Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, tammikuuta 31, 2016

Kokemuksia listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisesta: lue pienellä printattu erityisen tarkkaan

Vajaan kolmen vuoden "sijoitusurani" aikana olen päätynyt sijoittamaan pienehköjä summia kolmeen listaamattomaan yhtiöön. Kaikki alkoi Brewdogista, jonka osakeannista merkkasin yhden osakkeen lähinnä nettikaupasta saatavan alennuksen myötä. Valitettavasti postimaksut nousivat pian niin, etten ole aikoihin mitään yhtiöltä tilaillut, mutta tuo merkintä toimi kuitenkin alkusysäyksenä asian tarkempaan tutustumiseen. Kaksi muuta ovat Zipuli ja Pyynikin käsityöläispanimo.

Kuinka sitten löytää näitä uransa alkutaipaleella olevia yrityksiä? Koska olen pienpanimo-oluiden ystävä, törmään osakeanteihin usein asiaan liittyvien blogien myötä. Myös Invesdorista löytyy joskus harvoin jotain sen verran mielenkiintoista, että päädyn kirjautumaan sisään lukeakseni asiasta tarkemmin.

Valitettavasti kokemuksien perusteella olen todennut näistä mielenkiintoisistakin tapauksista suurimpaan osaan liittyvän jonkinlaisen välistävedon. Yleisin ja helpoimmin tunnistettava tapaus on tietysti järjestön arvostus. Usein perustaja/perustajat on sijoittanut hieman omaa pääomaa, jolla on härkeimmissä tapauksissa ehkä tehty vain jotain alustavia materiaalivarauksia. Tämän jälkeen osakkeet on joskus splitattu ja yhtiön arvo on mystyisesti samalla vähintäänkin monikymmenkertaistunut. En nyt väitä etteikö hyvällä ideallakin jotain arvoa voisi olla, mutta alkuvaiheessa mukaan hyppäävä sijoittaja kantaa kyllä melkeinpä samat riskit perustajien kanssa, joten jotain kohtuullisuutta arvonmääritykseen usein kaipaisi. Tapana tuntuu olevan myös ekstrapoloida oma tai (etenkin oman liikevaihdon vielä puuttuessa) parhaiten menestyneen saman toimialan (pienpanimotapauksessa usein Brewdogin) kasvu tästä lähes ikuisuuteen.

Muita vastaantulleita kummallisuuksia ovat tarjottavien osakkeiden äänivallattomuus, osuus vain osaan osingosta sekä yhtiöjärjestykseen lisätty maininta siitä, että suurimilla osakkailla on etuoikeus myyntihetkellä lunastaa myytävät osakkeet yhtiön määrittämään käypään hintaan. Lisäksi vastaan on tullut kertaalleen jo puitu tytäryhtiöjärjestely, jossa sijoittajat saavat selvästi pienemmän siivun yhtiön varsinaisesta liiketoiminnasta kuin olisi ehkä kohtuullista.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi siltä, että näissä tapauksissa usein esitetty arvio siitä, että listaamattomiin sisältyy suurempi riski, mutta myös suurempi tuotto-odotus tuntuu pätevän vain osittain. Riskit ovat valtavat, mutta parhaassakin tapauksessa tuotto jäänee keskinkertaiseksi. Kaltaiseni aloittelijan, jolle oikeasti järkevät ja kohtuullisesti hinnoitellut listaamattomien yritysten osakeannit eivät erittäin rajallisen tarjolla olevan pääoman ja kenties myös sopivien suhteiden puuttuessa ole arkipäivää, kannattaneekin pysytellä lähinnä pörssilistatuissa yhtiöissä, joiden toiminta ei ainakaan omien kokemuksieni mukaan ole aivan yhtä härskiä (ehkä esim. erästä pörröhäntäistä veitikkaa lukuunottamatta). Esimerkiksi jumaltarustosta nimensä lainanneisiin juomayrityksiin voi toki halutessaan jonkin pennin kiinni pistää, mutta sijoituksesta en ehkä silloin puhuisi

torstaina, tammikuuta 28, 2016

On se Kone

Kauppalehden keskustelupalstan Kone-otsikossa osavuosikatsauksen vakiveikkauksena tuntuu olevan "löi ennusteet, kurssi -5%". Tällä kertaa Herra Markkina ei kuitenkaan ollut täysin kyltymätön, sillä vaikka Koneen osake lopulta pienelle miinukselle Helsingin pörssissä päätyikin.

