahaa ja 70 000 pankilta. Johan kasvaa oman pääoman tuotto. Miksei siis samalla tapaa vivuttaa asuntorahastoa? Nordnetkin antaa 70% vakuusarvon Realty Incomelle.


Tätä dilemmaa pohdiskelin hetken, kunnes tajusin missä menen metsään. Asuntosijoitusyhtiöt ovat nimittäin jo lähtökohtaisesti velkaisia. Realty Incomella pitkäaikaista velkaa näyttää olevan noin puolet taseesta. Eli hyvin karkeasti laskien samaan vivutusasteeseen päästäkseen velkaa voisi ottaa vain noin 20% lisää. Tällöin osinkotuotto olisi vähän päälle 5% (-velanhoitokulut, jotka ovat tällä hetkellä noin prosentin luokkaa). Eli nykytilanteessa Realty Income on minulle liian kallis. Velkaa lisäämällä voi yrittää lisätä tuotto-odotusta, mutta sellaiseenhan kuplat käsittääkseni tapaavat perustua. En silti hylkää Realty Incomea, mutta jään odottamaan Mr. Markkinalta parempaa tarjousta.
Dividend Amount1.741.782.182.192.28
Year-end Yield %4.974.425.834.604.41

torstaina, marraskuuta 03, 2016

Osto: Novo Nordisk

Olen jo aiemminkin käsitellyt blogi-kirjoituksissani tanskalaista lääkeyhtiötä nimeltä Novo Nordisk. Olen todennut sen olevan mielestäni kenties laadukkain kaikista lääkeyhtiöistä. Yhtiöllä vaikuttaisi olevan selkeitä teknologiasta johtuvia kilpailuetuja, joka puolesta puhuu mm. korkea oman pääoman tuotto sekä noin 80% bruttokate.

Olen kuitenkin pitänyt firmaa pahasti ylihintaisena. Yhtiön aiempi ohjeistus 10% vuosittaisesta liikevaihdon kasvusta on tuntunut myös kovalta. Tanskan osinkoverotus ei myöskään ole juuri houkutellut, vaikka osinkoprosentti onkin alkanut ykkösellä. Toisaalta yhtiöllä on tapana suuren maailman malliin ostaa omia osakkeitaan takaisin. P/E on ollut pitkästi yli 20, mikä on minusta melko paljon ottaen huomioon kasvun rajat (lähinnä yhtiön koostakin riippuen) ja kilpailun. Viimeisimmän osavuosikatsauksen yhteydessä firma kuitenkin alensi kasvunäkymiään 5% vuodessa. Tämä kuulostaa minusta realistiselta ja on huomattava, että nykyisessä nollakorjen ympäristössä uskoisin, että laskennallisesti yhtiö tulisi arvostaa ehkä noin P/E 20:lla (Seppo Saarion mukaan 6,5% kasvu tulisi 1% inflaatiossa arvostaa P/E-luvulla 28).

Novon P/E on nykyisellä 240 DKK:n kursilla noin 15 Morningstarin ja 4-Tradersin ennusteen mukaan. Pidän sitä melko alhaisena näin laadukkaalle ja defensiiviselle firmalle. Päädyin hankkimaan hieman alle 4% siivun yhtiötä salkkuuni. Jos hinta laskee niin saatan ostaa vielä yhden erän lisää. Uskoakseni olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa sykliset ja jopa jälkisykliset osakkeet alkavat jälleen näyttää houkuttelevilta ja mielestäni tässä tilanteessa defensiivinen järkevän hintainen osake on sen verran houkutteleva tilaisuus, etten malta jättää ostopaikkaa hyödyntämättä vaikkei tarkotuksenani olekaan ollut juuri osakkeita nyt ostella.

perjantaina, lokakuuta 21, 2016

Salkun siivousta

Taas on aika mennyt niin sukkelaan, etten ole ehtinyt reiluun kuukauteen blogia kirjoittamaan. Kovin aktiivisesti en talousuutisiakaan ole seurannut, mutta se ei holdaajalle liene välttämättä pahaksi.


Suurin muutos on ollut se, että olen yrittänyt elämänmuutokseni myötä pistää salkkuni velan minimiin (tällä hetkellä luottoa on käytössä ehkä noin 200 euroa ja senkin aion lähiaikoina maksaa pois). Osatekijänä on myös Nordnetin superluoton 0.49% korkotarjouksen loppuminen. Vaikkei prosenttikaan vielä paljoa ole niin jonkinlaisena motivaattorina koron nousikin toimi velasta luopumiseen.


Velka nollaantui osakkeita myymällä. Totesin, ettei minulla ole nyt riittävästi aikaa eksoottisempien omistusten seuraamiseen, joten varsin mukavasti plussalla ollut Andrew Peller sai mennä. Sijoitus oli varsin hyvä, mutta kun ostovaiheessa suurin piirtein oikein arvostuksia arviomani osake nousee noin 80% niin en usko ainakaan kovin pahaan saumaan myyneeni. Suurin syy myynnille oli kuitenkin se, että yhtiön seuraaminen olisi vaatinut enemmän aikaa kuin minulla oli käytettävissäni.


Toinen myynti oli Betsson. Kesällä osakkeita ostaessani epäilin osakkeen kurssin nousevan takaisin noin sataan kruunuun ilman kummempia uutisia, ellei osakemarkkinoiden yleinen tilanne heikkene. Ennustukseni ei aivan toteutunut, mutta yli yhdeksäänkymppiin kuitenkin päästiin ennen Q3:a ja päätin myydä hieman spekulaatiomielessä ostamani osakkeet pienehköllä voitolla.


Muutoin salkkuuni ei juuri muutoksia ole tullut. Technopoliksen annissa sain muutaman osakkeen myös toissijaisessa merkinnässä. Mistään suuresta menestyksestä ei voi puhua, mutta otinpa nyt, mitä "ilmaiseksi" sai (nämä osakkeethan sai noin euron alennuksella päivän kurssiin nähden, kun ne pystyi merkitä ilman merkintäoikeuksia).


Huomasin myös Seligsonin osavuosikatsauksesta myös Phoenixin hankkineen Gileadia. Toivotaan, että sijoituksesta tulee tuottoisa. Itse olen ainakin toistaiseksi luottavainen, vaikka markkinat jostain syystä yhtiötä tällä hetkellä eivät juuri arvostakaan (P/E on kai jossain hieman alle 6 tuntumassa).



sunnuntaina, syyskuuta 18, 2016

Kiinteistösijoitusyhtiöt ja osakeannit

Jäin mietiskelemään kiinteistösijoitusyhtiöitä ja niihin liittyviä osakeanteja. Osakeantihan on periaatteessa vanhoille omistajille usein epämieluinen asia: jos siihen ei osallistu niin oma omistus yhtiöstä laimenee ja jos osallistuu niin joutuu laittamaan uutta rahaa kiinni sijoituskohteeseen. Toki osakeanneissa on eroa sen suhteen järjestetäänkö niitä kasvun rahoittamiseksi vaiko esim. tappiollisesta liiketoiminnasta johtuvan akuutin kassakriisin paikkaamiseksi.

Olen ymmärtänyt, että kiinteistösijoitusyritykset eli REIT:t järjestävät usein osakeanteja. Syynä lienee se, että "REITin tulee maksaa vähintään 90 % verotettavista tuloistaan osinkoina osakkeenomistajille" (lähde: sijoittaja.fi: Kiinteistösijoittamista hajautetusti jokaiselle – esittelyssä REIT -rahastot). Näin ollen osakeanteja tarvitaan uusien hankintojen rahoittamiseksi (ellei yhtiö halua ottaa lisää velkaa). Niin kauan kun osingot maksetaan kassavirrasta tämä on REIT:n normaalia toimintaa ja on myös huomioitavaa, että ainakin Suomessa ja Jenkeissä REIT:t saavat vähentää maksetut osingot verotettavasta tuloksesta. Tämä huomioiden ei osinkojen maksaminen ja uuden rahan kerääminen tunnu enää niin järjesttömältä. Vaikka piensijoittaja maksaakin osingoista normaalin osinkoveron, niin yhtiön ei sentään ole tarvinnut niistä veroa maksaa. Toisaalta osakeantiinkin voi suhtautua ikään kuin uuteen kiinteistöhankintaan. Mikäli on tyytyväinen yhtiön antia edeltävään kiinteistöportfolioon, voi annin aivan hyvin jättää välistä.

On kuitenkin hyvä huomata, että kaikki kiinteistöihin sijoittavat pörssiyhtiöt eivät ole REIT:ja (itse asiassa tällä hetkellä Helsingin pörssissä taitaa olla vain yksi sellainen ja siihen en suosittele sekaantumaan). Esimerkiksi Technopolis ei ole REIT, eikä yhtiö myöskään saa osingoista samaa verohelpotusta. Toisaalta TP:n ei myöskään olisi pakko jakaa tulostaan osinkoina. Technopoliksn tapauksessa suurimmat omistajat, Varma ja Ilmarinen, saavat kuitenkin osinkonsa verottomina, jolloin tilanne on osakeantien suhteen suurinpiirtein sama kuin piensijoittajilla REIT:n kanssa. Voikin perustellusti kysyä toteutuuko kaikkien osakkeenomistajien yhdenvertaisuus tässä tapauksessa.

Toisaalta Technopolista arvioidessa on hyvä huomioida, että perinteisesti käytetyt arvostusmittarit, kuten EPS ja P/E-luku eivät sovellu toimialle kovinkaan hyvin, koska niihin vaikuttaa mm. se miten ostetut kiinteistöt arvostetaan taseeseen. Esimerkiksi operatiivista tulosta on esitetty paremmaksi mittariksi kiinteistösijoitusyhtiöiden tapauksessa. Se jättää huomioimatta poistojen vaikutuksen tulokseen. Perusteena on ilmeisesti se, että kiinteistöjen kohdalla, toisin kuin esimerkiksi monen teollisuuden alan kanssa, hankitut omaisuuserät harvemmin menettävät arvoon, vaan asuntojen arvo on tavanut pikemminkin nousta vuosien saatossa. Mielestäni tämä tulkinta pätee kuitenkin vain kasvukeskuksiin. Suomessakin on paljon alueita, joissa etenkin vanhojen asuntojen arvo on ollut laskussa. On myös syytä huomioida myös esim. ylläpitokustannukset laskelmissa.

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2016

Technopoliksen merkintäoikeusanti - Mitä tehdä kun et oikein tiedä mitä kannattaisi tehdä?

Technopolis kävi ostoksilla ja nyt olisi sitten aika kaivaa kukkaroa. "Ihanaa", sanovat osinkonsa verottomina saavat eläkeyhtiöt. "Ei rahan pitäisi tähän suuntaan kulkea", toteavat puolestaan osingoistaan verot maksavat piensijoittajat.

Oma sijoitusteesini Technopolikseen lähti siitä, että yhtiö tyytyy hitaampaan kasvuun, jota rahoitetaan kassavirrasta ja ylihintaisista ostoksista pidättäydytään. Aivan niin ei kuitenkaan käynyt. Aika näyttää kuinka järkevä Gårdan osto oli. Kohtuullisen tuoton siitä toki saanee, mutta en nyt mitenkään riemusta kiljen ole kuvettani kaivamassa.

Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa pitäisi päättää mitä tehdä Technopoliksen merkintäoikeusannin suhteen. Liikkeelle lasketaan sen verran paljon osakkeita, että omistus laimenee melko reippaasti ellei antiin halua lainkaan osallistua. Yleensähän melkeinpä viisainta on olla tekemättä mitään, ellei oikein tiedä mitä kannattaisi tehdä. Merkintäoikeusanti on kuitenkin siitä jännä juttu, että silloin häviää varmasti. Merkintäoikeuksilla voi nimittäin käydä rajoitetun ajan kauppaa ja mikäli ei antiin aio osallistua niin silloin merkintäoikeudet, tuttavallisemmin merkkarit, kannattaa myydä. Tällöin pääsee toki maksamaan normaalit osakevälittäjän palkkiot.

Pohdiskelin melko pitkään miten toimia. En oikein haluaisi tällä hetkellä pistää lisääkään rahaa yhtiöön, jonka soveltuvuudusta sijoitussalkkuuni en välttämättä kuitenkaan ole aivan 100% varma. Mielestäni yhtiön olisi Gårdan sijaan pitänyt ehdottomasti hankkia lisää omia osakkeitaan. Se olisi ollut takuuvarmasti pienosakkaiden edun mukaista. Yksi vaihtoehto olisi ollut myydä sen verran merkkareita, että olisin voinut uusia osakkeita merkkaamalla pitää omistusosuuteni ennallaan. Koska positioni on melko pieni, tämä vaihtoehto tuntui kuitenkin lähinnä vain välittäjän kannalta hyvältä. Päädyin lopulta käyttämään merkintäoikeuteni sekä laittamaan varuilta toissijaisessakin annissa pienin toimeksiannon sisään (tämä muuten on kuulemma yksi harvoja piensijoittajien etuja, usein merkintäoikeuksia jää ilmeisesti pieni määrä käyttämättä ja uusia osakkeita voi saada jokusen merkattua ilman, että merkintäoikeuksia joutuu erikseen ostamaan).

Aika näyttää korjaantuuko Technopoliksen aliarvostus muihin kiinteistösijoituksia tekeviin pörssiyhtiöihin verrattuna ja alkaako rahavirta joskus kulkea ainoastaan yhtiöstä omistajille.

maanantaina, elokuuta 29, 2016

Uusille urille

Aika monen sijoitusaiheisen blogin aihepiiri käsittää jollain tavalla riippumattomuuden. Eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita. Osa vahtii rahankäyttöään hyvinkin tarkasti ja pyrkii kurinalaisilla elämäntavoilla säästämään palkastaan niin suuren osan, että vapaus työstä koittaa jo vuosikymmenen kuluttua.

