Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, helmikuuta 21, 2021

Mietteitä Kreaten listautumisesta

Kirjoittelenpa muutaman huomioni ensimmäisestä Kreaten osakkeen kaupankäyntipäivästä. Postaus toimii samalla itselleni muistiinpanona. Odotettavissa oli että kauppa tulee käymään, koska piensijoitajat saivat vain 35 osaketta listautumisannissa. Käytännössä suurimmalla osalla vaihtoehtoina oli joko myydä kaikki tai sitten hankkia lisää. Toki tuota pientäkin määrää on mahdollista holdata ja itse toimin aikoinaan Fondian kanssa juuri tuolla tavoin. En enää oikein muista miten kaupankäynti silloin lähti käyntiin, mutta Nordnetistä katsottuna ensimmäisenä päivänä vaihto näyttää olleen varsin suurta ja hinta kipusi parissa viikossa noin euron (eli noin 10%) ensimmäisestä kaupankäyntipäivästä. Ensimmäisen kaupankäyntipäivän osakekurssi näyttää olleen noin 20% korkeampi kuin listautumishinta. Eli jos tästä nyt olisi halunnut vetää jotain suoria johtopäätöksi Kreateen niin listautushinta olisi voinut olla noin kympin ja nousta siitä sitten yhteentoista euroon. 

Olin itse kuitenkin arvioinut, että 12 euron osakekohtaiselle hinnalla P/E olisi noin 11 edeltävän 12 kuukauden rullaavalla nettotuloksella. Ajattelin, että se voisi hyvinkin olla hinta, jonka voin osakkeesta maksaa. Avaushuutokaupassa tarjoustasot näyttivätkin asettuvan tähän ja pistin ostotoimeksiannon sisään. Haaviin tarttui osakkeita hieman päälläe 12 euron hintaan. Jälkikäteen arvioituna tämä oli virhe, koska hinta laski selvästi päivän aikana. Otin vielä hieman lisää kun hinta lasketteli alle 11 euron. Tähän liittyen pitäisi aina muistaa jonkinlainen ajallinen hajauttaminen ostoissa. Toisaalta on tärkeää muodostaa oma mielipide osakkeen käyvästä hinnasta ja luottaa omaan arvioonsa, vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä. Oman arvioni perustin siihen, että yritin lukea huolellisesti läpi perustelluilta vaikuttavia kommentteja osakkeesta eri keskustelupalstoilta ja perehdyin myös itsekin lukuihin. P/E-luvun lisäksi esim. Inderesin keskustelupalstalla on esitetty varsin uskottavasti kassavirtalaskelmien perusteella osakkeen käyväksi arvoksi 13 euroa. Toki matalampiakin arvioita löytyy. 

Toisaalta voi myös ajatella, että yleensä jos jokin on liian hyvää ollaakseen totta, niin se myös on. Yhtiö tiedottaakin seuraavaa: "Johdon arvion mukaan COVID-19-pandemia on lykännyt tiettyjen infrakantamisen projektien aloitusta vuoden 2020 aikana, johtaen yleisesti ottaen alhaisempaan tilauskantaan vuodelle 2021." Yhtiö jatkaa: "Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2020: noin 235 miljoonaa euroa) laskee vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. 31.12.2020 Kreaten tilauskanta oli noin 135 miljoonaa euroa (31.12.2019: 177,2 miljoonaa euroa). Tästä noin 111 miljoonaa euroa odotetaan realisoituvan vuoden 2021 aikana (31.12.2019: 130,3 miljoonaa euroa vuoden 2020 aikana). Viimeisen kolmen vuoden aikana Kreate on tuottanut tilikauden aikana keskimäärin 107 miljoonaa euroa liikevaihtoa tilikauden alussa olleen tilauskannan lisäksi. Kreate arvioi, että 31.12.2020 tilauskannan odotettu kannattavuus oli normaalilla tasolla". Eli jos oletaan tilauskannan laskevann noin 25% ja tämän heijastuvan suoraan tulokseen samalla tavalla, niin tällöin 12 euron osakekohtaisella hinnalla P/E olisi 14,6 mikä sekään nyt ei ihan hirveän korkea ole. Etenkin mikäli ongelmat ovat vain väliaikaisia ja yhtiöstä riippumattomia. Tosin hieman huolestuttavampaa on, että Inderesin keskustelupalstalla joku on onnistunut kaivamaan lukuja jo Q4/20-tuloksesta (jota ainakaan minä en yhtiön sivuilta vielä löytänyt), jossa liikevaihto olisi laskenut 15%, mutta EBITA jopa 50%. 