Kaiken kaikkiaan katsaus oli varsin hyvä ja kasvu jatkui kannattavana. Osinkoa esitettiin jaettavaksi 1,4 €, joka oli 2 senttiä enemmän kuin 4-Tradersin konsensusennuste (sinällään en kuitenkaan yllättänyt, että osinko pyöristyi seuraavaan tasalukuun). Kauppalehden keskustelussa on ehditty verrata tulosta myös Otiksen vastaavaan ja oletettu Koneen voittaneen markkinaosuuksia Kiinan hiljenevällä markkinalla. Tämä on tietysti varsin hyvä asia, mikäli paikkansa pitää. Minulla ei nyt tänään riittänyt energiaa asiaan tämän syvällisemmin perehtyä.

Ja loppuun vielä pari sanaa Nordeasta. Yhtiö jatkoi myös tasaista suoriutumistaan, mutta osingon varovainen nosto lienee tullut markkinoille pienenä yllätyksenä. Taustalla on ilmeisesti pelko pääomavaatimusten kiristymisestä. Minun salkustani Nordeaa ei enää suoraan löydy, mutta omistan edelleen Sampoa, jonka osingon kasvu lepää tällä hetkellä tunnetusti Nordean harteilla. Yhtiö voi toki alkaa jatkossa vaatia myös osakkuusyhtiö Topdanmarkia alkamaan maksaa osinkoa omien osakkeiden takaisinoston sijasta. Vakuutussektori on kuitenkin tällä hetkellä hieman hankalassa tilanteessa matalasta korkotasosta ja kohonneesta osakemarkkinan riskistä johtuen. Nykytilanteessa nykyisellä hintatasolla en missää nimessä Sampoa lähtisi lisäämään, mutta enpä toisaalta verotussyistä viitsi myydäkään. Ja maksaahan yhtiö todennäköisesti keväällä varsin mukavat osingot.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2016

Lisähankintoja

Kurssit ovat viime aikoina olleet taas sen verran laskussa, että päädyin tekemään kaksi pienehköä lisäostoa: Tikkurilaa 14,66 € hintaan ja Praxairia hieman päälle 97 dollarin kappalehintaan.

Molemmista yhtiöistä olen kirjoittanut jo aiemminkin blogissa, mutta todettakoon vaikkapa, että teollisuuskaasuyhtiö Praxair taitaa olla yksi niistä harvoista Anders Olderburgilta mairittelevia sanoja kerännäistä yhtiöistä, joita Phoebuksen salkusta löydy (syynä tähän on satsaus kilpailevaan Air Liquideen). Praxairin osake on lasketellut muiden jenkkiyhtiöiden kanssa ainakin osittain vahvasta taalasta johtuen. Morningstarin ennusteella laskettu P/E kuluvalle vuodelle on 14.6. 4-traders ennustaa P/E:n olevan 2015 tulokselle 17,6 ja 2016 tulokselle 16. Osinkotuotto yltää noin 3%:iin. Lisäksi yhtiö ostelee omia osakkeitaan. Mistään erityisestä alennuksesta ei siis voida puhua, mutta tässä olisikin tarkoitus ostaa laatua pitkään salkkuun kohtuulliseen hintaan.