Minä en ole asettanut itselleni mitään selkeitä säästötavoitteita enkä ole ajatellut jäädä pois palkkatyöstä vielä vuosikymmeniin, ellei mitään yllättävää satu. Osakkeisiin olen säästänyt lähinnä siksi, että uskon sen tuovan pidemmällä aikavälillä taloudellisen turvan lisäksi vaihtoehtoja.

Viime aikoina olen kuitenkin alkanut pohtia nykyistä uravalintaani. Olen kouluttautunut asiantuntija-ammattiin, jossa uskoakseni minulle tulisi maksaa ajattelusta. Työnkuvani on kuitenkin ollut jo pidempää pelkkää suorittamista ja näistä suoritteista minulle myös maksetaan. Rutiinit tappavat luovuuden sanotaan. Siinä on perää. Vaikken ole mikään erikoista ja epäsäännöllistä elämää viettävä suuri taiteilija, pidän kuitenkin lukemisesta ja kirjoittamisesta ja minulla on myös niihin liittyviä sivutöitä, joista koen tyydytystä, mutta jotka kärsivät pakkotahtisesta päätoimesta. 

Mikä siis neuvoksi? Olen tehnyt työni ohessa myös tieteellistä tutkimusta ja nyt minun pitäisi löytää aikaa artikkelien kirjoittamiseen. Mikä olisikaan luontevampi paikka sille kuin yliopisto. Palkka on nykyistä työtäni huonompi, mutta toisaalta työssä on aivan erilainen vapaus. Lisäksi olen aina pitänyt myös opettamisesta, jota siis saan nyt myös tehdä.

Jos suunnitelmani onnistuu, niin jatkossa hankin elantoni useammasta eri tulonlähteestä. Päätoimena tulee olemaan työ yliopistolla. Lisäksi teen ammattiini liittyviä hommia yksityisenä ammatinharjoittajana. Tämän lisäksi minulla on erilaisia vähän tai enemmän kirjoittamiseen ja tieteeseen liittyviä sivutöitä. Työmäärä tuskin tulee juurikaan aiemmasta vähenemään ja palkkakin on, jos ei nyt vähäisempi, niin ainakin epävakaammalla pohjalla kuin aiemmin ammatinharjoittamiseen liittyvien riskien myötä. Uskon kuitenkin, että järjestely on hyvä. En halua tuhlata ainutkertaista ja rajallista elämääni tekemällä työtä olosuhteissa, jotka koen omiin tavoitteisiini ja toiveisiini nähden sopimattomiksi. Etenkin, mikäli valittavana on muitakin vaihtoehtoja.

maanantaina, elokuuta 22, 2016

Atrion ja arvostustaso

Kerroin noin kuukausi sitten myyneeni lääkintälaitteita valmistavan Atrionin osakkeet. Lupasin, että palaan asiaan vielä myöhemmin. Kuten jo aiemmin kerroin, pyrin olemaan myymättä pitkäaikaiseksi suunnittelemiani omistuksia, ellei yhtiöiden arvostus kasva aivan järjettömäksi.

Mikä sitten on järjetön arvostustaso? Mitään yksiselitteitä P/E, P/S, p/b tai muutakaan lukua en osaa tähän antaa. Pari nyrkkisääntöä minulla kuitenkin on. Jos (todennäköisesti) suurinpiirtein inflaation kanssa samaa tahtia kasvavan firman p/b nousee yli pitkäaikaisen ROE:n keskiarvon, niin silloin minusta firma on todennäköisesti aavistuksen yliarvostettu, ellei sitten ole syytä odottaa pääoman tuottavan aiempaa paremmin jatkossa. Tähän nyrkkisääntööni perustin esimerkiksi Nordean myynnin huhtikuussa 2015 kun yhtiön osakkeesta maksettiin lähes 12 € ja p/b oli noin 1.5.

Toinen nyrkkisääntöni on, että P/E 30 alkaa olla paljon firmasta, jonka kasvutahti on alle 10% vuodessa ja jolla ei ole plakkarissaan mitään sellaista tuotetta, jonka myynnin kasvulle ei ole olemassa mitään selvää kattoa. Kaivetaanpa esimerkki tähän omasta salkusta: Revenion P/E on tällä hetkellä Nordenetin mukaan 36.6. Firma hakee kuitenkin FDA:n hyväksyntää silmänpaineen kotimittarille, jollaisia ei vielä markkinoilla juuri ole. Tämän vuoksi analyytikoiden, saati sitten minun, on hyvin vaikea ennustaa sitä, mikä firman tulevaisuudessa generoiman kassavirran nykyarvo tulee olemaan. Tämän vuoksi en aio osakkeita myydä, vaikka arvostus tällä hetkellä korkealta tuntuukin. Toisaalta harkitsisin ostojakin erityisen tarkkaan pyrkien punnitsemaan, mikä todennäköisyys on sille, että markkinoiden odotukset tullaan palkitsemaan.

Atrionin P/E myyntihetkellä oli yli 30. Nyt kurssi on kuitenkin tullut jo jonkin verran alas ja tämänhetkinen P/E on Morningstarin mukaan 29. 10 vuodessa firman liikevaihto on kasvanut 81 miljoonasta 146 miljoonaan eli noin 6,8% vuosivauhtia. Myös tulos ja osinko ovat nousseet varsin mukavasti. Mielestäni kasvuvauhti ei kuitenkaan ole ollut niin huikea, että selvästi yli 20:n P/E olisi perusteltu. On myös hyvä muistaa, että markkinoiden hyväksymä P/E-luku riippuu myös inflaatiosta. Matalan inflaation aikana myöhemmin kassaan tuleva raha on nykyhetkeen diskontattuna "arvokkaampaa" kuin korkean inflaation.

Miksi Herra Markkina on sitten päättänyt hinnoitella Atrionin niin korkealle? Syitä on varmaan lukuisia, mutta jo pidempään jatkunut matala korkotaso on nostanut erityisesti vakaiksi osingonmaksajiksi miellettyjen osakkeiden arvostusta (esimerkkinä tästä mm. Elisa P/E 21 ja Orion P/E 23). Mielestäni tuotto-riski-suhde ei Atrionissa enää ollut kovinkaan hyvä ja päädyin siksi myymään osakkeeni. Yhtiössä sinänsä ei minusta ole mitään vikaa ja saatan palata vielä omistajaksi jos ja todennäköisesti kun yliarvostus jossain vaiheessa purkautuu.

Ja loppuun vielä pieni mainos:
20 osaketta ilman välityspalkkiota
Coca Cola, Facebook, Alphabet (Google) ja Johnson & Johnson. Tarjous koskee 22.–26.8.2016 välisenä aikana toteutuneita toimeksiantoja (max. 100 kpl/tili) ja ainoastaan Nordnetin sivuilla mainittuja kampanjaosakkeita.

tiistaina, elokuuta 02, 2016

Svenska Handelsbanken -laatupankki Ruotsinmaalta

Kerroin tässä taannoin ostaneeni Svenska Handelsbankenia. Olen aiemmin valitellut, ettei minulle ole juurikaan ollut ylimääräistä sijoitettavaksi. Olen yrittänyt kerätä hieman käteistä ja varautua siten mahdollisesti jossain vaiheessa tulossa olevaan auton vaihtoon. Olin jo aiemmin aktivoinut salkkuuni Nordnetin superluoton, mutta en ole sitä viime aikoina juurikaan käyttänyt. Päädyin nyt kuitenkin hieman nostamaan salkkuni lainoitusastetta. Tarkoitukseni on olla varovainen, mutta ajattelin silti aavistuksen vivuttaa tuottoa nostamalla velan noin 10%:iin salkun arvosta (hieman alle 15% salkun lainoitusarvosta). En tiedä kuinka järkevää velan ottaminen tässä tilanteessa on, mutta kyseessä on kuitekin summa, jonka kanssa uskon nukkuvani yöni edelleen varsin hyvin. Korkokin on varsin inhimillinen: 0.49%.

Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.

Miksi sitten päädyin hankkimaan Svenska Handelsbankenia? Ensinnäkin pankkiosakkeet ovat viime aikoina olleet epäsuosiossa johtuen ymmärtääkseni mm. matalista koroista (joihin pankit näyttävät yllättävän hyvin kuitenkin sopeutuneen marginaaleja ja palvelumaksuja nostamalla) sekä EU:n pankkeihin liittyvästä epävarmuudesta johtuen.

Miksi sitten SHB eikä esim. Nordea? Tarkoitukseni oli ostaa osakkeita, joita voisin pitää salkussani buffetmaisesti eli ikuisesti. Nordeakin on hyvä pankki, mutta SHB on parempi. Perusteluita voitte etsiä vaikka Seeking Alphan artikkeleista Svenska Handelsbanken: Its Unique Banking Model Is Well-Positioned To Withstand Headwinds ja Svenska Handelsbanken's Risk Management Activities Have Stood The Test Of Time. Myös Phoebus-blogista ja osavuosikatsauksista löytyy perusteluita sille SHB:n paremmuudelle.

Vanhan sanonnan mukaan hyvää ei saa halvalla ja se pätee nytkin. SHB:n A-osake vaihtaa omistajaansa (Nordnetin mukaan) p/b-luvulla 1.53. P/E on noin 12. Osinkotuotto on 5.8% Esimerkiksi Nordean vastaavat luvut ovat p/b 1.1, P/E 9.5 ja 7.8% osinkotuotto. On ehkä hieman makuasia haluaako laadusta maksaa noin paljoa enemmän, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että SHB ei tarvinnut lainkaan lisärahoitusta esimerkiksi 90-luvun lamassa.

Päädyin hankkimaan SHB:n osakkeita salkkuuni noin 4% painolla. Jos kurssi laskee alle 90 SEK:n niin saatan lisäillä hieman. Lisäksi päädyin stressitestien julkistamisen jälkeen ostamaan pikkusiivun lisää Sampoa ja lisäksi myös 1,6% siivun Nordeaa. Pankkien arvostus näyttää tällä hetkellä sen verran edulliselta, että uskoisin Nordeankin olevan vähintäänkin kohtalainen sijoitus ainakin keskipitkällä aikavälillä. Aika näyttää onko minusta ennustajaksi.

lauantaina, heinäkuuta 30, 2016

Aika muuttaa mielipidettä Detection Technologysta

Olen näköjään kirjoittanut muutaman sanan yhtiöstä nimeltä Detection Technology vähän reilu vuosi sitten blogiini. Silloin pidin yhtiötä jonkin verran mielenkiintoisena, mutta en jaksanut perehtyä siihen syvällisemmin, koska pidin sitä lähinnä alihankkija. Syystä tai toisesta päätin kuluneella viikolla kuitekin vilkaista, mitä yritykselle kuuluu.

Ensimmäisenä kurssikäppyrää vilkaistessa suu loksahtaa auki: toukokuussa 2015 yhtiön osake vaihtoi omistajaansa vähän päälle viidellä eurolla, mutta perjantain päätöskurssi oli jo yli 12 €! Olisi varmaan kannattanut ostaa... Päätin vilkaista yhtiötä uudemman kerran.

Yhtiön kotisivuilla kerrotaan toimialasta seuraavaa: "Detection Technology is a global provider of X-ray imaging products and services for medical, security and industrial applications". Viimeksi taisin lähinnä keskittyä tuohon lääketieteelliseen kuvantamiseen, mutta ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen Matlock hoksataakseen sen, millainen potentiaali esim. viime aikaisten terroristi-iskujen vuoksi turvallisuusalan skannereihin liittyy. Ja toisaalta on myös huomattavaa, että skannereihin liittynee myös tiukka säätely, sillä ihmisiä tuskin halutaan turhaan altistaa yhtään suuremmalle annokselle ionisoivaa säteilyä, kuin on pakko.

Yhtiön taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: "DT targets annual growth of 15% and an EBIT margin of 15% in the medium term." Maantieteellisesti yhtiön on levittäytynyt useammalle eri mantereelle: "Yhtiö toimii Espoossa, Oulussa, Pekingissä, Hongkongissa ja Bostonissa." Jos nyt en väärin muista, niin kehitystyö tehdään Suomessa, tehdas on Kiinassa ja Bostonissa oli muutama henkilö hommissa. Suurin osa komponenteista ostetaan muistaakseni alihankkijoilta, joten bisnes ei aivan hirveästi pääomia tarvitse. Osinkopolitiikasta kerrotaan seuraavaa: "Yhtiön tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille noin 30% - 60% konsernin vuosittaisesta tuloksesta (osakekohtainen tulos) ennen kertaluontoisia eriä joko osinkoina tai varojen palautuksena."

Sitten viimeisimpien osavuosikatsausten kimppuun: Q1 2015: "VAHVA ALKU VUODELLE: LIIKEVAIHTO KASVOI 29%" Q2: "HYVÄ KASVU JATKUI" Q3 oli sitten välistä heikompi ja liikevaihto kasvoi vain hiukan, Q4: "liikevaihto ja tulos kasvoivat vahvasti".

Sama meno on jatkunut tänäkin vuonna tai itse asiassa kasvu on jopa kiihtynyt: Q1: "Liikevaihto kasvoi merkittävästi, tulos tavoitetasolla". Tarkemmin sanottuna "Liikevaihto kasvoi 71,3 % (29,5 %) 15,4 miljoonaan euroon (9,0)". "Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluontoisia eriä oli 2,3 miljoonaa euroa (1,1)".