Nyt kun osakkeella on käyty pre-listalla kauppaa yksi päivä, tiedämme että hinta asettui 10,69 euroon. Olinko siis väärässä ja tulisiko minun realisoida tappiot ja myydä osakkeet. Ajattelisin, että ei. Syitä oletustani maltillisemmalle avaukselle voi hakea monelta taholta. Todennäköisesti ns. ankkuroitumisharha on yksi syy. Osakkeanti on asettanut hinnan jollekin tasolle ja monen mielestä nykyinen taso voi vaikuttaa kalliilta. Fakta on kuitenkin se, että vain tulevaisuudella on merkitystä. Muistan pitäneeni aikoinani Revenion silloista hintaa (joka splittikorjattuna on) 4,7 euroa harmittavan korkeana aiempaan kurssitasoon nähden, mutta päädyin silti onneksini sijoittamaan, koska arvioin tulevaisuudennäkymät hyviksi. Mainittakoon, että eräs tuttavani jätti tällöin juuri em. syystä sijoittamatta yhtiöön. En ole viitsinyt ottaa hänelle asiaa sittemmin puheeksi. Toinen syy nykyiselle hinnalle saattaa olla se, että Kreate ei ole vielä päälistalla ja esim. indeksirahastot eivät ole joutuneet vielä osaketta hankkia. Osakkeelle ei myöskään tällä hetkellä liene julkaistu mitään tavoitehintaa, jonka vuoksi voisi kuvitella etteivät markkinat ole "tehokkaat". 

Näkisin tässä nyt tilanteen, jossa huonossa skenaariossa tuottoni muodostuu korkeasta maksetusta ostohinnasta johtuen varsin heikoksi. Liikevaihto ja tulos saattavat laskea parinakin vuotena ja kurssi painua antihinnan tasolle tai allekin. Näkisin tässäkin skenaariossa osinkotuoton kuitenkin jonkin verran kompensoivat tilannetta ja en nyt oikein usko kuitenkaan, että kovin suurta vaaraa on, että sijoittamani pääoman kokonaan menettäisin. Ja toisaalta se edustaa vain noin paria prosenttia salkustani. 

Keskitien skenaariossa kuluva vuosi on heikompi ja koronan väistyttyä investoinnit palaavat normaalille tasolle ja yhtiö pääsee kannattavan kasvun tielle. Osakekurssi nousee tavoitetasolleni eli kuuteentoista euroon joskus noin vuoden kuluttua. Jos yhtiö yltää taloudellisiin tavoitteisiinsa eli "liikevaihdon kasvattaminen 300 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä orgaanisen kasvun ja valikoitujen yritysostojen tasapainoisen yhdistelmän kautta, EBITA-marginaali yli 5 prosenttia keskipitkällä aikavälillä ja nettovelka/käyttökate alle 2,0", niin yhtiö saattaisi tehdä liiketulosta noin 15 miljoonaa. 

Parhaassa skenaariossa Inderes julkaisee yhtiöstä ylistävän raportin (minun arvioihini) sopivalla tavoitehinnalla ja yhdistettynä indeksirahastojen "pakko-ostoihin" kurssi nousee parissa kuukaudessa tavoitteeseni. Saa nähdä.

torstaina, helmikuuta 18, 2021

Kreaten listautumisanti ja Fondian tilinpäätös

 Helsingin pörssi saa uuden tulokkaan huomenna, kun suomalainen infrarakenteja Kreate listautuu pre-listalle (ja ensi viikon tiistaina sitten päälistalle). Mm. Karo Hämäläinen on ilmoittanut julkisesti osallistuvansa antiin. Melkoinen hype tämän osakkeen ympärillä on viime aikoina käynyt ja eipä ollut järin suuri yllätys, että anti ylimerkittiin. Osake tuntuu olevan jopa hämmentävän edullisesti hinnoiteltu: 8,20 euron antihinnalla yhtiön markkina-arvoksi tulee noin 73 miljoonaa euroa. Kirjoituksessaan Karo Hämäläinen on laskenut Q4/19-Q3/20 (eli vuoden ajalta rullaava tulos) nettotuloksen olleen 9,7 miljoonaa euroa. Tällöin P/E-luvuksi tulisi 7,5. Hämmentävän edullista, mutta ilmeisesti ala on jonkin verran syklinen. Joka tapauksessa ei ollut suuri yllätys, että piensijoittajille riitti peräti 35 osaketta per merkitsijä. Itse en osallistunut antiin. Heräsin tähän vähän liian myöhään ja en sinällään koe omaavani osaamista arvioida toimialaa pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä tähtäimellä ei tarvitse olla mikään sijoittajaguru huomatakseen tässä olevan selvän pikavoiton mahdollisuuden. Toisaalta vajaan kolmensadan euron osakepotilla ei nyt ihan hirveästi oltaisi juhlittu. Ajattelin nyt katsoa mihin hintaan osake huomenna pörssissä avaa. Joku oli jollain keskustelupalstalla laskenut, että 12 euroa voisi mahdollinen avaushinta ja 16 euroon asti saattaa hyvinkin nousta. Silloinhan P/E olisi noin 15 eli ei mikään mahdoton. Yritän napata avauksesta jokusen osakkeen ja katsoa mihin asti hinta nousee. Saa nähdä.