Tikkurilan suhteen olin asettanut 15 euroa rajaksi ensimmäiselle lisätankkaukselle. Tänään tuo raja alitettiin ja tein pienen lisäoston. Myönnetään, etten ollut kauhean innoissani tankkaamassa, sillä jotenkin aavistelen, että jatkossa osaketta voinee saada vieläkin halvemmalla. Etenkin jos Q4:llä kaikki ei ole mennyt aivan putkeen. Mutta toisaalta koskaan ei voi markkinoiden suuntaa tietää varmasti ja kun kerran nyt olen jo reilun vuoden malttanut ostojeni kanssa niin pakkohan se nyt oli toimia. Mistä tuo 15 € sitten tulee? Olen aiemmin karkeasti arvioinut, että se vastaisi suurinpiirtein 15 kertaa yhtiön tällä hetkellä generoimaa vapaata kassavirtaa. Voi toki olla, että laskelmani eivät aivan sataprosenttisen tarkkoja ole. Seuraava ostotaso on sitten 13 euroa ellei mitään aivan katastrofaalista satu.

maanantaina, tammikuuta 18, 2016

Sijoitusvuosi 2015

Fyysikko julkaisi tässä hetki sitten mielenkiintoisen vertailun kanssabloggaajien tuotoista. Näytän pärjänneeni kohtuullisen hyvin ja aionkin seuraavaksi yrittää lyhyesti analysoida sitä, missä viime vuonna onnistuin ja miksi vastaavia tuottoja tuskin on odotettavissa tänä vuonna. Ensin kuitenkin pieni tunnustus: kyseessä on nimenomaan osakesalkkuni tuotto. Pienempi osa (ehkä n. 20%) varallisuudestani on myös Seligsonin rahastoissa sekä käyttötilillä varakassana. Jos ne huomioitaisiin, olisivat tuottoni se selvästi matalammat.

Mutta sitten salkun kimppuun. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittävät erityisen hyvin arvoaan nostaneet sijoitukset. Nämä ovat kaikki pieniä yhtiöitä (Revenio, Siili, Protector Forsikring, First Internet Bancorp), joita hankin yhtiöiden arvostustasojen ollessa varsin kohtuulliset. Monet hankinnat on tehty jo 2014 tai jopa 2013, mutta olen malttanut pitää yhtiöt salkussa. Viime vuonna pelkästään suomalaisiin pienyhtiöihin sijoittaminen olisi tuonut salkkuni tuottoja paremmat tuotot (small cap +37%), mikäli indeksiin vaan voisi mitenkään helposti sijoittaa. Siinä missä moni pienyhtiö oli vielä vuosi tai pari sitten suhteellisen edullinen, alkaa tilanne nyt olla vähintään tasoittunut. Näin ollen en näe omistamillani pienyhtiöllä kovinkaan suurta nousupotentiaalia, joskaan en niitä aio salkustani poiskaan myydä esimerkiksi verotuksellisista syistä. Revenio vaikuttaa tällä hetkellä ehkä eniten ylihinnoitellulta, mutta sillä on toisaalta myös ehkä suurin potentiaali.

Toinen onnistuminen oli Nokian renkaiden ostot Ukrainan kriisin ollessa synkimillään. Yhtiö näyttää selvinneen tilanteesta yllättävänkin hyvin ja oli ehkä jopa hieman ylihinnoiteltu loppuvuodesta 2015. Tämä näyttää hyvältä 2015 vuosituottoja tarkastellassa, mutta pidemmällä aikavälillä tällaiset ylilyönnit tapaavat tasoittua eli nousupotentiaali lienee lyhyellä aikavälillä jo syöty. Osinkoja lienee kuitenkin mukavasti luvassa. Toisaalta lasken onnistumiseksi myös sen, etten ole vielä hankkinut Tikkurilaa enempää vaan olen malttanut pitää kiinni suunnitelmastani ja odotella parempia ostopaikkoja, joita uskon edelleen olevan tulossa. Tulevaisuus näyttää olinko oikeassa.

