Sori Brewing, uusi osakeanti menossa

Pienpanimoalalla tapahtuu. Tällä kertaa vuorossa on suomalaisvoimin Virossa toimintansa aloittanut Sori Brewing. Nimi ei pyytele anteeksi vaan viittaa kaupunginosaan Tampereella.

Mutta pidemmittä lätinöittä sitten suoraan asiaan eli osakeantiin. "Sori Brewing Finland Oy toteuttaa yleisöannin 21.09.2015 – 4.1.2016 rahoituksen keräämiseksi Virossa toimivan panimon laajentamiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi. Panimon tuotantoliiketoiminta tapahtuu Sori Brewing Finland Oy:n tytäryhtiössä, Sori Brewing Estonia OÜ jonka omistus on vähintään 55 %. Annin tarkoituksena on rahoittaa panimon laajennus ja siihen liittyvät investoinnit."

Tätä tytäryhtiökuviota onkin puitu esim. Kauppalehden keskustelupalstalla. Eli käytännössä osakkeita merkkaava pääsee omistamaan itse Virossa tapahtuvaa panimoliiketoimintaa vain noin 55% osuudella. Loput 45% panimosta omistavat perustajat. Tämä omistuksen jakautuminen on mielestäni hyvä huomioida mm. tunnuslukuja laskettaessa.

"-- yleisölle tarjotaan merkittäväksi Yhtiön liikkeelle laskemia uusia B-osakkeita enintään 40 000 kappaletta." "Osakekohtainen merkintähinta, kolmekymmentäkolme euroa ja seitsemänkymmentäviisi senttiä (33,75), kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon . Merkittävät osakkeet ovat B-osakesarjan osakkeita."

"Yhtiöllä on ennen osakeantia 227 osakkeenomistajaa, 30 000 A-osaketta ja 22 660 B-osaketta. Yhtiöllä on kaksi osakelajia: A- ja B-osakesarjat. A-sarjan osakkeen äänioikeus on kymmenkertainen suhteessa B-sarjan osakkeeseen. A-sarjan osakkeet omistaa yrityksen perustaneet Hurula ja Uotila. Molemmilla osakesarjoilla ovat yhtäläinen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin."

Yhtiön arvoksi muodostuu siis  3,1 miljoonaa euroa, mikäli nykyinen osakeanti merkitään kokonaisuudessaan. On kuitenkin hyvä huomata, ettei osakkeita merkkaava pääse osalliseksi kuin noin 55%:sta varsinaista liiketoimintaa harjoittavasta Sori Brewing Estoniasta. Osakesarjojen äänioikeuksissakin on eroja, mutta normaalisti en pienpanimon kohdalla pitäisi sitä niin pahana. Sorin tytäryhtiöjärjestelyssä pidän sitä kuitenkin hieman huonona syystä, että nähdäkseni järjestelyssä on sisäänrakennettu eturistiriita perustajien ja muiden osakkeenomistajien välillä.

"Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 8 163,96 euroa ja tilikauden tappio 4 920,22 euroa. Yhtiön tasearvo oli 31.12.2014 452 517,22 euroa. Panimo aloitti tuotannon 24.4.2015."

Arvonmääritystä ei vuoden 2014 luvuilla kannattane tehdä, sillä silloin yhtiöllä ei vielä ollut tuotantoa. Esityksessään yhtiö kertoo tuottaneensa 24.4. alkaen olutta melkein 50 000 litraa. Esim. Stadin panimon tuotanto oli viime vuonna 90 000 litraa ja Pyynikin käsityöläispanimo pyrkii uudella laitteistoon muistaakseni 500 000 litran vuosituotantoon. Vertailun vuoksi isommista pienpanimoista Nokian panimon tuotanto oli vuonna 2014 2,6 miljoonaa litraa. Yhtiö tulos nousi positiiviseksi noin puolta nykyistä pienemmällä liikevaihdolla, kuten yhtiön nettisivuilta löytyvä tasekirja osoittaa.

Nokian panimon tasekirja 2014

Muistelisin, että Pyynikki on arvioinut pääsevänsä voitolliseen tulokseen jo 500 000 litran vuosituotannolla. Soriin verrattuna on tietyisti hyvä muistaa, että suomalainen pienpanimoiden verohuojennusjärjestelmä aiheuttaa sen, että suurempaa tuotantoa kohti joutuu maksamaan enemmän veroja. Alin asteikko on muistaakseni käytössä 500 000 litraan saakka.

Sorin tasekirja ja tilinpäätös 2013-2014 eivät paljoa sijoittajaksi haluavalle tarjoa. Lähinnä silmään pistää, että tytäryhtiöön on sijoitettu 173 700 euroa ja kassassa on ollut vuoden vaihteessa vielä melkein 300 000 euroa.

Onneksi samasta esityksestä löytyy myös tytäryhtiön tasekirja.