Tästä päästäänkin sitten ikäänkuin aasinsillan kautta Fondiaan, jonka listautuessa aikanaan jäi ihan yhtä vähän osakkeita käteen. No nyt niitä olisi tarjolla listautumishintaa edullisemmin. Tänään julkaistussa tilinpäätöstiedotteessa ei ihan hirveästi positiivista ollut. Eipä nyt toisaalta mitään ihan kauhean negatiivistakaan. Otsikko: "Poikkeuksellisen vuoden valopilkkuna asiakaspysyvyys ja loppuvuoden piristynyt kysyntä" kertonee olellisen. Henkilöstömäärä väheni lähes 10% H2:lla, liikevaihto laski 2,7% ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 2,1% (vuosi sitten 5,3%). Koko vuoden liikevoittomarginaali sentään oli 6,1%. Osakekohtainen nettotulos oli 21 senttiä ja osinko ehdotettiin jaettavaksi 28 senttiä. Työntekijöihin liittyen kerrotaan seuraavaa: "Henkilöstön liikkuvuus oli viime vuoden aikana lakialalla keskimääräistä suurempaa, niin myös meillä Fondiassa." Positiivista kai LDaaS-palveluiden kasvu Ruotsissa ja Baltiassa. Vähän ihmetettää tuo liikevoittomarginaalin lasku H2:lla. Mutta katsotaan nyt vielä.

Osakesäästötilin avaus ja ostoja: Fortum ja Citycon

 Olin rekisteröinyt reilu vuosi sitten voimaan astuneen lakiuudistuksen osakesäästötiliä (linkki vero.fi sivulle) koskien vain puolittain. Kaikille lukijoille asia lienee tässä vaiheessa jo aivan selvä, mutta lyhykäisyydessään kyse on siis tilistä, jonne voi tallettaa maksimissaan 50 000 euroa ja sitten käydä tilin sisällä kauppaa ja nostaa osinkoja mielensä mukaan niin, että mahdolliset (tai toivottavasti todennäköiset) veroseuraamukset tulevat eteen vasta rahoja tililtä nostettaessa. 

Mitä tämä nyt sitten käytännössä tarkoittaa? Ajattelisin, että sitä että kaikki aktiivinen kaupankäynti kannattaa veroseuraamusten lykkäämiseksi käydä osakesäästötilillä. Nyt ainakin kotimaiset osinkoyhtiöt (mikäli ei aio käyttää osinkoa elämämiseen tai sijoittaa sitä jonkin muuhun kuin takaisin osakkeisiin) kannattaa keskittää osakesäästötilille. Myös kasvuosakkeiden hankinta kannattaa monen lukemani kirjoituksen perusteella tehdä osakesäästötilille, mutta en nyt ole välttämättä aivan täysin vakuuttunut tästä, sillä silloin ei voi soveltaa hankintameno-olettamaan. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Revenio-pottini. Oletetaan nyt, että omistan osakkeeni vielä vähän reilut 3 vuotta, jolloin osakeomistus on ollut minulla yli 10 vuotta. Tällöin pääsen soveltamaan hankintameno-olettamaa mahdollisissa myynneissä. Jos kurssi olisi samalla tasolla kuin nyt niin joutuisin maksamaan veroa myyntivoitosta, joka osaketta kohti olisi [56,10 euroa (nykykurssi) - 4,79 euroa (ostohintani)] x 0,30 = 15,4 euroa. Hankintameno-olettamalla voisin olettaa hankintahinnan olleen 0,4 x 56,10, jolloin veroa joutuisin maksamaan 10,1 euroa. Jopa nykyisellä 20% hankintameno-olettamalla verorasite olisi myyntihetkellä pienempi: 13,5 euroa. Osakesäästötilillä voisin toki kevennellä positiota vähän väliä halutessani ilman veroseuraamuksia, mutta joutuisin maksamaan 30% (tai 34% 30 000 euroa ylittävältä osalta) sekä myyntivoitosta, että myös kertyneistä osingoista (jotka olisin toki voinut laittaa poikimaan korkoa korolle ilman välittömiä veroseuraamuksia koko kymmenen vuoden ajan). 