Q2 ei jäänyt huonommaksi: "liikevaihto ja tulos jatkoivat vahvaa kasvua". Tarkemmat luvut kertovat seuraavaa: " Liikevaihto kasvoi 87,8 % 17,5 miljoonaan euroon (9,3)". "Liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (0,6)". Erityisesti kasvua nähtiin turvallisuus- ja teollisuustuotteissa. Lääketieteellisissä tuotteissa kasvu oli tällä kvartaalilla hitaampaa, mutta yhtiön mukaan siihen vaikuttivat kausiluonteiset vaihtelut.

Kaiken tämän jälkeen ei liene ihme, että kurssi on ollut hurjassa nousussa. Kasvuluvut ovat huikeita ja kasvu on heijastunut myös liikevoittoon. Vapaa kassavirta on tosin ollut miinuksella. Tästä kerrotaan osavuosikatsauksessa seuraavaa: "Toimitusten nopea kasvu sekä varautuminen tuleviin toimituksiin ovat nostaneet yhtiön käyttöpääoman määrää ensimmäisellä vuosipuoliskolla".

Sitten vielä muutamia lukuja: Morningstar ilmoittaa Detection Technologyn Gross Profit Marginiksi viime vuosille hieman yli 40%, mikä ilmeisesti saattaa kertoa kilpailuedusta. Tase näyttää myös nopealla vilkaisulla olevan kunnossa: "Yhtiöllä oli rahavaroja  5,0  miljoonaa euroa katsauskauden  lopussa."  "Korolliset  nettovelat olivat -2,3 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli –9,9 %".

Myös Inderes huomio DT:n hurjan kasvun perjantain Aamukatsauksessaan. Inderesin mukaan kasvu oli ennakoitua vahvempaa ja tavoitehintaa nostettiin useammalla eurolla 12 euroon. Kuluvan vuoden EPS-ennustetta nostettiin 55 senttiin. Tällöin P/E-luvuksi tulisi nykyisellä 12,20 euron kurssilla 22,2.

Huomioni kiinnittyi vielä Aamukatsauksen viimeiseen lauseeseen: "Ennusteemme sisältävät vuosien 2016-2018 kannustinpalkkioista syntyvän merkittävän diluution". Yhtiön kotisivuilta löytyy asiasta seuraavaa tietoa: "Yhtiön kannustinohjelmien ensimmäisten vaiheiden mukaisesti liikkeeseen laskettavien osakkeiden määrä on enintään 474 800 osaketta". Yhtiöllä on tällä hetkellä 12,95 miljoonaa osaketta, joten määrä vastaa noin 3,5% optioiden erääntymisen jälkeisestä osakemäärästä. P/E-luvuksi tulee tämä huomioiden 23.

Tilinpäätös vuodelta 2015 valottaa tätä kannustinjärjestelmää vielä tarkemmin: "Yhtiö on perustanut toimitusjohtajalle vuonna 2008 ja avainhenkilöille vuonna 2010 osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Niissä osakkeita voidaan tarjota edunsaajille merkittäviksi kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa joulukuussa 2016, toinen joulukuussa 2017 ja kolmas joulukuussa 2018 sillä edellytyksellä, että kukin edunsaaja on työsuhteessa yhtiöön ja täyttää muut ohjelman ehdot. Yhtiön hallitus hyväksyy osakeannit vuosittain viimeistään 9.12. sille yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Näiden osakepalkkio -ohjelmien mukaisesti tarjottavat ja allokoitaviksi tulevat osakkeet annetaan ilman korvausta ja niiden enimmäismäärä on 1 424 455 osaketta." Tuo onkin sitten jo melkoinen määrä. Tarkemmin sanottuna omistus tulee dilutoitumaan noin 10%.

Mitä tästä kaikeasta nyt sitten ajattelisi? Ainakin sen, että olisi kannattanut ostaa aiemmin. Toisaalta täysin rationaalisen sijoittajan ei pitäisi välittää menneestä, sillä vain tulevaisuus ratkaisee. Jos olisin jättänyt aiemman reilun kurssinousun vuoksi sijoittamatta Revenioon tammikuussa 2014, olisi salkkuni tuotto todennäköisesti nykyistä pienempi. Kasvuun ja nykyiseen inflaatioon suhteutettuna Detection Technologyn kuluvan vuoden tulosennusteelle laskettu P/E ei ole mikään mahdoton. Itse asiassa kurssinousu johtui uskoakseni lähinnä nousseesta tulosennusteesta eikä nousseista arvostuskertoimista.

Varsinaisesti en osaa DT:tä aliarvostettuna pitää, mutta mikäli kasvu jatkuu yhtiön tavoittelemaa tahtia, ei osake vaikuta myöskään ylihintaiselta. Päädyinkin sipaisemaan osaketta salkkuuni 2,4% siivun. Jos, ja todennäköisesti kun, kasvu ei aivan tasaisena tule jatkumaan niin saatan osuutta sopivasta dipistä jonkin verran vielä nostaakin.

torstaina, heinäkuuta 28, 2016

Munksjön käänne etenee

Minun piti seuraavaksi kirjoittaa joko Handelsbankenista tai Atrionista, mutta päätinkin sitten kirjoittaa jostain ihan muusta.

Huomasin Munksjön julkaisseen eilen Q2-raporttinsa. Pelkästään kurssikäyrää seuraamalla sitä en olisi huomannut, sillä markkinat eivät reagoineet raporttiin käytännössä lainkaan. Minusta raportti oli kuitenkin oikein mukavaa luettavaa.

Olen kirjoitellut yhtiöstä blogiini jo useamman kerran aiemminkin. Alun perin törmäsin siihen Kauppalehden keskustelupalstalla. Tehtyäni omat analyysini totesin tilanteen houkuttelevaksi, vaikka kurssi olikin jo ehtinyt jonkin verran nousta pohjalukemista. Olen sittemmin pitkään odotellut mahtaako yhtiö yltää 12% käyttökateprosenttiinsa. Nyt voin todeta, että ainakin viimeisimmän kvartaalin aikana ylsi.

Täytyy todeta, että melko oikean ennuksen nimimerkki Mr Euro esitti Kauppalehden keskustelussa marraskuussa 2013 "Uskon, että Munksjön todellinen arvo on 3 vuoden päästä 10-15e per osake (500-750 milj. markkina-arvo)". Tällä hetkellä osaketta vaihdetaan noin 10,8 €:n hintaan ja yhtiön markkina-arvo on noin 550 miljoonaa. Mikäli markkinat jatkossa alkavat arvostaa yhtiötä esim. UPM:n tai Huhtamäen P/S-kertoimilla, saattaa kurssi nykyisestäkin vielä tuplaantua. En kuitenkaan olisi valmis lyömään vetoa sen puolesta.

keskiviikkona, heinäkuuta 27, 2016

Erikoistilanne nimeltä Betsson

Pyrin pääosin hankkimaan salkkuuni laadukkaita ja kasvavia osinkoa maksavia yhtiöitä, joita yritän hankkia silloin kun niiden hinta on mielestäni kohtuullinen. Usein siihen vaaditaan jonkinlainen kriisi. Strategiaani kuuluu kuitenkin myös erilaisten erikoistilanteiden hyödyntäminen. Tämä on tarina sellaisesta.

Betsson on Tukholman pörssissä vaihdettava peliyhtiö. Yhtiöstä on kirjoitettu jonkin verran myös suomeksi esim. yhtiöesittely Nordnet-blogissa kampanjatarjouksen yhteydessä pari vuotta sitten:  Kampanjayhtiö: Betsson. Tuoreempaa analyysiä löytyy blogista Fyysikon osingot: Betsson AB, länsinaapurin pelintarjoaja analyysissa.

Betssonin kurssikehitys on kuitenkin ollut melko vahvasti laskeva tämän vuoden aikana. Itse asiassa kurssi näyttää viime aikoina suorastaan romahtaneen. Syitä tähän on useampia. Näitä taas on valotettu varsin kattavasti Nallen Tassunjäljissä blogissa: Betsson - Johdon Kurssimanipulointi? ja Betsson - kirkas tulevaisuus.

Lyhyesti tiivistettynä yhtiö julkaisi Brexit laskun perään negatiivisen tulosvaroituksen, jonka aiheuttama voimakas kurssilasku (yli 30%) sattui ajanjaksolle, jonka perusteella johdon optioiden hinta määräytyy. Sattumaako? Kun Q2-tulos sitten julkistettiin olivat luvut annetun vaihteluvälin yläosissa. Suurin vaikutus oli valuuttakursseilla ja tulosta rasittivat myös panostukset jalkapallon EM turnauksen markkinointiin. Q2-esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä täältä: http://investorrelations.en.betssonab.com/results.cfm Webcast kannattanee myös tsekata. Julkistuksen jälkeen kurssi nousikin reilut 10%, mutta on vielä parisenkymmentä prosenttia Brexitistä alkanutta tasoa alempana.

Eli tilanne näyttäisi minusta seuraavanlaisesta: pitkällä aikavälillä kyseessä on kasvava ja kannattava firma, jonka jakaa osinkoa. Nykykurssilla 4-Tradersin ennustama osinkotuotto on noin 5%. P/E on noin 14. Johdon rehellisyyttä voinee perustellusti kyseenalaistaa, mutta kuten Nallen Tassunjäljissä blogissa todettiin, ovat johdon ja osakkeenomistajien intressit yhteneväiset ainakin seuraavat 3 vuotta (jonka jälkeen optiot erääntyvät).

Päädyin hankkimaan Betssonia salkkuuni 3,9% siivun. Suunnitelmana on katsoa ainakin Q3-raportti ja mikäli sen jälkeen kurssi korjaa noin 100 SEK:n tasolle, saatan jo luopua osakkeistani. Etenkin, mikäli silloin on löydettävissä jotain muuta järkevänhintaista ostettavaa. Mikäli kurssi ei nouse tavoitetasolleni, niin melko hyvä osinkotuotto ja kannattava liiketoiminta takaavat toivottavasti sen, että pääsen kohtuullisille tuotoille, vaikka sijoituksestani muodostuisi pidempiaikainenkin.

Erityiskiitos vielä Nallen Tassunjäljissä blogin kirjoittajalle erinomaisesta tilanneanalyysistä, josta sain inspiraation tilanteen tarkempaan tarkasteluun ja sijoituspäätökseeni.

maanantaina, heinäkuuta 25, 2016

Salkun sisällön tarkastelua ja ostot Betsson ja Svenska Handelsbanken

Tämä on näköjään 200 blogimerkintäni. Ensimmäisen merkintäni olen tehnyt 21.8.2014 eli vajaassa parissa vuodessa olen kirjoitellut blogia keskimäärin noin kerran viikossa. Viime aikoina tahti on harventunut, mutta uskoakseni syksyllä minulla on jälleen hieman enemmän aikaa keskittyä myös sijoituksiini eli merkintöjä saattaa olla odotettavissa hieman useammin.

Parin vuoden aikana sijoitusblogit ovat nähdäkseni hieman muuttuneet. Aiemmin tarjolla oli selvästi enemmän yrityskohtaisia analyysejä, kun nyttemmin blogeissa käsitellään useammin säästämistä. Jonkin verran yhtiökohtaisiakin esitettelyitä toki edelleen löytyy. Omassa blogissani olen pyrkinyt pitämään linjan melko samana eli kirjoittelen yhtiöistä, joihin sijoitusmielessä tutustun ja lisäksi välillä kirjoittelen jostain muustakin.

Minusta hyvin tehdyt blogimerkinnät ovat erittäin mielenkiintoinen lisä käytettävissä olevaan sijoitusinformaatioon ja voin rehellisesti sanoa tehneeni muutaman onnistuneen sijoituksen juuri blogeista löytämieni mielenkiintoisten analyysien innoittamana. Kannattaa kuitenkin pitää aina mielessä, että mitään virallista sijoitusneuvontaa (omani tai muutkaan) blogimerkinnät eivät ole ja luvut kannattaa aina tarkistaa ja johtopäätökset tehdä oman arvion perusteella.

Kuten jo aiemmin olen maininnnut niin alkukesä meni pidemmän työreissun ja lomailun merkeissä. Kevään kova työtahti tuntui kostautuneen siinä, että melkein puoleen vuoteen en jaksanut olla kovinkaan kiinnostunut sijoitusasioista. Onneksi loma tuntuu tehneen tehtävänsä ja aivoni alkavat jälleen janota uusia haasteita. Mikäpä sen mukavampaa kuin heittäytyä sohvalle tablettitietokone kädessä selailemaan blogeja, Kauppalehden keskustelupalstaa, Seeking Alphaa, Morningstaria, 4-Tradersia ja yhtiöiden tilinpäätöksiä. Aloitin kierroksen kuitenkin Nordnesti ja omasta salkustani.

Avaa tili Nordnetissä

Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi siihen, että vakuutusyhtiö Aflacin selvin aliarvostus näyttää viimein purkautuneen. Erityisen kalliina en sitä edelleenkään pidä, että P/E on noin 10 kuluvan vuoden ennusteella p/b:n ollessa 1.5 (ROE on aiemmin pyörinyt 15-20% tuntumassa, mutta ollut viime vuosina hieman matalampi).