Salkkuni sai myös vetoapua dollarin vahvistumisesta, sillä hieman alle 30% salkustani on sijoitettuna dollareissa noteerattuihin osakkeisiin. Taalan vahvistuminen pehmensi esimerkiksi IBM:n laskua. Eniten hyötyä saivat todennäköisesti jenkkien sisämarkkinoilla toimivat yritykset kuten First Internet Bancorp ja ehkä osittain myös Atrion. Kansainvälisemmillä yhtiöllä muiden valuuttojen heikkeneminen suhteessa dollariin laski osaltaan esim. liikevaihtoa ja tulosta.

Maltoin myös olla sijoittamatta raaka-aineisiin suoraan kytköksissä oleviin yrityksiin. Viime vuonna se oli hyvä päästös, vaikka lienee selvää, että joku päivä sykli kääntyy ja raaka-aineet jälleen kallistuvat. En vaan osaa sitä päivää ennustaa. Pikku hiljaa lienee kuitenkin aika kaivaa esiin esim. Atlas Copcon kaltaisten yritysten tilinpäätöksiä ja mietiskellä mihin hintaan mukaan kannattaa hypätä. Selvää on kuitenkin ettei salkkuni ehdi indeksin mukaan siinä vaiheessa kun raaka-aineiden hinnat alkavat nousta.

Entäpä epäonnistumiset sitten? Fortum ja BMW ovat tällä hetkellä ikävästi miinuksella noin parisen kymmentä prosenttia. Nähdäkseni molempien bisnes luistaa kuitenkin vähintäänkin kohtuullisesti. Fortum myi sähköverkot kalliilla kuin Nalle Danske Bankin konsanaan. Toki riskinä Fortumin tapauksessa on nyt kassan käyttö, mutta eiköhän osa rahoista palauteta osakkeen omistajille ja osa investoida mahdollisimman tuotavasti. BMW:nkin suoriutuminen on myös ollut ihan hyvää viime aikoina, eikä Kiinan muuntuminen kulutusvetoisemmaksi liene välttämättä kovinkaan paha uutinen. Muista luusereista Gilead ja IBM ovat myös reilut 15 pinnaa miinuksella. Uskon molemmista löytyvän potentiaalia, mutta aika näyttää miten tulee käymään. Arvostustasot eivät ainakaan ole päätä huimaavia.

Kaiken kaikkiaan viime vuosi oli sijoitusten puolesta varsin onnistunut. En kuitenkaan usko pärjääväni tänä vuonna yhtä hyvin indeksille edellämainituista seikoista johtuen. Laskupäivinä salkkuni on yleensä pärjännyt indeksille melko hyvin (sen mitä olen joskus Nordnetista vilkuillut), mutta viime aikoina alas on tultu ainakin samassa tahdissa. Toisaalta jo indeksille pärjääminenkin olisi varsin hyvä suoritus. Aika näyttää kuinka käy. Mikäli kurssilasku jatkuu, saatan tehdä muutamia uusia hankintoja salkkuuni. Mielestäni vuosi on vielä aivan liian lyhyt aika arvioida sitä kuinka pärjään osakesijoittajana, mutta pääasia lieneekin Kinskiä lainatakseni: "jatkuva säästäminen, kulukuri, säännöllinen kartallaolo, pysyminen markkinoilla ja se, ettei panikoi turhasta." Myönnän viime vuonna lipsuneeni ajoittain ainakin kahdesta ensimmäisestä.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2016

Vietnam, INBK ja Konecranes

Kiirettä on jälleen pitänyt ja sijoitusasioille en ole ehtinyt montaa hetkeä suoda. Tikkurilan kurssia olen kuitenkin mielenkiinnolla seurannut ja hetken näytti jo siltä, että pääsen tekemään lisäostoksia, mutta nyt paniikki näyttäisi taas ainakin hetkeksi hellittäneen ja alle 15 euron hinnat jäivät haaveeksi.