Kaiken kaikkiaan hieman monimutkaista, mutta koska salkkuni ei kuitenkaan mahtuisi kokonaan osakesäästötilille, ja lisäksi minulla ei ole tällä hetkellä pienintäkään halua realisoida esim. Revenion myyntivoittoja, niin ajattelin jatkossa hankkia sinne sellaisia osakkeita, joista todennäköisesti olen luopumussa alle 10 vuoden sisällä. Tämän lisäksi hankin kotimaisia osinkoyhtiöitä. Ulkomaisiakin ehkä kannattaisi, mutta ne ajattelin nyt pitää kuitenkin arvo-osuustilillä.

Ja sitten niihin ostoihin. Päädyin hankkimaan osakesäästötilille hieman Fortumin osakkkeita. Osinkotuotto on kurssinoususta huolimatta hieman päälle 5% ja lisäksi päälle tulee vielä optio kasvusta tulevaisuudessa.  Fortumin p/b on tällä hetkellä noin 1,5 ja ROE on ennusteilla noin 8%. Tästä voisi laskea, että ilman kasvua pitkäaikainen tuotto sijoittajalle on aika lailla tuon nykyisen osinkotuoton verran. Toisaalta ajattelisin riski siihen, että sijoitus tuottaisi tuota huonommin on melko pieni. Yhtiö on ottanut tavoitteeseen jatkossa nousevan osingon ja nousutahti todennäköisesti on varsin maltillinen luokka noin sentti tai pari /osake/vuosi. Vuodelta 2020 osinkoa on luvassa 1,12 euroa, joka on pari senttiä enemmän kuin jo useamman vuoden ajan. Lisäksi yhtiö aikaa jatkossa hiilineutraaliksi. Melko lailla kuin korkopaperiin tähän suhtaudun tuotto-odotuksen suhteen, mutta on tässä kuitenkin yllätysmomentti mukana. Tankkailen lisää, jos sopivia ostopaikkoja syntyy.

Toisena uutena sijoituksena hankin pienen määrän Cityconin osakkeita. En sinällään oikein ole vakuuttunut yhtiön laadusta pidemmällä aikavälillä, mutta NAV:n ollessa päälle 11 euroa ja hinnan kahden tietämissä arvotustasoilla, joita esim. Aki  Pyysing pitää ihan järkevinä ajattelisin kyseessä olevan ihan kohtuullisen hyvä keissi. Mahdollisella 50 sentin osingolla osinkotuottokin olisi vähän reippaat 6%. Riskinä tietysti koronatilanteen pitkittynen ja mahdollinen paheneminen niin, että kauppakeskukset jouduttaisiin kokonaan sulkea sekä tietenkin myös nettikaupan nousu, mutta ajattelisin että näitä riskejä on myös hinnoiteltu jo arvostukseen. Mutta aika näyttää olenko ollut aivan hakoteillä.

perjantaina, helmikuuta 12, 2021

Cibus Nordic Real Estate

 Ajattelin, että WP Careylle olisi kiva löytää kaveriksi jokin toinenkin asunto-/kiinteistörahasto. Minulla on aiemmin varsin hyviä kokemuksia kiinteistösijoitusyhtiöistä, sillä Technopolis ja Hoivakiinteistöt tuottivat ihan kivasti. Toki toisenlaisiakin esimerkkejä on. Valittavan moni näistä aiemmin seuraamistani/omistamistani yhtiö on myös ostettu pois pörssistä. Halusin myös jotain muuta kuin jenkkiyhtiötä lähinnä hajautuksen kannalta. 

Sato olisi voinut olla yksi vaihtoehto, mutta valitettavasti sitä ei voi ostaa ilmeisesti kuin Privanetin kautta, jolloin kaupankäynti on hankalaa ja kallista. Osake on näemmä viimeksi vaihtanut omistajaa 40 euron hintaan. Nettovarallisuutta yhtiöllä on yhtiön oman ilmoituksen mukaan 45,52 euroa eli alennusta on reilut kymmenen prosenttia hintaan nähden. Operatiivinen tulos osaketta kohti oli 1,92 euroa eli tällöin operatiivisesta tuloksesta johtuisi maksamaan noin 21-kertaisen hinnan. Viime vuonna yhtiö ei jakanut osinkoa ja edellisenä vuonna osinko jaettiin ilmeisesti 50 senttiä eli osinkotuotto olisi 1,25% nykyhinnalla. Hieman kalliilta vaikuttaa. Toki on huomioitavaa, että sekä liikevaihto, että nettovuokratuotto ovat olleet selvästi kasvussa. Kasvua ei olla saavutettu myöskään ainakaan pelkästää osakeanneilla, vaan myös osakekohtaiset tunnusluvut ovat parantuneet. Täytyy joka tapauksessa ottaa Sato tarkempaan seurantaan.