Pääasiassa lääkintälaitteita valmistavan Atrionin kurssi on sen sijaan jatkunut kovaa nousua. Osakkeet näyttävät olevan jo lähes 100% plussalla salkussani. Suurin osa on vahvistuneen dollarin, sekä kohoneen arvostuksen ansiota. Yhtiötä hankkiessani sen P/E oli noin 20 ja nyt se on jo 30. Luku alkaa olemaan erittäin korkea melko hitaasti kasvavalle yhtiölle, jolla ei ymmärtääkseni ole arsenaalissaan mitään pankkia räjäyttävää skaalautuvaa erikoistuotetta. En usko, että arvostus on kestävällä pohjalla yhtiön laadusta huolimatta. Matalat korot ovat ajaneet monet sijoittajat turvallisina pidetyille toimialoille ja nähdäkseni arvostus alkaa olla irtautunut fundamenteistä. Omaan strategiaani on kuulunut olla myymättä, ellen löydä tilalle jotain houkuttelevaa ostettavaa. Nyt uskon sellaista löytäneeni ja Atrion taitaakin olla ensimmäinen salkkuni yhtiö, joka menee myyntiin turhan korkeaksi nousseen arvostuksen myötä (saatan palata tähän asiaan vielä myöhemmässä merkinnässä).

Alma media julkaisi hiljattain varsin hyvän Q2-raportin ja jo pitkään odottamani kurssinousu toteutui. Harkitsin hetken myös sitä, pitäisikö minun luopua osakkeista. Nähdäkseni yhtiö ei tulosennusteisiin (4-Tradersin mukaan kuluvan vuoden P/E 18 ja EV/EBITDA 8.8) nähden ole kuitekaan mitenkään hirvittävän korkealle arvostettu, joten jatketaan holdailua.

Gilead näyttää olevan edelleen kovasti miinuksella. Tänään nähdään, miten Q2 on mennyt ja nyt saattaisi olla lisäyspaikka, mutta en välttämättä halua kasvattaa yhtiön painoa salkussani. Olen harkinnut myös Atrionin luovutusvoittojen kuittausta myymällä tappiolliset Gileadit ja hankkimalla osaketta sitten päivän-parin päästä uudelleen (tietysti tämän voisi toteuttaa myös niin, että ostaisin osakkeita tänään ja myisin sitten ylimääräiset parin päivän päästä).

Muille salkkuyhtiöilleni ei juuri mitään ihmeempää näytä tapahtuneen. Päädyin kuitenkin tekemään kaksi lisäostoa: ruotsalaista vedonlyöntiä Betssonin ja pankkia Svenska Handelsbankenin muodossa. Tästä merkinnästä näyttää kuitenkin tulleen jo niin pitkän, että avaan näiden hankintojen taustoja myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.

perjantaina, heinäkuuta 22, 2016

Pyynikin käsityöläispanimon osakeanti

Aloitetaan heti disclaimerilla: omistan jonkin verran Pyynikin käsityöläispanimon osakkeita. Tarkemmin sanottuna noin 3,5% sijoitusvarallisuudestani on sijoitettuna yhtiön osakkeisiin. Lisäksi voisin kai kutsua itsenäni olutharrastajaksi. Pyynikin käsityöläispanimon osakkeenomistaja olen ollut jo useampaan vuoden ja olen matkan varrella omistustani ajoittan lisännyt. Pääsyynä on ollut minulle mieluisan liiketoiminnan tukeminen, mutta uskon, että sijoitukseni saattaa joskus myös jotain tuottaa, parin ilmaisen oluen ja mielenkiintoisten keskusteluiden lisäksi. Tämän blogimerkinnän olen kuitenkin laatinut täysin itse yhtiön tarjoaman materiaalin ja omien havaintojeni pohjalta enkä ole esim. saanut siihen Pyynikin käsityöläispanimolta tai muultakaan taholta mitään korvausta (lukuunottamatta mahdollisia Googlen Affiliate-tuloja).

Sitten asiaan. Pyynikin panimo käynnisti julkisen osakeannin 15.6.2016 ja anti jatkuu 31.5.2017 saakka, mikäli osakkeita ei merkata loppuun aiemmin. Esitteessään yhtiön kertoo sillä olevan 800 A osaketta, joilla on 20-kertainen äänivalta B-osakkeeseen nähden, joita on annin jälkeen enintään 15 976 kpl. Osakkeen merkintähinta on 190 euroa eli paninon arvo on tällöin noin 3,2 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Sangenin arvo oli annin perusteella viitisen miljonaa ja Sorin 3,1 miljoonaa (mutta huomattava on, että sillä olisi päässyt omistamaan vain 55%:a varsinaista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, Pyynikillä vastaavaa tytäryhtiöjärjestelyä ei ole). Molemmilla osakesarjoilla on yhtälainen oikeus voitonjakoon.

Hieman ikävää on, ettei yhtiön kotisivuilta ainakaan kovinkaan kätevästi löydy tietoja viime vuosien taloudellisesta kehityksestä. Olen yrittänyt osallistua niin moneen yhtiökokoukseen kuin mahdollista ja tarkkailla yhtiön taloudellista kehitystä. Seuraavat havainnot perustuvat kuitenkin muistiini, joten niihin ei kannata suhtautua täysin 100% eksakteina faktoina.

Pyynikki on kolmessa vuodessa onnistunut kasvamaan myyntinsä puolesta maamme suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Muistaakseni edellä ovat selkeästi enää Laitila ja Nokian panimo. Esim. Saimaan panimo on muistini mukaan suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Pyynikin markkoille tuoma maistelu-sixpack herätti laajaa kiinnosta myös (ja ehkä enemmänkin) perinteisten oluthipsteripiirien ulkopuolella ja Pyynikin oluita olen bongannut kaupoissa Pirkanmaan lisäksi ainakin Iisalmessa ja Vaasan seudulla. Viime aikoina niitä on Tampereen seudulla ollut myös Lidlin valikoimassa eli jakeluverkostot alkavat olla kunnossa.

Erityisesti Pyynikin vahvemmat oluet ovat myös olleet makunsa puolesta varsin onnistuneita. Vahva portteri on kerännyt palkintoja kansainvälisestikin ja myös esim. Black IPA ja Vanilla stout ovat saaneet yleisöäänestyksissä palkintoja. Kauppavahvuiset oluet eivät ehkä olutharrastajien keskuudessa ole keränneet vastaavaa arvostusta, mutta esimerkiksi Kauppa-IPAn maku on mielestäni oikein kelvollinen.

Toisaalta Pyynikki on tehnyt tappiota joka vuosi. Syitä tähän on varmasti lukuisia, mm. toiminnan lähes kokonaan lopettanut tulipalo sekä vahva panostus kasvuun. Muistalisin, että pari vuotta sitten yhtiökokouksessa esitettiin ettei yhtiö enää tarvitse laajentuessaan lisää työvoimaa, mutta siitä huolimatta henkilöstökulut olivat nousseet melko selvästi viimeksi yhtiökokouksessa esitetyssä tilinpäätöksessä. Osin tämä johtunee käsityöläisyydestä eli siitä, että moni asia tehdään Pyynikillä edelleen käsityönä verrattuna astetta isompiin panimoihin. Toisaalta nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat melko helposti osakeannista kertyvillä pääomilla korjattavissa.

Viime yhtiökokouksen jälkeen minulle jäi kuitenkin hieman ristiriitainen käsitys jatkosta. Tappion kerrottiin johtuneen kasvusta, mutta ratkaisuksi esitettiin lisää kasvua. Yhtiökokouksessa nähtiin kuitenkin muutoksia yhtiön hallituksessa ja myöhemmin vastavalitun hallituksen puheenjohtajaa (yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa) kuunnellessani vakuutuin siitä, että yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan ja saattaa toiminta jatkossa kannattavaksi. Ymmärtääkseni viime aikoina siihen ollaan jo yksittäisinä kuukausina päästykin.

Tarkastellaan sitten hetki vielä arvostusta. Jos yhtiö yltää tänä vuonna tavoittelemaansa 2 miljoonan liikevaihtoon niin P/S-luku olisi 1.6. Laitilalla vastaava luku on Privanetin mukaan 1.84 ja Nokian panimolla 2.68. Olvin lukema on 1.73. Pienemmillä toimijoilla luku on osakeanneissa ollut vielä tätäkin korkeampi. Tämän valossa Pyynikki ei nyt mitenkään hirvittävän hintaiselta vaikuta, mutta toisaalta luku ei mittaa esim. kannattavuutta millään tavalla. Suhtaudun melko skeptisesti näihin panimoiden ilmoittamiin tulosennusteisiin, mutta jotain suuntaa ne toki saattavat arvonmääritykseen antaa. Jos 2017 ennustettu puolen miljoonan tulos saavutetaan niin silloin hinta/tulos (uskoisin, että tulos tässä yhteydessä tarkoittaa joko EBIT:a tai EBITDA:a) olisi 6.4. Varsin kohtuullisen oloinen sekin.

Mielestäni Pyynikki vaikuttaa edelleen melko kohtuullisesti hinnoitellulta pienpanimolta. Tiedossani ei ole mitään ikävää tytäryhtiöjärjestelyä ja vaikka äänivalta onkin keskittynyt Peren klaanille, niin kaikilla osakkailla on kuiteknin yhtälainen oikeus mahdolliseen voitonjakoon. Toisaalta listaamattomiin yhtiöhin liittyy aina riskejä ja lienee täysin päivän selvää, että Pyynikin on saatava panimotoiminta lähiaikoina kannattamaan tai muutoin sijoituksella ei paljoa arvoa tule olemaan. Kaikki edellytykset kannattavaan liiketoimintaan on mielestäni kuitenkin olemassa. Sekään ei tosin takaa mitään, mutta omaan salkkuuni olen panimoa kuitenkin pienen siivun päätynyt hankkimaan.

lauantaina, heinäkuuta 16, 2016

Heinäkuun mietteitä

Heinäkuu on edennyt jo puoleen väliin. En ole edelleenkään juuri jaksanut markkinoita seurata. Salkkuni kehitys näyttää olleen kuitenkin suotuisa ja itse asiassa eräs rajapyykki näyttää myös rikkoutuneen. Nordnet-salkkuni arvo on ylittänyt 50 k€ (lisäksi minulla on jonkin verran rahastoja Seligsonilla sekä jokusia listaamattomia osakkeita). Noin kolmessa vuodessa salkun arvo on noussut noin 1,5 kertaiseksi. Tällä hetkellä vain pari salkkuni osaketta on miinuksella, näistä pahiten Gilead noin 22% pakkasella.

Seligsonin osavuosikatsauskin tipahti viime viikolla sähköpostiin. Kovin suuria yllätyksiä sieltäkään ei löytynyt. Phoenixin katsauksessa tosin mainittiin monien osakkeiden olevan tällä hetkellä houkuttelevan halpoja sijoittajien suosiessa luotettaviksi ja vakaiksi koettuja kohteita. Phoenixin arvopaperilistaus pitänee jatkossa ottaa tarkempaan tarkasteluun ja katsoa löytyisikö sieltä vielä jotain pientä salkun täydennykseksi.

Yritän jatkossa hieman aktivoitua blogikirjoittelun suhteen. Ainakin Pyynikin käsityöläispanimon annista voisin muutaman sanasen kirjoittaa ja lisäksi Handelsbanken vaikuttaisi tällä hetkellä melko houkuttelevasti hinnoitellulta, vaikkakin pahin Brexit-paniikki taisi jo olla ja mennä.


torstaina, kesäkuuta 30, 2016

Ajatuksia Brexitistä

Kiirettä on jälleen riittänyt siinä määrin, että Tämä blogimerkintä on vasta ensimmäinen kesäkuussa. Taitaa myös jäädä kuun viimeiseksi.

Brexit tuli ja yllätti markkinat. Helsingin pörssi romahti useita prosentteja pankit etunenässä. Aiemmin olen pyrkinyt hyödyntämään tällaiset romahdukset ostamalla lisää laadukkaita pitämiäni yhtiöitä, mutta nyt jätin ostot välistä.

Syitä on useampia. Ensinnäkään en ole pörssiä juuri ehtinyt seuraamaan, enkä siten ollut asettanut itselleni tasoja, joita halvemmalla lähden ostoksille. Toisaalta eniten laskivat pankkiosakkeet, joiden osuus salkussani on joka tapauksessa suuri, enkä sitä halua lisätä. En myöskään usko Brexitin olevan pankeille mikään lyhyt ja nopeasti ohimenevä vastoinkäyminen. Siinä mielessä markkoiden reaktio ei välttämättä ollut ylilyönti.

Mitä sitten jatkossa aion tehdä? Samaa kuin aiemminkin. Omistaa hyviä yhtiöitä ja ostaa lisää, jos tilaisuus tulee. Tarkemmin taidan ottaa jatkossa syyniin Sampon, Svenska Handelsbankenin ja ehkä myös Raision.

maanantaina, toukokuuta 30, 2016

Fortum ostaa Ekokemin

Eipä siinä kauaa sitten mennyt. Pari viikkoa sitten kirjoitin uutisesta, jonka mukaan Fortum havittelee Ekokemia. Nyt kaupat on löyty lukkoon: "Fortum ja Ekokem Oyj:n neljä suurinta omistajaa, jotka edustavat noin 81 %:a yrityksen osakkeista, ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa heidän osuutensa Ekokemistä noin 470 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa noin 700 miljoonan euron velatonta kokonaiskauppahintaa yhtiön koko osakekannalle, joka on noin 11 kertaa Fortumin ennustama Ekokemin vuoden 2016 käyttökate (EBITDA)." Velaton kauppahinta on parisataa miljoonaa korkeampi kuin Inderes oli alunperin arvellut ja vaikuttaa minustakin melko suolaiselta. Inderes pitää kuitenkin kauppahintaa vielä kohtuullisena.