Aiemmin olen suhtautunut velan käyttöön jyrkän kielteisesti, mutta hankin sitten kuitenkin Nordnetin Superluoton, jota oli pakko testata sen verran, että salkussani on pieni määrä velkaa. Yksi yllättävä vaikutus sillä kuitenkin oli: ETF-kuukausisäästäminen ei enää onnistu. Näin ollen Kiinan ja Vietnamin kurssilaskut uhkaavat jäädä hyödyntämättä. Mikä avuksi?

Jo viimeksi db x-trackers FTSE Vietnam UCITS:sta kirjoittaessani mainitsin toisenkin maahan sijoittavan ETF:n: Market Vectors Vietnamin. Se ei kuulu Nordnetin kuukausisäästöohjelmaan, joten en siihen silloin sijoittanut. Sillä on kuitenkin puolellaan eräs etu: kyseessä on fyysinen tuote kun taas db:n x-tracker on synteettinen. Näiden eroja ovat ruotineet mm. Lindströmit Nordet-blogissa hiljattain. Vietnam-sijoisteni tuotto on tällä hetkellä aika lailla nollassa eli nyt olisi hyvä aika vaihtaa hevosta verotehokkaasti (kaupankäyntimaksuja toki tulee jonkin verran). Samalla voisin lisätä omistustani hiukan eli hyödyntää myös kohtuulliselta vaikuttavan arvostuksen.

Bongasin myös Seeking Alphasta mielenkiintoisen INBK:ta käsittelevän artikkelin. Kirjoittaja näkee pankin kasvutarinassa yhtäläisyyksiä BOFI:n kanssa erityisesti pääoman hankkimisessa. Viime rahoituskierroksella INBK:n omistajat kärsivät melko ikävästä osakkeiden laimennusvaikutuksesta, mutta nyt vastaavaa ei ilmeisesti siis ole odotettavissa. Tämä on ainakin minun mielestäni hyvä uutinen, sillä pienestä (melko hyvin ajoitetusta) osakemyynnistä huolimatta yhtiön osuus salkustani on edelleen 5,3%.

Lukemisen arvoinen on myös Random Walkerin mielenkiintoinen kirjoitus Konecranes Terexistä. Aion perehtyä siihen vielä kaikessa rauhassa ja lueskelle asiasta vielä muutoinkin, jonka jälkeen arvioin voisiko kyseessä olla riittävän houkutteleva tilanne hyödynnettäväksi.

maanantaina, tammikuuta 04, 2016

Luovutustappioden vähennysoikeus laajenee osinkotuloihin - miten työssäkäyvä piensijoittaja tästä hyötyy?

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Tupakkavero nousee, mutta enpä voi sanoa pahemmin polttavani eli sillä ei ole minuun käytännössä mitään vaikutusta. Kauppojen aukiolo vapautui: hyvä homma. Jatkossa sunnuntainakin saa ruokaostokset tehtyä tarvittaessa lasten kanssa ennen päiväuniaikaa.

Yksi merkittävä verouudistus kuitenkin tehtiin: "Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta." 

Kuulostaa varsin hyvältä. Asiassa on kuitenkin pieni mutta: "Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saisi vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnettäisi jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä."

Tässä herää tietysti heti kysymys siitä, että milloin uudistus astuu voimaan. Esitykseen onkin lisätty myöhemmin vielä täsmennys: "Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne olisivat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena."

Mennäänpä vielä tähän pieneen "mutta"-kohtaan (tässä kohtaa haluan korostaa, että seuraavat päätelmät ovat täysin omiani eivätkä esim. verojuristien varmistamia eli en ota vastuutta mahdollisista vääristä tulkinnoista vaan kehotan jokaista itse perehtymään asioihin esim. verottajan nettisivuilla). Otetaan esimerkiksi tarkasteluun sellainen ei-aivan-täysin fiktionaalinen piensjoittaja, jolla on ansiotulot nousevat parin tuhannen euron (muutoin vapaa-aikaa olevan)  sivutyön vuoksi 75 000 euroon, joten hänkin pääsee ensi vuonna maksamaan solidaarisuusveroa (myönnetään, että tällaista vanhaa liberaalivasemmistolaista "suuritulostakin" harmittää tällainen työn kiristyvä verotus. Etenkin kun verotus ei huomioi esim. muun perheen tuloja tai asuinpaikan hintatasoa. Toisaalta tuskin olisin näin "suurituloinen"ellen olisi saanut ilmaiseksi opiskella, mutta se tästä tällä kertaa...).