Sijoitusjuttuja lukiessani huomioi kiinnittyi Tukholman pörssiin listattuun Cibukseen, joka kuitenkin jakaa osinkonsa euroina ja toimii pääasiassa Suomessa. Inderes on julkaissut yhtiötä koskevan raportin 10/20. Yhtiö on ottanut tavoitteekseen nostaa vuosittaista osinkoa 5% ja nykykurssilla osinkotuotta on hieman alle 6%. Yhtiö toimii pääasiassa päivittäistarvaroita myyvien kauppojen vuokranantajana ja Suomessa suurimmat vuokralaiset ovat Kesko, S-ketju sekä Tokmanni. Yhtiö on laajentanut myös Ruotsiin, jossa vuokralaisena toimiii Coop. Yhtiön hinta suhteessa nettovarallisuuteen on kuitenkin melko korkea luvun ollessa noin 1,3. Vuokratoiminaan tuloksen Inderes ennustaa vuonna 2020 olleen noin 35 miljoonaa euroa. Cibuksen markkina-arvo on tällä hetkellä 6 624 miljoonaa kruunua eli noin 657 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 vuokratoiminnan tuloksesta joutuu siis maksamaan noin 18,8-kertaisen hinnan. Tämän vuoden vuokraustoiminnan tuloksen ennustetaan olevan noin 43 miljoonaa euroa eli noin 15-kertaa markkina-arvon. Velkaantumisaste on yhtiön Q3-raportin mukaan noin 61%. Tavoitteena on 55-65%. Päivittäistavarakauppaketjujen kiinteistöjen vuokraustoiminnan ollessa suhteellisen vakaata tämä lienee kohtuullisen turvallinen tavoitetaso.

Sitten riskeihin. Cibuksen kaikki kiinteistöt eivät varsinaisesti sijaitse ihan kaikista keskeisimmillä paikoilla. Lisäksi vuokralaisilla on todennäköisesti melko hyvä neuvotteluasema vuokrien suhteen (toisin kuin esimerksi kun kyseessä ovat asunnot kasvukeskuksissa). Sopimukset ovat myös melko lyhyitä: keskimääräinen kesto on vain 5,5 vuotta. Lisäksi osa kiinteistöistä on sen verran vanhoja, että ylläpitokustannusten kasvua saattaa olla näköpiirissä.

Hyvää yhtiössä on mielestäni ainakin se, että osingot maksetaan vuokraustoiminnan tuotoilla. Osinkotuotto on melko korkea, mutta laskelmieni mukaan yhtiö käyttää lähes kaiken operatiivisen tuloksensa siihen eli yritysostoja varten tarvitaan osakeanteja. Sinällään se ei kai ole ongelma, etenkään mikäli Inderes on oikeassa siinä, että kulurakenteessa on skaalautumispotentiaalia. Silloinhan myös osakeantiin osallistumattomat vanhat sijoittajat hyötyvät jotain. 

Päädyin nyt hankkimaan Cibusta pienen siivun salkkuuni seurantamielessäkin. Lisääkin voin ostaa, jos arvostus laskee vielä houkuttelevammaksi.

keskiviikkona, helmikuuta 10, 2021

Ahltrön-Munksjöstä luopuminen ja ostoja: Sampo, Siili ja Aflac

 Kuten pörssiä seuraavat ovat varmaankin huomanneet, ostotarjouksia on viime aikoina tullut useampaankin yhtiöön. Myös Ahlström-Munksjö päätyi tällaisen kohteeksi: "Ahlström Capitalin, Bain Capitalin hallinnoimien rahastojen, Viknumin ja Belgrano Inversionesin muodostama konsortio on 24.9.2020 tehnyt hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Ahlstrom-Munksjön osakkeista. " Varsinaisella ostotarjouskierroksella haltuun päätyi 81% osakkeista eli ei vielä lunastukseen vaadittavaa 90 prosenttia. Ostotarjousta kuitenkin jatkettiin ja konsortio sai lopulta haltuunsa 90,0026% osakkeista. Osinkojen jälkeen tarjoushinnaksi muodostui 17,97 euroa, joka oli noin 25% korkeampi kuin yhtiön kurssi ennen ostotarjousta. Koska korkeampaa tarjousta ei enää kannattanut odottaa, pistin osakkeeni myyntiin. Ihan kelpo tuoton onnistuin saamaan, sillä ostohintani oli noin 8 euron tietämillä vuosina 2014 ja 2015.