"Fortum tulee myös tekemään saman hintaisen ostotarjouksen Ekokemin lopuista osakkeista (165 euroa osakkeelta)." Muistuupa tässä mieleeni, että pari vuotta sitten yritin hankkia osakkeita noin 80 euron hintaan eli hyvin olisi sijoitus kannattanut, jos vaan myyntilaitaa olisi ollut.

Mitäpä sitten ajatella tästä kaupasta? Ekokem on mielestäni kohtuullisen hyvä firma, vaikka tehdyt yrityskaupat toki riskiä tuovatkin. Kauppahinta oli vähän turhan kallis, mutta ei nyt mikään aivan hirvittävä kuitenkaan. Näin ollen suhtautumseni kauppaan on aika neutraali. Myös markkinoiden reaktio oli melko neutraali.

perjantaina, toukokuuta 27, 2016

Technopolis ostoksilla

Kevät on ollut jälleen kiireistä aikaa. En ole ehtinyt juurikaan blogimerkintöjä tehdä ja pörssiäkin on tullut seurailtua vain silloin tällöin. Olen kuitenkin yrittänyt pysyä jollain tavalla kärryillä salkkuyhtöideni uutisvirrasta. Viimeisin suurempi uutinen lienee Technopoliksen 130 miljoonan euron kiinteistökaupat Ruotsista: "Suomalainen kiinteistöyhtiö Technopolis laajenee Ruotsin markkinoille tänään allekirjoitetulla sopimuksella ostamalla Göteborgista kampuksen, jonka nimeksi tulee Technopolis Gårda. Kampus on kooltaan 34 300 neliöitä, ja kauppahinta on noin 126,6 miljoonaa euroa (1 177 milj. Ruotsin kruunua)". Ei mikään aivan pikkuostos huomioiden, että Technopolikseksen osakkeiden arvo on päivän kursilla noin 376 miljoonaa.

"Olemme jo pitkään etsineet sopivaa kohdetta Ruotsista, ja nyt kärsivällisyytemme palkittiin. Meillä on selkeä kasvustrategia, ja noudatamme tarkkoja kriteerejä yritysostoissamme." Näin kertoo toimitusjohtaja Keith Silverang. Kauppalehden keskustelupalstaa selaamalla tulee tosin siihen käsitykseen, että yhtiö olisi aiemmin hylännyt kampuksen ylihintaisena. Muutoinkin yhtiö on ilmeisesti aiemmin viestittänyt Ruotsin markkinan olevan ylikuumentunut. Tosin pahin kupla taitaa kuitenkin olla Tukholman seudulla. Technopolis kertoo myös seuraavaa: "Kampuksen alkutuotto on arviolta 5,0 % ja vakiintunut tuotto 6,0 %". Pitäisin lukuja kohtuullisen hyvinä eli aivan törkeää ylihintaa ei ainakaan vaikuteta maksetun. Kaupan ja ilmeisesti myös muiden laajentumishankkeiden rahoittamiseksi yhtiö suunnittelee 150 miljoonan osakeantia syksylle. Olin jotenkin aiemmin yrmmärtänyt, että Technopolis olisi hieman laskenut kasvutavoitettaan juuri osakeantien välttämiseksi, mutta näin ei ilmeisesti nyt kuitenkaan ole.

En nyt oikein osaa vielä sanoa mitä mieltä tästä olen. Jotenkin tuntuu hieman erikoiselta rynnätä kuumalle markkinalle vieläpä niin, että sen rahoittamiseksi käydään omistajien taskulla. Mutta ehkä tilaisuus oli kuitenkin niin hyvä, ettei sitä kannattanut jättää käyttämättä. Kaikenlaiset lisäostot laitan Technopoliksen osalta kuitenkin toistaiseksi jäihin, kunnes olen selvittänyt itselleni kunnolla haluanko kuitenkaan omistaa yhtiötä pitkällä aikavälillä.


maanantaina, toukokuuta 16, 2016

Fortum havittelee Ekokemia

Inderes uutisoi tänään aamukatsauksessaan Fortumin tehneen alustavan ei-sitovan tarjouksen Ekokemin osakkeista neljälle suurimmalle omistajalle (Valtio, Kuntaliitto, Ilmarinen sekä Helsingin Seudun ympäristöpalvelut). Tarjous on ilmeisesti tehty jo perjantaina.

Tarjouksen hintaa ei olla julkistettu, mutta Inderesin analyysin pohjalta noin 500 miljoonaa euroa vaikuttaisi realistiselta. Ekokem teki viime vuonna käyttökatetta hieman päälle 50 miljoonaa euroa, mutta mm. yrityskauppojen integroinnit painoivat tulosta.

Mitä piensijoittajan tulisi sitten ajatella tästä kaupasta? Ensinnäkin kaupan koko on Fortumin mittakaavassa melko pieni. Investoitavaa jäänee kaupan toteutuessakin vielä noin 4,5 miljardia euroa.

Toisaalta Ekokem on mielenkiintoinen yhtiö, jota olen aiemmin omaankin salkkuuni havitellut. En kuitenkaan ole aivan varma siitä, onko nyt oikea hetki Ekokemin ostolle. Jälleen kerran siteeraan Anders Oldenburgia/Phoebus blogia. Phoebushan luopui lopuista Ekokemin osakkeista viime vuoden lokakuussa. Syinä olivat mm. uusi toimitusjohtaja yhdistettynä kahteen suureen yritysostoon (Sakab Ruotsissa ja Nord Group Tanskassa). Suurimpina riskeinä Olderburg näkee Ekokemin pääomistajien rajallisen liiketoimintaosaamiseen sekä kasvaneet rahoitusriskit yhdistettyinä kasvaneihin liiketoiminnallisiin riskeihin sekä hallinnollisiin riskeihin ("uusi toimiva johto ja samanaikaisesti uusi puheenjohtaja").

Tässä valossa kaupassa voisi olla myös järkeä. Fortumin alla Ekokemin rahoitusriskit eivät olisi mikään ongelma. Fortumilta voisi kuvitella myös löytyvän riittävästi liiketoimintaosaamista Ekokemin hankkimien liiketoimintojen menestyksekkääseen integroimiseen. Toisaalta Ekokemin organisaation hallinnolliset riskit tuskin mihinkään häviäisivät. Suoranaisia synergioita Ekokemin ja Fortumin liiketoimintojen välillä Inderes ei juuri näe, enkä minäkään niitä oikein osaa sen tarkemmin arvioida.

Entäpä sitten kuinka todennäköisesti kauppa toteutuu? Uskoisin sen riippuvan pääosin tarjotusta hinnasta. Valtio ja kunnat varmaankin myisivät osakkeet mielellään jos tarjottu summa on riittävän suuri. Paras pörssihuumakin taisi jo (ainakin hetkeksi) mennä, joten listaus ei välttämättä enää ole pääomistajien ykkösprioriteetti. Näin Fortumin osakkeenomistajan näkökulmasta toivoisin kaupan toteutuvan, mikäli hinta on kohdallaan. Jos mielipidettä kysytään Hra Markkinalta niin hän ei ilmeisesti juuri uutisen varaan mitään laske, sillä Fortumin kurssi ei merkittävästi ole uutiseen reagoinut (mikä kaupan suhteellisen pieni koko huomioiden lienee ymmärrettävää).

tiistaina, toukokuuta 10, 2016

Salkkuyhtiöiden seurantaa ja laihdutusblogi revisited

Kirjoittelin maaliskuun lopussa elämänhallinnasta. Kerroin alkavani kirjata syömiseni ylös sillä ajatuksella, että saisin painoani pudotettua. Nyt hieman alle 2 kk myöhemmin voin todeta, että menetelmä toimi. Ei tosin aivan niin hyvin kuin ohjelma laski, sillä minun pitäisi tässä vaiheessa olla 5 kg alkutilannetta hoikempi. Todellisuudessa kiloja on lähtenyt noin 3, mutta olen siihenkin tyytyväinen. En ole oikeastaan sitten opiskeluaikojen onnistunut pääsemään nykyisen painoni alle, sillä elimistö tuntuu pistävän tässä kohtaa stopin päälle lisääntyneen ruokahalun muodossa. Olen kuitenkin melko tyytyväinen nykyiseenkin tilanteeseen, mutta tavoitteena on toki pidemmällä aikavälillä pudottaa vielä nuo pari kiloa.

Sitten takaisin blogin varsinaiseen aiheeseen eli sijoittamiseen. En ole viime aikoina jaksanut tai ehtinyt seurailla taloutta tai yrityksiä kovinkaan yksityiskohtaisesti. Nähdäkseni pörssisäkin tunnutaan tällä hetkellä olevan melko odottavissa tunnelmissa. Mikäli positiivisia uutisia alkaa tulla enemmän, saattavat kurssit tästä noustakin, mutta myös pidemmän laskun mahdollisuus tuntuu olevan ilmassa. Osa salkkuyhtiöistäni on julkaissut Q1:t, mutta niissäkään ei mitään mullistavaa ole tähän saakka silmiini osunut. Muutaman lyhyen poiminnan ajattelin kuitenkin kirjata ylös.

Munksjö jatkoi melko lailla aiemmalla linjalla. Huomionarvoista on kuitenkin, että yhtiö uskoo edelleen pääsevänsä tavoittelemaansa 12% käyttökatteeseen kuluvana vuonna.

Restamaxin alkuvuosi oli hieman odotettua heikompi. Laajentuminen jatkuu.

IBM yrittää saada sijoittajia vakuuttumaan edessä olevasta käänteestä muuttamalla hieman raportointiaan. Seeking Alphan kirjoitusten perusteella sentimentti yhtiöitä kohtaan saattaa olla muuttumassa positiivisemmaksi. Parhaat ostohetket saattavat olla jo takanapäin.

Gileadin suhteen mentaliteetti on sitä vastoin aiempaa synkempi. Yhtiön kvartaalitulos jäi ensimmäistä kertaa aikoihin ennusteista ja Seeking Alphassa vaaditaan yritysostoja aina Lillystä lähtien (sivumennen sanoen en kyllä näkisi mitään järkeää insuliinitalon ostamisessa, mutta onneksi kaupan kokoluokkakin olisi sellainen, että se lienee vain yksittäisen kirjoittajan henkilökohtainen fantasia). Toivottavasti firman johto pitää päänsä kylmänä ja käyttää kassaa tarvittaessa järkevien pienempien yhtiön portofolioon sopivien osasten hankintaan sekä myös omien osakkeiden ostoihin, mikäli hinta tuntuu johdon näkemyksen mukaan sopivalta. C-hepatiitin hoitoon käytettävien lääkkeiden kiristynyt hintakilpailu nyt tuskin tuli kenellekään yhtiötä seuranneelle yllätyksenä.

torstaina, huhtikuuta 28, 2016

Ei aivan viime vuoden tasoinen spektaakkeli: Restamaxin yhtiökokous

Kirjoitin viime vuonna pienen raportin Restamaxin yhtiökokouksesta. Yhtiön johto sai silloin vastattavakseen tiukkoja kysymyksiä mm. henkilöstövuorausfirman ostoon sekä yksittäiselle henkilöille myönnetystä lainasta. Vastuuvapaudesta jouduttiin tällöin äänestämään.

Viime vuoteen verrattuna tämän vuoden yhtiökokous oli varsinainen läpihuutojuttu. Ainoa kysymys esitettiin osingonjakopolitikkaa koskien (jos nyt en aivan väärin kuullut niin kysyjänä oli muuten sijoittajapiireissä melkoisen tunnettu henkilö) ja siihenkin vastaus oli melko ympäripyöreä. Etukäteen olin ajatellut kysymyksiä kenties tulevan esimerkiksi henkilöstövuokrauksen asiakkaan konkurssia koskien. Lisäksi minua olisi kiinnostanut se, miten yhtiö aikoo pitää yllä nykyistä (pääosin epäorgaanista) kasvuvauhtia maksamalla näin avokätistä osinkoa. Velan määrällekin tullee jokin raja jossain välissä vastaan (tätäkin seikkaa olen jo aiemmin käsitellyt blogissani). Lisäksi olisin kuullut mieluusti lisää henkilöstövuokrauksen lääkäripalveluita välittävästä osiosta. En nimittäin ole tähän nimeen missään törmännyt, vaikka työtäni terveydenhuollon piirissä teenkin. Näitä asioita olisi tietysti voinut kysellä firman johdolta virallisen kokouksen jälkeenkin jos vaan olisi viitsinyt/uskaltanut/muistanut. Ehkä ensi vuonna sitten.

Yhtiö esitteli myös uutta strategiaansa. Rehellisesti sanottuna en oikein ymmärrä mitä järkeä tässä vaiheessa olisi lähteä ulkomaille kun kotimaassakin riittää aivan hyvin vielä tilaa laajentua. Ainoa mieleeni jäänyt perustelu oli Ruotsin virkeämpi talouskasvu, mutta siinäkin mielessä Restamax on mielestäni myöhässä. Ainakin minä ymmärtäisin niin, että yritysostoja kannattaa tehdä mieluummin silloin kun taloudessa menee huonommin ja hinnat ovat inhimillisempiä. Tietysti jos näkee Suomen juttuneen jatkuvaan taantumaan Ruotsin ollessa matkalla kohti auvoisampia aikoja, saattaa laajentuminen olla järkevää.

Yhtiökokous vahvisti edelleen näkymystäni Restamaxista. Kyseessä on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on mielestäni toimivia konsepteja ja itsekin olen ajoittain firman ravintoloissa asioinut. Toisaalta näen myös riskejä ja sen vuoksi en halua Restamaxin osuutta salkustani kovin suureksi kasvattaa. Nykyinen 2,7% osuus vaikuttaa aika sopivalta.




tiistaina, huhtikuuta 26, 2016

Q1-tuloksia: Kone ja Revenio

Tuloskausi on täällä taas. Tällä kertaa vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta. Aloitetaanpa salkun kahdesta korkeat kasvuodotukset omaavasta firmasta (P/E:t Nordnetin mukaan 20.4 ja 31.9).