Jos nyt tätä kuviota oikein ymmärrän, niin emoyhtiö on lainannut tytäryhtiölle satatuhatta euroa ja lisäksi investoinut siihen 73 tuhatta euroa. Näistä rahoista on ilmeisesti maksettu palkkoja noin 33 tuhatta euroa. Perustajat ovat ilmeiesti sijoittaneet tytäryhtiöön 61 tuhatta euroa, jolla he ovat saaneet omistuksesta 45%.

Sijoittajana olisin mieluummin toivonut emoyhtiön sijoittavan tytäryhtiöön tuon 170 tuhatta euroa, jolloin omistusosuus olisi ollut lähes 75%. Nähdäkseni homma kuitenkin joko toimii tai kaatuu juuri tytäryhtiöön, joten siinä mielessä en näe, että sijoittajan pääoma on mitenkään paremmin turvattuna, vaikka iso osa siitä on lainan nimellä. Käytännössä riskit ovat samat, mutta hyöty selvästi matalampi.

Hieman jäin myös miettimään sitä, että mihin loppu kassa on mennyt. Palkkakulut ovat ilmeisesti nykyisin korkeammat, koska kahden perustajan lisäksi palkollisia on kaksi sekä lisäksi yksi harjoittelija. Jatkossa työvoimaa on tarkoitus palkata käsittääkseni vielä 2-3 lisää. Lisäksi panimotoiminta vaatii ymmärtääkseni laajentuessaan melko runsaasti pääomaa, koska maltaat ja humalat ostetaan etukäteen, kun tuotteista saa maksun vasta paljon myöhemmin. Tämä selittänee kassan oletetun hupenemisen

Mutta se menneistä. Katsotaanpa sitten tulevaisuutta. Yhtiö suunnittelee käyttävänsä osakeannin rahoja kapasiteetin lisäämiseen, tuotannon kehittämiseen, markkinoiden laajentamiseen ja mahdollisesti myös omiin ravintoloihin. Tällä hetkellä panimon kapasiteetti on ilmeisesti noin 120 000 litraa vuodessa ja tämä olisi siis tarkoitus tuplata. Senkin jälkeen kapasitteetia voi vielä nostaa saman verran eli päästäisiin laskujeni mukaan jo lähes 400 000 litraan.

Sori kertoo pyrkivänsä vuonna 2018 jo miljoonan litran kapasitteettiin. Liikevaihto voisi tällöin olla 3,2 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle ennustetaan liikevaihdon olen noin 450 000 euroa. Tällöin P/S-luku kuluvalle vuodelle olisi 6,8. On kuitenkin hyvä huomata, että osakkeita merkkaava pääse osalliseksi vain 55%:iin Viron tytäryhtiön liikevaihtoa (ellei omistusosuus sitten muutu annin myötä mitä pidän kuitenkin melko epätodennäköisenä) eli tähän nähden P/S onkin sitten jo melkein 14.

Vertailun vuoksi Privanetissa vaihdettavan Nokian Panimon P/S on 3,14. Nokia toki todennäköisesti kasvaa Soria hitaammin. Entäpä sitten jos Sori pääsee tavoitteeseensa? Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osake vaihtaa tällä hetkellä omistajaansa P/S-luvulla 1,68. Oletetaan nyt helppouden vuoksi ettei yhtiön liikevaihto kasva merkittävästi vuoteen 2018 mennessä (viime vuosina se on ollut noin 19-22 miljoonaa euroa). Eli alla olevassa taulukossa on olettamus siitä, että Nokian panimo jatkaa 20% vuosikasvua, Laitila polkee paikoillaan ja Sori seitsenkertaistaa liikevaihtonsa vuoteen 2018 mennessä. Luku on saatu jakamalla luku 1 P/S-luvulla (Sorin tapauksessa P/S x 0,55) kertomalla alkuperäinen 2015 luku liikevaihdon odotetulla kasvukertoimella (Nokialla v. 2018 1,2*1,2*1,2 = 1,728 ja Sorilla 7,1)

Valitettavasti Sori näyttää tämänkin tempun myötä edelleen todella kalliilta. Esimerkiksi BrewDogin osakeannissa P/S on laskelmieni mukaan noin 10 vuoden 2014 liikevaihdole. Sorin annissa P/S nousee vielä vuoden 2018 oletetullekin liikevaihdolle lukemaan 1,76 (olettaen, että tämä liikevaihto tehdään Viron tytäryhtiössä, mikäli yhtiö perustaisi Suomeen ravintolan niin suurempi osa siitä saattaisi kuulua sijoittajalle).

Vaikka kovasti haluaisin tästä annista innostua niin luvut puhuvat puolestaan. Kasvumahdollisuuksia on, mutta niin on riskiäkin. Mielestäni anti on ylihinnoiteltu ja ehdot eivät ole mielestäni täysin reilut. Jos minulle tarjoittaisiin 90-100% Viron panimon omistusosuudesta (sekä täyttä äänivaltaa) niin olisin luultavasti kiinnostunut.