Koska rahaa vapautui, niin johonkin sitä piti laittaa.  Päädyin lisäämään hieman jo omistamiani yhtiöitä Sampoa, Siiliä ja Aflacia. Sampoa painaa ymmärtääkseni sekä Nordean poliittinen riski (EKP on ilmeisesti ohjeistanut pankkeja olla jakamassa osinkoa koronakriisin vuoksi ja lisäksi lainojen suhteen lienee jonkinlaista riskiä yritysten takaisinmaksukyvystä). Lisäksi nykytilanne ei ole vakuutusyhtiöillekään optimaalinen, sillä matalat korot tekevät korkotuottojen haalimisesta hankalaa. Ajattelisin kuitenkin, että tähän yhtiöt voivat reagoida jollain tapaa kulusuhteeseen vaikuttamalla. Uskoisin joka tapauksessa tämän olenva syynä Sampon ja Aflacin melko houkutteleviin hintatasoisin: Sampon P/E on MarketScreenerin ennusteella tälle vuodelle 13,7 ja osinkotuotto noin 4,6%. Aflacin suhteen vastaavat luvut ovat P/E 9,6 ja osinko 2,4%. Uskoisin, että kumpikin näistä yhtiöistä tulee olemaan ainakin kohtuullinen sijoitus pitkällä aikavälillä.

Siili onkin sitten ollut vähän hankalampi arvioitava. Inderes on julkaissut yhtiöstä laajan raportin 12/2020 otsikolla Kasvua kohtuullisella hinnalla. Yhtiöllä on ollut tuloksenteon kanssa hieman haasteita viime vuosina liitten ilmeisesti kasvuun ja yritysosostoihin. Aiemmin yhtiöstä on kirjoitettu, että sen tuloksentekokyky pitäisi kuitenkin olla huonoinakin aikoina kohtuullinen ja EBIT%:n yli 5. Sitä se vaikeuksista huolimatta onkin ollut. Liikevaihdon Inderes arvioi kasvavan 14% ja 8% kuluvana ja seuraavana vuonna. Vuoden 2021 EV/EBIT on arvioitu olevan 11 ja P/E 12,2. Toki osakekurssi oli joulukuussa hieman nykyistä matalampi. Riskeinä mahdollinen puute saatavilla olevista osaajista, yrityskauppojen onnistuminen ja yleinen epävakaa taloustilanne. En nyt oikein edelleenkään osaa sanoa kuinka hyvä sijoitus Siili tulee lopulta olemaan, mutta näkisin että yhtiö tarjoaa potentiaalia hyvään kasvuun ja tuloksentekoon kohtuullisilla riskeillä ja lisäsin sitä sen vuoksi hieman salkkuuni.

lauantaina, helmikuuta 06, 2021

WP Carey ja pankkitalletukset

 Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, niin hankin salkkuuni hieman WP Careyn osakkeita. Taloudellisen tilanteeni selkiydyttä huomasin, että minulla on hieman käteistä, jonka ajattelin laittaa tuottamaan jotain. 

Toki ennen sitä siirsin sopivaksi katsomani varakassan säästötilille. Korot ovat näemmä näidenkin osalta laskeneet. Paras tuotto näyttäisi olevan tällä hetkellä 0,8% Svean säästötilillä. Valitettavasti pankin sivuilla kuitenkin todetaan, ettei tällä hetkellä uusia tilinavauksia oteta vastaan. Eli se siitä. Bank Norwegian tarjoaa 0,75%, joka sekin nyt on sentään parempi kuin asuntolainan marginaali. Keväällä siirtsin säästöni pankista äkkiä pois, kun ajattelin sen menevän nurin koronakriisissä. Mitenkään erityisen valoisalta ei ainakaan lentoyhtiön tilanne tälläkään hetkellä näytä, mutta pankkitalletukset nauttivat 100 000 euroon asti Norjan valtion takausta ja mahdollisessa konkurssitilanteessa varojen pitäisi palata tilille viikossa. Totesin tämän nyt olevan riittävän turvallisena järjestelyn, jotta voin nukkua yöni sen suhteen rauhassa. 