Koneen suoritus tiivistynee katsauksen otsikointiin: "Vahva operatiivinen kehitys; tilaukset laskivat korkealta tasolta". Ne eivät kuitenkaan vähentyneet kaikkialle tasaisesti: "Tilaukset laskivat Kiinassa, kun taas Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella sekä Pohjois-Amerikassa ne kasvoivat." Yhtiö odottaa Kiinan markkinan hieman hyytyvän, mutta muualla kasvua on luvassa. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli mielestäni melko yllätyksetön raportti ja hyvä niin. Tasaisen vahva meno sopii minulle paremmin kuin hyvin. Taitaapa kuitenkin olla niin etten myöskään ole Konetta juuri tällä hetkellä lisäämässä, vaikka se pidemmällä tähtäimellä suunnitelmissa onkin (yhtiön osuus salkustani on tällä hetkellä 2,5% eli melko pieni).

Entäs Revenio sitten? Lyhyemmällä aikajänteellä yhtiötä omistavien hymy on saattanut olla melko tiukassa ainakin siitä saakka, kun ketju "Revenio - syypää sun hymyyn" näki päivänvalon Kauppalehden keskustelupalsta (itse ketjulla tuskin on firman menestykseen ollut vaikutusta, mutta hieman ironisesti näyttää käyneen niin, että aiemmin varsin positiivinen uutisvirta kääntyi ketjun perustamisen aikoihin astetta negatiivisemmaksi). Tosin mahtuuhan tähän väliin myös reilu 8% nousu Icaren seuraavan mallin FDA-luvan myöntämisen johdosta. Osavuosikatsaus kuitenkin aiheutti ainakin pienimuotoisen laskun. Kun en itse jaksa lyhyen aikavälin kurssimuutoksia yrittää arvailla, kiinnitän kurssikehityksen sijaan enemmän huomiota siihen, miten firman bisnes etenee. Katsotaanpa.

"Liikevaihdon kasvu jatkui. Kannattavuus jäi hieman edellisvuodesta johtuen pääosin suunnitelmien mukaisista kasvupanostuksista". Kuulostaa ainakin tähän saakka ihan hyvältä. Prosentteina ilmaistuna liikevaihdon kasvu oli muuten 12,9%. Liiketulos laski 6,2%. Erityisen ilahduttavaa oli kuitenkin se, että: "Anturimyynti kasvoi voimakkaasti, ollen 23 % edellisvuotta suurempaa, ollen 28 % kokonaismyynnistä". Mielestäni anturimyynti on yksi Revenion kilpailuvalteista, sillä vaikka uusien silmänpainemittarien menekki jossain vaiheessa varmaankin tulee tasoittumaan niin anturimyynti tullee tässä vaiheessa paikkaamaan tilannetta. Patenttien umpeutuminen toki saattaa tulla tätä skenaariota hieman sotkemaan. Suurin kysymysmerkki lyhyellä aikavälillä on kuitenkin Homen FDA-lupa, jonka suhteen esimerkiksi Inderes on kuitekin aamukatsauksessaan melko positiivinen. Yhtiö jättänee uuden hakemuksen syksyllä.

Jälkikäteen katsottuna Revenio oli varsin loistava sijoituskohde noin 11 euron osakekohtaiseen hintaan. Jälkikäteen on helppo todeta, että osakkeita olisi kannattanut lapioida salkkuun molemmin käsin. Muistin virkistämiseksi täytyykin vilkaista mitä muuta ostelin alkuvuodesta 2014. Salkkuuni näyttää päätyneen samoihin aikoihin myös Fenix Outdooria 277 kruunun hintaan (kurssi tällä hetkellä 410 kr) sekä Praxairia 126 dollarin hintaan (kurssi tällä hetkellä 119 $). Keväämmällä olen ostanut myös Nokian renkaita 31 eurolla (kurssi nyt 31,9 €). Aivan metsään muutkaan ostokseni eivät siis menneet, mutta ylivoimaisesti paras tuotto olisi Reveniosta silti irronnut. Lopullinen tuotto tietysti syntyy osingoista sekä siitä, mihin hintaan osakkeet mahdollisesti joskus myyn.

sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2016

Tuotosta ja velasta

Kiirettä on jälleen pitänyt ja näyttääkin siltä, että jatkossakin tulen päivittämään blogiani melko harvoin. Tämä johtuu osittain myös siitä, etten ole viime aikoina oikein ehtinyt tai edes jaksanut tehdä syvällisempiä analyysejä yhtiöistä. Sijoitettavaa rahaa ei ole oikein ollut, mutta en toisaalta jaksa sitäkään kauheasti surra. Olen saanut kerättyä mielestäni kohtuullisen osakesalkun ja voin antaa sen kaikessa rauhassa tuottaa korkoa korolle.

Pohdiskelin tässä yksi päivä kuitenkin velkaa. Olin hieman yllättänyt siitä, miten monet piensijoittajat tuntuivat lyttäävän asuntosijoittamisen P.Ohattan Vieläkin pahempi taloudellinen virheeni -blogikirjoituksen kommenteissa. Toki asuntosijoittamiseen liittyy usein velan käyttö, mutta onko se toisaalta kuitenkaan niin paha asia? En aio tässä kirjoituksessa nyt muutoin ottaa kantaa nykyiseen yksiöiden hintatasoon kuin vaan toteamalla, että alhaisten korkojen seurauksena paljon sellaista normaalisti korkosijoituksiin tarkoitettua rahaa ohjautuu muihin matalariskisiksi koettuihin omaisuusluokkiin. Katsotaapa vaikka Elisan kurssia viime vuosilta.

Jos velka kerran on niin paha asia, niin miksi suurin osa yrityksistä sitä kuitenkin sitten ottaa? Ja kuinka pörssiyrityksen ottama velka eroaa piensijoittajan asuntosijoitukseen ottamasta velasta? Velasta lukiessani ja yhtiöiden tilinpäätöksiä tarkastellessani olen tullut siihen käsitykseen, että vakaata ja tasaista tuottoa tekevä yritys voi ottaa enemmän velkaa kuin yhtiö, jonka liiketoiminta on enemmän riippuvainen talouden sykleistä. Erityisesti säännellyllä alalla toimivan, matalaa, mutta tasaista tuottoa tekevän firman on järkevää ottaa jonkin verran velkaa. Tämä selittänee esimerkiksi sen, miksi sähkönsiirtoverkon omistaminen lienee kannattavampaa yhtiölle, jolla ei ole sen lisäksi muita riskialttiimpia liiketoimintoja, vaan joka pystyy venyttämään velan määrän maksimiin.

Entäpä miten asuntosijoitukseen otettu velka eroaa pörssiyrityksen ottamasta velasta? Ellei käytä pörssiosakkeiden ostamiseen lainarahaa, niin niihin sijoittamalla ei voi hävitä kuin korkeintaan sijoittamansa rahasumman verran. Sijoitusasunnon velka sen sijaan tulee maksaa, vaikka asunto ei mitään tuottaisikaan. Jos uskomme markkinoiden tehokkuuteen niin kohoneesta riskistä pitäisi siis saada korkeampaa tuottoa. Jokainen voi pohdiskella sitä, toteutuuko tämä tällä hetkellä.

Lisäksi kannattaa tarkkaan harkita sitä, mikä on itselle sopiva riskitaso eli kuinka paljon valmis rahoittamaan esimerkiksi asuntosijoitustaan velalla. Esimerkkiä voinee katsoa vaikkapa siitä, minkä verran velkarahaa eri asuntosijoitusyhtiöt/-rahastot ovat käyttäneet. Eri toimijoiden nimiä voi poimia vaikkapa seuraavista blogikirjoituksista: Sijoittaja-Tursas - Rahastokokemuksia: OP-Vuokratuotto ja Herkuille perso piensijoittaja - Miten sijoittaa kiinteistöihin ostamatta asuntoja?

Velkaantuneisiin yhtiöihin sijoittaessa kannattaa kuitenkin muistaa myös tämä Anders Oldenburgin viisaus: "kovin velkaantuneen yhtiön osakkeenomistaja ei suinkaan omista yhtiönsä liiketoimintaa, vaan ainoastaan option hankkia se".

torstaina, huhtikuuta 14, 2016

Myynti Nixu

Nixun hieman alle vuoden kestänyt vierailu salkussani lienee melko tyypillinen kuvaus siitä, millaisiin impulsiivisiin osakekauppoihin tulee joskus syyllistyttä.

Hankin pienen siivun Nixua salkkuuni 8.6.2015 osakekohtaiseen hintaan 4,62 €. Samana päivänä kirjoittelin blogiini merkinnän, jossa arvelin ettei yhtiöllä ole mitään suurempaa vallihautaa liikentoiminta ympärillä, mutta toimiala on kuuma ja mahdollista on, että yhtiö jossain vaiheessa ostetaan pois.

Nyt kun lähes vuosi on kulunut niin tilanne on aika lailla muuttumaton. Nixun kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin esimerkiksi Inderes ennusti, mutta toisaalta kannattavuus on ollut hieman parempi. Osakkeen kurssi on aavistuksen noussut vuoden aikana ja eilen myin osakkeeni hintaan 4,95 €.

Miksi sitten päädyin tällaiseen ratkaisuun? Eihän mahdollisuus yrityskauppaan ole mihinkään hävinnyt? Ensinnäkään en usko, että mahdollisessa yrityskauppatilanteessa Nixusta maksettaisiin mitään aivan tähtitieteellisiin summiin nousevaa preemiota. Yhtiöllä ei käsittääkseni ole esimerkiksi sellaisia patentteja, joista jokin isompi toimija voisi laskea saavansa jakelukanaviensa ansioista merkittävää hyötyä. Lisäksi näkisin, että Nixun arvostus, joka Inderesin arvion mukaan tälle vuodelle on noin P/E 17, ei ole mitenkään erityisen matala. Markkinat siis odottavat kasvua, joka ei nyt ainakaan vuoden alussa tule toteutumaan.

Toisaalta Nixun osuus salkussani on ollut sen verran pieni, etten ole jaksanut yhtiön asioihin kovinkaan syvällisesti paneutua. Salkussani oli ennen Nixun myyntiä 23 yhtiötä, joka on mielestäni jonkin verran liikaa. Tavoitteena olisi päästä ehkä noin 15 todella laadukkaaseen firmaan, joiden asioita uskoisin jaksavani riittävästi seurata. Vaihtoehtona olisi ollut joko ostaa Nixua lisää tai myydä vanhat pois ja päädyin nyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Lisäpontta päätökselleni antoi Nixun tiedote ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdosta, joka siis ilmeisesti laski vertailujaksosta (4,5 miljoonaa tänä vuonna, vuosi sitten 4,6 miljoonaa).

Viime kesäkuussa Nixua hankkiessani ennustin, että saisin "muita harkitsemiani osakkeita (mm. Fortumia ja Restamaxia) myöhemmin vielä nykyiseen tai edullisempaan hintaan." Molempien osalta ennustukseni piti paikkansa, vaikka jätinkin elokuisesta dipistä (jota ei tietenkään elokuussa vielä tiennyt tilapäiseksi laskuksi) hankkimatta Restamaxia ja ostin sen sijaan Konetta. Fortumia olen tankkaillut heinäkuusta alkaen laskevaan hintaan. Tällä hetkellä osakkeen kurssi on hieman päälle 12 € kun se kesäkuussa 2015 oli 16-17 €. Sinällään Nixun ostaminen oli siis kohtuullisen kannattavaa ja sain siitä arvonnousuna 33 sentin osakekohtaisen tuoton (-kaupankäyntipalkkiot) sekä vielä 9 sentin osingon (josta menee toki veroja). Kulujen jälkeen tuotto oli kuitenkin edelleen selvästi positiivinen kun Helsingin pörssin kasvuindeksi on samassa ajassa painunut noin 5% miinukselle.

Mitä sitten tein Nixusta vapautuneille rahoilla. Ostin Fortumia tietysti. En tosin aivan kaikilla myynnistä irronneilla varoilla.

Harva osake on viime aikoina saanut osakseen yhtä paljon negatiivista huomiota kuin valtiollinen energiayhtiömme. Milloin Pohjoismaiden sähkönkulutus on painumassa nollaan tai Venäjä tulee kansallistamaan Fortumin Siperian voimalaitokset. Sähköverkkojen myyntirahat hukataan Intian aurinkoon tai Puolan kaasuun. Sijoittajat pettyivät myös yhtiön laskiessa sijoitetun pääoman tuottotavoitettaan.

Toisaalta Fortum on houkutellut myös kokeita sijoittajia. Kauppalehti kirjoitti joulukuussa aiheesta otsikolla Peter Seligson tankkaa nyt Fortumia. Seligson kertoo lehden haastattelussa seuraavaa: "Pörssi on hyvin kaksijakoinen tällä hetkellä. Tunnetut, tasaista tulosta tekevät yhtiöt kiinnostavat. Vähemmän tunnetut ja etenkin sellaiset, joiden tuloksenteossa on ohimeneviä ongelmia, eivät kiinnosta ketään" Seligson jatkaa: ”Olen alkanut ostaa Fortumia. Siinä on suhdanneongelma tällä hetkellä, mutta halpahan se on”.