 Mutta sitten asiaan. Asuntosijoittamisesta olen kirjoittanut aiemminkin ja asiaan jonkin verran perehtynyt. Olen tullut siihen tulokseen, että sopiva REIT on minulle varmaankin helpoin tapa tähän hommaan ryhtyä. Aiemmin olen katsellut Realty Incomea (O), mutta sen kurssi näyttää toipuneen sen verran hyvin kevään koronakuopasta, että osinkotuotto on edelleen suurinpiirtein samalla tasolla kuin nelisen vuotta sitten. Ostoskeskuksiin sijoittavia yhtiöitä saisi nyt selvästi edullisemmin, mutta en oikein osaa arvioida kuinka pysyvästi koronapandemia muuttaa ostoskäyttäytymistä. Tai nopeuttaa sen muutosta. Toinen usein vastaan tullut nimi on WP Carey (WPC), josta mm. Herkuille perso piensijoittaja on kirjoittanut jo useampi vuosi sitten. Myös esim. Lynxissä on ollut juttua aiheesta. Missään erityisessä alennuksessa en osaa nyt osaketta pitää. P/FFO on noin 14 ja osinkotuotto hieman reilut 6%. Osinkoa on nostettu reilut parikymmentä vuotta eli varsin hieno historiakin löytyy. 

Mielestäni WPC vaikuttaa hyvin johdetulta ja myös kiinteistösijoitusten hajautus vaikuttaa hyvältä. Yhtiö ei myöskään käsittääkseni ole juurikaan enemmän velkaantunut kuin esimerkiksi edellämainittu Realty Income. Payout ratio on alalle tyypillisesti melko korkea, mutta ymmärtääkseni se ikäänkuin kuuluu asiaan. Näkisinkin yhtiön varsin hyväksi vaihtoehdoksi suorille asuntosijoituksille. Kurssikehityksestä en sinällään aio juuri välittää vaan tarkoitus on omistaa pitkäjänteisesti, lisäillä sopivissa paikoissa ja nauttia osingoista.

perjantaina, helmikuuta 05, 2021

Tilannepäivitystä

 Jälleen kerran edellisestä postauksesta on vierähtänyt varsin pitkä aika. Aika on ollut kortilla ja lisäksi elämässäni on tapahtunut kaikenlaista - ei pelkästään positiivista - muutosta, jonka vuoksi energiaa ei ole juuri riittänyt sijoitusasioihin. Talouskin on välillä ollut hieman tiukemmalla. Olen kuitenkin antanut suurimman osan sijoituksistani olla, vaikka jonkinlaista pientä muutosta on toki salkusssa koettu. Joku varmaan ihmettelee, että mitä järkeä tätä blogia on pitää, jos päivittämistahti on kerran vuodessa tai harvemmin. Tämä blogi toimii kuitenkin hyvänä julkisena päiväkirjana, josta voin tarvittaessa myöhemmin tarkistaa mitä olen sijoituksesta ajatellut. Ihmisen muisti kun tuntuu välillä olevan niin kovin valikoiva... Lisäksi olen välillä saanut varsin hyviä kommenttaja ja ajatusten esittäminen julkisesti pakottaa kuitenkin ainakin jollain tavalla jäsentelemään omia ajatuksia. Näillä eväillä siis salkkutapahtumia perkaamaan.

Viimeksi kerroin, että lisäsin hieman Fondiaa salkkuuni loppuvuodesta 2019. Ostohinta oli hieman alle 9 euroa. Sen jälkeen ei paljoa positiivista näytä tapahtuneen. Vuonna 2019 liikevaihto laski 0,4% ja vertailukelpoinen tilikauden tulos puolittui vuoden takaisesta 0,8 miljoonaan. EPS oli 9 senttiä. Toimitusjohtaja Hellfors kommentoi tilannetta seuraavasti: "Suorituskykymme parantamiseen liittyvissä toimissamme emme ole vielä saavuttaneet tavoittelemaamme tasoa ja luonnollisesti tilikauden tulos oli meille pettymys. Kehitysprojekteihin käytetyt resurssit ja työaika olivat kuitenkin tietoinen strateginen valinta koko konsernin menestyksen rakentamiseksi." Varsin ympäripyöreän oloista tekstiä... Vuoden 2020 H1:llä liikevaihto laski edelleen 2,5%, mutta positiivista oli liikevoittomarginaalinen parantuminen vuoden takaisesta noin 4 prosenttiyksikköä. Inderes näki tuloksen varsin positiviisena ja he arvioivat kannattavuuden parantumisen pitkäkestoiseksi. Q3:lla liikevaihto jatkoi laskua vertailukaudesta (-4,1%). Kannattavuudesta ei oikein mitään tarkempaa tietoa saatu. Inderesin analyysissä elokuulta ennakoidaan kannattavuuden parantuvan niin, että tämän vuoden luvuille P/E olisi 18, mitä voitaneen pitää kohtuullisena, mikäli yhtiön suunta jatkossa kääntyy kasvun uralle. Vuoden 2020 P/E on Inderesin mukaan noin 24. Tämä tarkoittaisi vuodelle 2020 noin 30 sentin EPS:ää ja tälle vuodelle noin 41 senttiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että koronakriisi kurittaa myös Fondiaa ja kriisivuoden sijaan pitäisi arvioida mikä on yhtiön tuloksentekokyky normaalissa tilanteessa. Vuonna 2018 EPS oli 41 senttiä eli jos halutaan uskoa, että kaksi heikompaa vuotta johtuvat sekä ensin yhtiön sisäistä tilapäisistä ongelmista, että koronakriisistä niin tällöin nykykurssi voi olla perusteltua. Sen verran huonot kertoimet tällä hevosella kuitenkin näyttävät olevan, että en nyt pistä pelimerkkejäni tällä erää sille lisää. Pidän kuitenkin toistaiseksi nykyiset omistukseni eli 1,6% salkkuni arvosta.

Koronakevään 2020 istuin omistukseni päällä tekemättä mitään. Hyvä niin, sillä melko nopeasti pahimmasta kuopasta noustiin. Lisääkin olisin hankkinut, jos vaan rahkeita olisi ollut. Tiedän, että tällaisia hetkiä varten pitäisi olla varalla käteistä ja kyllä minulla sitä olikin, mutta muu elämäntilanne ei nyt ostoksille kannustanut. Loppujen lopuksi olen melko tyytyväinen lopputulokseen.

Kesällä tuli tarvetta käteiselle ja päädyn myymään salkustani ensin mielestäni epäonnistuneita sijoituksia ja sitten joitain muita, joihin en enää oikein jaksanut täysillä uskoa. Sain myös samalla hyvää oppia ajallisen hajauttamisen tärkeydestä.

BMW:t lähtivät salkusta kesäkuussa. Täytyy myöntää, että en oikein ollut ymmärtänyt koko autobisneksen arvostuksen logiikkaa. Saksan korkea osinkoverotus ei myöskään erityisesti ole mieleinen asia. Olen saanut jo useamman kerran todeta, että jos joku iso ja aktiivisesti seurattu firma näyttää edulliselta ilman, että aliarvotukselle on mitään aivan selkeää syytä, niin yleensä vika on enemmänkin siinä että minä en ymmärrä arvonmäärityksestä riittävästi, kuin siinä että yhtiö oikeasti olisi erityisen aliarvostettu. Oli miten oli, niin firma sai lähteä ensimmäisenä, koska sen omistamisen järkevyyttä olin punninnut jo pidempään.

Heinäkuussa myin Fortumit. Olin hankkinut yhtiötä salkkuuni alunperin hyvän osinkotuoton perässä. Sinällään olen ollut ihan tyytyväinen sijoitukseen, mutta koska jotain piti myydä, niin myin nämä. Jälkikäteen tarkasteltuna olisi kannattanut odottaa pidempäänkin, mutta enpä nyt pahimmassakaan kuopassa tullut myyneeksi.

Lisäksi myin pois Nokian renkaat. Ihan hyvä yhtiö sekin on ollut, mutta jostain piti taas luopua. Positiivisena asiana oli, ettei veroja tarvinut pahemmin myynnistä maksella. Negatiivisena se, että myyntiajankohta ei ollut paras mahdollinen. Seuraavana oli tarkoitus myydä Tikkurilat, mutta jotenkin tuntui niin halvalla menevän, että myinkin vain hieman alle puolet. Hyvä niin, sillä kilpailevien ostotarjousten myötä kurssi on yli tuplaantunut. Hieman parempaa ajoitusta onnistuinkin sitten noudattamaan Nordean ja Svenska Handelsbankenin kanssa, joista ensinmainut myin kokonaan pois ja jälkimmäisistä kolmasosan. Ne muuten hankin myöhemmin takaisin salkkuuni hieman myyntihintaa edullisemmin.

Mitä sitten jäi jäljelle? Tällä hetkellä salkkuni koostumus on seuraava: 

Aflac 3,7% 

Alma Media 4,5%

Ahlström-Munksjö 4,2%

Detection Technology 4,1%

Fenix Outdoor 12,1%

Fondia 1,6%

First Internet Bancorp 3,9%

Kone 2,9%

Linde 7,9%

NoHo 2,6%

Protector Forsikring 4%

Revenio 24,8%

Sampo 3,3%

Svenska Handelsbanken 5,5%

Siili 4,3%

Tikkurila 7%

sekä uutuutena WP Carey 3,7% josta myöhemmin hieman lisää.