Myös Inderes on analysoinut Fortumia. Pari päivää vanhasta aamukatsauksesta löytyy seuraavaa: "Fortumin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu, että yhtiön nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen olisi noin 2,5x yli suhdannesyklin. Vuoden 2015 lopussa kerroin oli -1,7x, kun yhtiön nettovelka oli -2,2 miljardia euroa. Arvioimme Fortumin käyttökatteen olevan noin miljardi euroa vuonna 2016, eli taloudellisten tavoitteiden puitteissa Fortumilla olisi Intian investointien jälkeen noin 4 miljardia euroa investoitavaa pääomaa." Jos tälle 4 miljardille löytyy jatkossa tuottotavoitteen täyttäviä investointikohteita niin nopealla jakolaskussa se tekisi osakekohtaiseen tulokseen noin 40 senttiä lisää. Saattaa siis olla, että nykyinen osinkotaso saattaa tulla pysymään myös tulevaisuudessa. Toisaalta Fortum on luvannut jakaa ylimääräisen kassan omistajille, mikäli sopivia investointikohteita ei löydy.

Nixun myynti oli mielestäni askel kohti virtaviivaisempaa salkkua. Fortum on tietysti pieni kysymysmerkki, mutta jälleen näkisin pidemmällä aikavälillä riskin alaspäin olevan selvästi pienemmän kuin potentiaalin ylöspäin. Aika näyttää menikö analyysini ihan metsään.

keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2016

Seligsonilta uusi rahasto: Tropico LatAm

Pari päivää sitten sähköpostiini oli ilmestynyt Seligsonin uusin neljännesvuosikatsaus. Kyseessä on aina merkittävä päivä, sillä oikeastaan vain Buffettin kirjoittama Berkshiren vuosikatsaus sisältää mielenkiintoisempaa ilmaista sijoitusluettavaa. Seligsonin katsaus ei ainakaan äskettäin vielä ollut luettavissa yhtiön kotisivuilla, mutta eiköhän se sinne lähipäivinä kaikkien luettavaksi ilmesty.

Tällä kertaa katsaus sisälsi myös esittelyn uudesta rahastosta: Seligson & Co Tropico LatAm. Kyseessä on pääosin (neuraalissa tilanteessa 70%) Brasiliaan, mutta myös Chileen, Peruun ja Kolumbiaan sijoittava aktiivisesti hallinnoitu rahasto. "Tarvitaanko jälleen yhtä uutta aktiivista rahastoa?" kysyy valistunut sijoittaja perustellusti. Ehkä ei, mutta katsotaan nyt lähemmin kuitenkin.

Olen jo aiemmin esimerkiksi Evli Emerging Frontier-rahastosta kirjoittaessani todennut uskovani kehittyvillä markkinoilla toimivien aktiivisten rahastojen pystyvän järkevällä strategialla aikaansaamaan aivan oikeaa hyötyä sijoitajalle. Passiivisia rahastojakin on toki tarjolla, mutta usein niissä esimerkiksi pankkisektorin tai raaka-aineiden painotus on turhan suuri. Kasvavan keskiluokan kulutuksesta hyötyvät firmat ovat indeksissä mukana usein hyvin pienillä osuuksissa. Muutoinkin taloussykli näyttäisi nyt olevan nytkähtänyt ainakin toistaiseksi raaka-aineista ja investoinneista kulutukseen.

Esimerkiksi Evlin Emerging Frontier onkin pärjännyt indeksilleen mukavasti (punaisella rahasto, indeksi vihreällä):

Seligsonin esittämä kuva Russian Prosperityn pärjäämisestä antaa myös kuvan siitä, että kyseinen rahasto olisi pärjännyt hyvin indeksille ja niin se onkin. Hintaindeksille. Ei siis kokonaistuotolle. Sen suhteen Morningstar piirtää seuraaan kuvaajan:


Kolme tai neljä vuotta lienee kuiteknin liian lyhyt aika lopullisten johtopäätösten tekemiseen. Siitä huolimatta uskoisin, että jos aktiivisuudesta aikoo joskus maksaa niin kehittyvien markkinoiden kanssa siinä saattaa olla järkeä. Tätä ajatusta tukevat myös vilkaisut PYN Eliten ja Skagenin Kon-Tikin tuottoihin (jälkimmäisen kohdalla kannattaa 3 v sijaan klikata kohtaa maks).

Millainen sitten on Tropicon aktiivinen strategia? Seligson kertoo rahaston pyrkivän sijoittamaan pysyviä kilpailuetuja omaaviin yhtiöihin, joiden hinta on kohdallaan. Kuulostaako tutulta? Ainakin minä kiinnostuin.

Aktiivisella rahastolla on toki kuluja, joista suurin on 1,4% hallinnointi ja säilytyspalkkio. Evlin Emerging Frontier-rahaston 1,9%:iin verrattuna se vaikuttaa kohtuulliselta. Tuottosidonnainen palkkio 15% maksetaan siitä kokonaistuotosta, joka ylittää rahaston vertailuindeksin tuoton kalenterivuosittain. Verrattuna Evlin päivittäin määräytyvään tuottosidonnaiseen palkkiooon (20 % vertailuarvona käytettävän 8 % vuotuisen tuoton ylittävästä tuotosta High Water Mark –periaatteella) Tropico LatAmin palkkio vaikuttaa mielestäni reilummalta. Aktiivisuudesta maksetaan vain, mikäli sillä oikeasti saavutetaan hyötyä. Toki aina voi jossitella siitä, että kyllähän sattumankin ansiosta tuotto joskus ylittää vertailuindeksin ja reilumpaa olisi katsoa esim. 10 v jaksoa. Käytännössä vaan 10 v taitaisi olla vähän turhan pitkä aika kenelle tahansa salkunhoitajalle palkkioita odotella. Tropico LatAm ei myöskään peri merkintäpalkkiota vuoden 2016 aikana (tämän jälkeen alle 5000 e sijoituksista palkkio on 1%). Lunastuspalkkio 0,5% peritään vain alle puolen vuoden sijoituksista, mikä on mielestäni järkevää ja kohtuullista.

Harkitsen vakavasti rahaston ottamista mukaan salkkuuni. Todennäköisesti tulen siirtämään pienehkön sijoitukseni Seligsonin Kehittyvät markkinat-rahastosta sinne ja säästämään rahastoon syksyn aikana jonkin verran lisää. Syynä tähän on mm. Kehittyvät markkinat-rahaston passiiviseksi rahastoksi suurehkot kulut (hallinnointi ja säilytys n. 1%) ja se, että haluan mieluummin valikoida tarkasti itse, millä kehittyvillä/frontier-markkinoilla olen mukana. Joku voi myös ihmetellä mikä ihmeen hinku minulla on sijoittaa ongelmissa rypevään Brasiliaan. Siihen vastauksen saatatte löytää aiemmista kirjoituksista ja Seligsonin katsauksesta.

Ja loppuun vielä pieni Siili-uutinen: odotuksieni mukaisesti anti keskeytettiin. Kohta nähdään paljonko osakkeita kukakin sai.

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2016

Siilin listautumisanti: osallistua vaiko ei?

Siili Solutions tiedotti aikovansa siirtyä First Northista pörssin päälistalle ja laajentaa siinä samalla omistajapohjaa osakeannin myötä. "Merkintäaika alkaa 4.4.2016 kello 9.30 ja päättyy 15.4.2016 kello 16.30, ellei merkintäaikaa keskeytetä tai pidennetä. Merkintäaika voidaan keskeyttää aikaisintaan 8.4.2016 klo 16.30." On siis aika tehdä päätösiä siitä, osallistuako antiin vai ei.

Siili kuuluu salkkuni onnistuineisiin sijoituksiin ja pidän sitä melko hyvänä yhtiönä: kasvustrategian toteuttaminen on onnistunut varsin hyvin, mutta toisaalta yhtiöllä ei ole mitään erityisempää vallihautaa liiketoimintansa ympärillä suojaamassa sitä kilpailulta. Toistaiseksi se ei ole menoa kuitenkaan haitannut. Olen kirjoittanut yhtiöstä blogiini jo aiemminkin mm. otsikolla "Ajatuksia Siilistä".

Tarkastellaanpa sitten itse antia. Tarjolla on 500 000 uutta osaketta. Splitin jälkeen yhtiöllä on ennestään osakkeita aavistuksen päälle yli 6 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin osakkeita hankkineiden omistus laimenee hieman alle 10%, mikäli antiin ei lähde mukaan. Automaattisesti tämä ei välttämättä ole huono asia. Yhtiö saattaa tarvita rahoitusta esimerkiksi kasvuun (tällöin rahoituksen hakeminen osakeannilla on järjevää varsinkin, mikäli johto uskoo kurssin heijastelevan yhtiön pitkän aikavälin arvoa. Tällaisessa tilanteessa anti on reilu myös vanhoja omistajia kohtaan). Siilin tase on tosin tällä hetkellä melko vahva (nettovelkaantumisaste selvästi negatiivinen), joten joko kyseessä on ennalta varautuminen tai sitten yhtiöllä on kiikarissa jotain selvästi isompaa ostettavaa. Positiivista on se, etteivät omistajat (käsittääseksi) ole myymässä omia osakkeitaan annissa.

Annissa tarjotaan merkittäväksi osakkeita 7,25 € hintaan, joka on jostain syystä edelleen hieman alle perjantain kurssin (7,4 €). Minun järkeni mukaan osakkeen hinnan olisi pitänyt aika nopeasti asettua merkintähintaan, etenkin kun osinkokin on jo irrottunut, mutta tutkimattomat ovat Herra Markkinan tiet. Siilin arvoksi muodostuu osakeannin jälkeen noin 47 miljoonaa euroa, mikäli anti merkitään kokonaan (preemiohinnoittelu pörssiss tarkoittanee kai toisaalta sitä, että markkinat eivät usko antia merkittävän kokonaisuudessaan).

Entäpä yhtiön arvostus sitten? Vuoden 2015 tilinpäätös kertoo seuraavaa: "Vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 46–51 miljoonaa euroa ja käyttökatteen (EBITDA) 4,6–5,1 miljoonaa euroa". 2015 tulos oli noin 6% liikevaihdosta eli ennusteen keskivaiheille osuvalla liikevaihdolla tulosta syntyisi noin 2,8 miljoonaa. Tällöin P/E-luku olisi noin 16,8. Ei mikään aivan hirvittävän korkea kasvuyritykselle.

Tarkastellaanpa sitten vielä kassavirtaa. Investointeja Siili on tehnyt 2015 1,2 miljoonalla ja vuonna 2014 2,7 miljoonalla. 2013 investoitiin 0,7 miljoonaa ja sitä edeltävänä vuonna 0,2 miljoonaa. Vaikka osa Siilin kasvusta on orgaanista, on investointien osuus siitä huolimatta huomattava. Käyttöpääoman muutokset näyttävät nopealla vilkaisulla melko pieniltä, mikä yhtiön liiketoiminta-ala huomioden vaikuttaa minusta uskottavalta. Poistojen osuus on myös melko pieni (viime vuonna noin 0,5 miljonaa). Näyttäisi siltä, että Siili pystyy jakamaan suurinpiirtein puolet tuloksestaan osinkona ja ylläpitämään silti kasvuaan. Mielestäni yhtälö vaikuttaa melko houkuttelevalta, sillä moni pääomavaltaisemmalla alalla toimiva yhtiö joutuu rahoittamaan kasvunsa joko velalla tai osakeanneilla. Siilillä riittää kasvusta huolimatta hilloa vielä jaettavaksikin (osa muistakin kasvuyrityksistä jakaa osinkoa, mutta samalla velkaantuminen kasvaa).

En ole vielä lopullista päätöstä antiin osallistumisesta tehnyt, mutta ei tätä ainakaan hinnoittelulla olla nähdäkseni pilattu. Merkintöjä voi Siilin tiedotteen mukaan tehdä joko pääjärjestäjä Alexanderin nettipalvelussa tai toimipisteessä. Lisäksi merkintä onnistuu myös "Invesdor Oy:n internetpalvelussa www.invesdor.com/siili". 

lauantaina, huhtikuuta 02, 2016

Suomen hoivatilat ja Okmetic. Mitä näistä opin?

Kirjoitin Okmeticista pienen analyysin noin vuosi sitten. Silloin pidin arvostusta kohtuullisena ja epäilin että Okmetic saattaa olla tulevaisuudessa yritysoston kohteena. En kuitenkaan lopulta sijoittanut osakkeeseen. Näin jälkikäteen tarkasteltuna se näyttää olleen virhe.

Yhtiö nimittäin julkaisi eilen seuraavan pörssitiedotteen: "National Silicon Industry Group julkistaa hallituksen suositteleman vapaaehtoisen Julkisen Ostotarjouksen kaikista Okmetic Oyj:n osakkeista ja optio-oikeuksista" "Tarjottava vastike on 9,20 euroa käteisenä jokaisesta osakkeesta, jonka osalta Ostotarjous on pätevästi hyväksytty. Lisäksi Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että Okmeticin hallitus ehdottaa enintään 0,65 euron osinkoa osaketta kohti Okmeticin 7.4.2016 pidettävän yhtiökokouksen päätettäväksi. 0,65 euron osakekohtainen osinko maksetaan Okmeticin osakkeenomistajille arviolta 18.4.2016 eikä se vähennä osakkeista tarjottavaa vastiketta"

Okmeticin osake vaihtoi omistajaansa ennen tarjousta noin 7,6 €:n hintaan. Tiedotteen myötä kurssi nousi lähes 25%. Preemio ei tosin ole poikkeuksellisen korkea small cap-yritykselle ja tarjouksen läpimenokaan ei ilmeisesti ole aivan varmaa, sillä kaikkien suurimpien omistajien kanta tarjouksen hyväksymiseen ei ilmeisesti ole vielä tiedossa.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että vuosi sitten Okmetic olisi ollut varsin hyvä sijoitus, vaikka pörssi viime keväänä muutoin olikin jonkinlaisessa kuplahinnoittelussa. Jätin tilaisuuden käyttämättä, koska koin etten tunne toimialaa tarpeeksi ja lisäksi minulla oli jotain muuta kiikarissa. Nyt kun Nordnetista tutkin viime vuoden huhtikuun ostoja, huomaan ostaneeni kahta osaketta: Fortumia hieman päälle 18 € hintaan sekä Andrew Pelleriä 15,8 CAD:n hintaan. Kaikille lienee tässä vaiheessa jo selvää, että ensimmäinen ostos oli virhe (ainakin tuohon hintaan). Andrew Peller sen sijaan vaikuttaa tässä vaiheessa olleen jopa Okmeticiakin parempi sijoitus: Yhtiön osaketta vaihdetaan tällä hetkellä 29,2 CAD:n hintaan. Kurssivaihtelut huomioiva Nordnet kertoo osakkeen nousseen ostohetkestäni noin 63%.

Palataan vielä Fortumiin. Ostin sitä Nordean myynnistä saamillani rahoilla. Myin Nordeat 11,7 euron hintaan. Nordean kurssi on tällä hetkellä 8,4 €. Aavistin siis aivan oikein sen, että yhtiö oli ainakin lievästi ylihintainen. Alas on tultu lähes 30%. Fortum vaihtaa omistajaansa hieman päälle 13 eurolla eli samaiset noin 30%. Aika näyttää oliko vaihdos kannattava (veroseuraamuksia siitä ei vuoden aikana realisoimieni myyntitappioiden vuoksi pitäisi tulla). Taustalla oli joka tapauksessa haluni vähentää pankkiosakkeiden osuutta salkustani.

Suomen hoivatiloista kirjoittelin myös hetki sitten. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi viime viikolla. Välillä kurssi kävi jo hieman päälle 4 eurossa, mutta asettui noin 3,7 euron tuntumaan perjantaina. Tämä on kuitenkin selvästi yli listautumishinnan (3,2 €). Olen päättänyt toistaiseksi pitää melko vaatimattoman osakemääräni (1,6% salkustani). Jos kurssi jostain syystä sopivasti laskee niin saatan ostaa hieman lisääkin. Lisäostoille asetan itselleni rajaksi 3,54 €, jota alemmalta tasolta lasken todennäköisesti saavani tälle itselleni riittävän tuoton (tyydyn noin 8% tuottoon, jonka lasken saavani, mikäli osake laskee tuota hintatasoa alemmaksi. Arvioni perustuu yhtiön ilmoittamaan 7,1% nettotuottoon korjattuna vuoden 2017 NAV:lla, jonka pitäisi jo tehdyistä sopimuksista johtuen ilmeisesti olla melko hyvin ennakoitavissa).

Otsikon kysymykseen vastaisin itselleni seuraavaa: oma analyysi kannattaa tehdä huolella ja siihen myös luottaa. Olen edelleen sitä mieltä, että pienissä yrityksissä ja niiden arvonmäärityksessä piilee piensijoittajalle suurin mahdollisuus hyviin tuottoihin. Vaikka markkina kokonaisuudessaan olisi ylihinnoiteltu, voi etenkin pienistä yrityksistä löytyä varsin houkuttelevia sijoituskohteita, kuten Okmetic ja Andrew Peller osoittavat. Toisaalta kaikkiin tilaisuuksiin ei tarvitse eikä voikaan tarttua. Pelkän absoluuttisen tuoton (tai tappion) lisäksi kannattaakin aina vertailla myös vaihtoehtoisen kohteen tuottoja.

lauantaina, maaliskuuta 26, 2016

Kuinka lisätä elämänhallintaa

Näin pääsiäisen kunniaksi ajattelin kirjoittaa hieman yleisluonteisemman merkinnän. Taustalla on osittain Rahalla vapaaksi-blogin kirjoitus "Kun itsehillintä pettää". 

En nyt lähde filosofoimaan sen suuremmin siitä, miten itse kunkin kannattaa elämäänsä elää. Olen kuitenkin itse huomannut olevani tyytyväinen tilanteeseen, jossa koen omilla valinnoillani voivani vaikuttaa elämäni suuntaan. Joskus sitä kuitenkin huomaa ajautuneensa tilanteeseen, jossa kaikki ei ole aivan kuten toivoisi. Silloin on muutoksen aika. Muutoksessa on kuitenkin monta vaihetta.

Koska kyseessä on talousblogi, niin otetaan esimerkki siltä saralta. Melko moni tuskailee kädestä-suuhun-tilanteessa, jossa esimerkiksi pesukoneen rikkoutuminen pakottaa turvautumaan pikavippiin. Tilanne ei todennäköisesti ole erityisen mukava, mutta vielä tällä tiedolla ei muutosta välttämättä tapahdu. Se vaatii harkintaa ja päätöksen muutoksesta. Tässä vaiheessa taloudenpidon eli tulojen ja menojen tarkempi tarkastelu saattaa auttaa sopivien menetelmien valinnassa. Todennäköisesti esimerkiksi pikku hiljaa säästetty käteiskassa antaa tunteen paremmasta elämänhallinnan tunteesta, joka voi osaltaan parempaan elämänlaatuun.

Olen itse tällä hetkellä tilanteessa, jossa olen melko tyytyväinen raha-asiotteni hallintaan. Sen sijaan painoni on päässyt viime aikoina nousemaan muutaman kilon. En ole koskaan aikuisiälläni ollut erityisen hoikka, mutta paria poikkeusta lukuunottamatta olen pyrkinyt pitämään painoni suositusten rajoissa tai vain hieman niiden yläpuolella. Tällä hetkellä työmatkoihin lasten kuljetuksineen menee kuitenkin aiempaa enemmän aikaa ja siitä johtuen liikunta on hieman vähentynyt, mutta ruokahalut ovat vähintäänkin ennallaan. Poikamiehenä saatoin reagoida painonnousuun vaan jättämällä kaiken ylimääräisen ostamatta, mutta perheellisenä sekään ei oikein toimi. Täytyy siis keksiä uusia keinoja.

Kun minulla on ollut tarvetta säästää jotain varten, olen yksinkertaisesti laskenut paperille paljonko tilistä pitää jäädä säästöön ja supeuttanut menoni sen mukaan. Ajattelin ottaa hieman vastaavan metodin käyttöön painonhallinnan suhteen. Asensin kännykkääni kalorilaskentaohjelma Yazion. Katsotaan kuinka tunnollisesti jaksan sinne syömisiäni näppäillä. Alustava arvioni ohjelmasta on se, että käyttö on melko helppoa, mutta ohjelmasta puuttuu yllättävän paljon ihan perus ruokalajeja, kuten broileripyörykät, jotka sinne sitten itse lisäilin.

En ole tätä blogia laihdutusblogiksi muuttamassa, mutta aion silti raportoida mahdollisista tuloksista jatkossa.

sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2016

Kertomus yhtiökohtaisesta riskistä: tapaus Revenio ja kotimittarit

Viikko suhahti taas ohi niin nopeasti, etten paljoa ehtinyt pörssiä tai uutia yleensäkään vilkuilla. Ammatillisesti koin yhden urani hienoimmista hetkistä, mutta se ei nyt liity tähän, joten se siitä.

Perjantaina saatuamme lapset nukkumaan päätin tarkastella tabletilta nopeasti vielä mistä Kauppalehden keskustelupalstalla tällä kertaa mielipiteitä vaihdetaan. Huomasin samalla Revenion kurssin olevan noin 8% plussa. "FDA:n lupa taisi viimein hellitä silmänpainemittarin kotiversiolle Jenkkeihin", ajattelin.

No ei aivan. Keskiviikon lähes 29 eurosta kurssi oli pudonnut alimmillaan 22 euroon eli sellaiset reilut 25%.  Syynä oli tietysti tämä lehdistötiedote: "ICARE HOME EI SAANUT MYYNTILUPAA YHDYSVALTOIHIN". Luulin, että myyntiluvan saaminen olisi ollut jo melkeinpä läpihuutojuttu, sillä laitteella on myyntilupa ilmeisesti käytännössä koko muualla maailmassa. Sijoittajat tietysti hermostuivat uutisesta ja ehdittiinpä spekulaatiota käydä myös siitä, vaarantuuko myös seuraavan ammattilaiskäyttöön suunnitellun mittarin myyntilupa Jenkeissä samoin perustein. Perjantain 8% nousi taisi olla vain pienoista rekyyliä.

Parin päivän hiljaisuuden jälkeen Revenio tarkensi uutista: "REVENIO TOISTAA TALOUDELLISEN OHJEISTUKSENSA JA VALMISTELEE UUDEN MYYNTILUPAHAKEMUKSEN JÄTTÄMISTÄ YHDYSVALLOISSA". Tästä voisi päätellä, ettei mittarissa todettu olevan mitään sellaista, mikä pakottaisi yhtiön esim. valmistamaan mittarista uuden version ja hakemaan myyntilupaa sille.

"Analysoituaan FDA:lta saamansa päätöksen perusteet, yhtiö on tehnyt päätöksen käynnistää toimenpiteet uuden käytettävyystutkimuksen aloittamiseksi, jonka jälkeen yhtiö tulee jättämään uuden myyntilupahakemuksen FDA:lle. Uuden hakemuksen arvioidaan olevan valmis jätettäväksi kuluvan vuoden 2016 aikana". Kyse on siis ilmeisesti käytettävyystutkimuksessa ilmenneistä puutteista. Kaikkihan me olemme joskus ihmetelleet, miksi laitteiden käyttöohjeet tapaavat olla vain pitkä lista siitä, mitä niillä ei saa tehdä. Ilmeisesti Revenion listalta jäi jotain kuviteltavissa olevaa vielä puuttumaan...

Toimitusjohtaja Salovaara toteaakin: "Valmistelimme erittäin huolellisesti hakemuksen ja siihen liittyneet FDA:n vaatimusten mukaiset käytettävyystutkimukset. FDA kuitenkin muutti käytettävyystutkimuksiin liittyviä vaatimuksiaan hakemuksen käsittelyn aikana. Käynnistämme FDA:n hylkäyksen perusteena olleet uuden menetelmän mukaiset käytettävyystutkimukset ja tulemme jättämään uuden hakemuksen". Melko byrokraattiselta homma kieltämättä vaikuttaa. Onpa Kauppalehden keskustelupalstalla esitetty arveluita siitä, että koko viraston tärkein tehtävä olisi suojella Jenkkien kotimarkkinoita. Tosin mitään kotimaista kilpailevaa tuotetta ei ilmeisesti ole olemassa ja toisaalta itsekin olen sen verran lääketieteellisiin lupamenettelyihin työni puolesta tutustunut, että tiedän niiden olevan välillä varsin raskaat. Toivottavasti Revenion sinnikkyys lopulta kuitenkin palkitaan.

Mitä tämä sitten tarkoittaa Reveniolle pidemmällä aikavälillä? Ainakin sitä, että Icare Homen Jenkkimarkkinoilta tuoma kassavirta vaikuttaisi olevan aiempaa epävarmemmalla pohjalla. Selvää on ainakin se, että tuotot siirtyvät tältä osin tulevaisuuteen. Kurssikäyttäytymisen perusteella sijoittavat näyttävät antaneen tälle melko isonkin painoarvon. Omissa tulevaisuudenvisioissani en ehkä aivan noin suurta painoa asialle pistäisi ja hieman näin jälkikäteen harmittaakin, etten ollut ostonapin ääressä kurssin kyykätessä. Huomennakaan en lisätankkauksia pääse tekemään, ellen sitten laita heti alkuun jonkinlaista toimeksiantoa. En tosin ole aivan varma haluanko nostaa Revenion painoa salkussani kovinkaan suureksi (tällä hetkellä se on noin 6%). Yhtiö on kieltämättä hyvä, mutta sen tuloskunto lepää kuitenkin hyvin pitkälti yhden kortin varassa. Jossain vaiheessa patentit raukeavat ja lisäksi lääketieteellisiin tuotteisiin liittyy kuitenkin aina riskejä niiden tiukan säätelyn vuoksi (joka tietysti toisaalta toimii myös kynnyksenä alalle tuloon). Näen yhtiössä kuitenkin runsaasti potentiaalia myös tulevaisuudessa, joten missään nimessä en osakkeita ole myymässäkään.

sunnuntaina, maaliskuuta 13, 2016

Suomen Hoivatilat Oyjn listautumisanti osa 2

Niinhän siinä sitten kävi, että anti keskeytettiin heti perjantaina. Nyt sitten saa vielä jännittää sitä, miten osakkeet jaetaan merkintään osallistuneiden kesken. Tosin todellisen piensijoittajan kannalta on kuitenkin lohdullista, että vaikka osakkeita saisi vain minimäärän niin yhtiön osuus salkusta mitataan kuitenkin prosentteina eikä promilleina tai vieläkin pienempinä yksikköinä.

Olen tässä vielä mietiskellyt asioita ja saattaa kuitenkin olla etten välttämättä myy osakkeita, ainakaan ellei arvostus karkaa ihan täysin käsistä. Mitä enemmän olen yhtiöstä lukenut, sitä vakuuttuneempi olen siitä että yhtiö osaa asiansa. Pidätän itselläni kuitenkin oikeuden muutta mieltäni milloin tahansa.