Kyseinen fiktiivinen henkilö saa tehdä työhuonvähennyksen ansiotuloista, sillä hän tarvitsee työhuoneen ensisijaisesti ansiotulojen hankintaan. Sen sijaan asuntolainen korkovähennys kohdistuu verohallinnon mukaan aina ensisijaisesti pääomatuloon. Tätä esimerkkihenkilömme saa noin 1300 euroa, josta tänä vuonna vähennyskelpoista on 55% eli 715 euroa. Esimerkiksi opinto- tai sijoituslainen korkoja ei ole tai ne ovat niin mitättömiä, että ne jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

Osinkotuloja fiktiivinen sijoittajamme saa ensi vuonna noin 1500 euroa. Tästä 85% on pääomatuloa eli 1275 euroa. Luovutusvoitot sijoittajamme on pyrkinyt tasaamaan realisoimalla tappioita joko huonoista sijoituksista tai tilapäisestä hänen mielestään aliarvostuista kalliimpaan hintaan hankituista yhtiöistä eli nekin jätetään tässä tarkastelun ulkopuolelle.

Miten tässä sitten käy? Jos nyt oikein ymmärrän niin pääomatulosta 1275 euroa vähennetään asuntolainen vähennyskelpoinen osa 715 euroa. Jäljelle jää 560 euroa. Tämän verran sijoittajamme siis kannattaisi realisoida tappioita jos haluaisi saada osinkotulonsa verottomana. Tähänkin tosin liittyy vielä eräs hieman kummallinen koukero koskien ulkomailta (verosopimuksen piirissä olevista maista) saatua osinkotuloa: "Suomen vero ulkomaisten osinkojen pääomatulo-osuudesta on 30 %. Yli 40 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %. Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin (esim. 15 %) mukaan. Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, jonka Suomi määrää sinulle samasta tulosta. Ulkomaille maksamaasi veroa ei hyvitetä enempää kuin tulosta menisi Suomessa veroja sen jälkeen, kun olet vähentänyt tulosta kulut ja mahdolliset lainan korot. Joskus esimerkiksi asuntolainan korkovähennys aiheuttaa sen, ettei verotettavaa pääomatuloa jää. Silloin Suomessa ei määrätä veroa, josta ulkomainen vero voitaisiin hyvittää. Tällaisessa tapauksessa saat vähentää ulkomaisen veron tulevina vuosina, 5 seuraavan vuoden aikana."

Eli homma menee nyt käsittääkseni sillä tavalla, että asuntolainen korkovähennyksen laskun ja matalien korkojen vuoksi tänä vuonna asuntovelkainen fiktiivinen piensijoittajamme pääsee sittenkin käyttelemään noita ulkomaisen veron viideltä aiemmalta vuodelta käyttämättä jääneitä hyvityksiä sillä edellytyksellä, ettei myy tappiollisia osakkeita enempää kuin voitollisia. Tämä siksi, että toteutetun esityksen mukaan: "Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä." Eli kannattaakin laskeskella paljonko ulkomailta on osinkoja viiden vuoden aikana tullut ja kertoa luku sopivalla kertoimella (joka esim. ruotsin, norjan ja jenkkien kohdalla on 0,1275 jos nyt oikein laskin: 85% on veronalaista ja siitä menee piensijoittajalla Suomeen 30% veroa ja ulkomaille yleensä 15% jonka siis voi saada hyvitettyä) niin saa selville paljonko hyvityksiä on käyttämättä (olettaen siis, että verotettavat pääomatulot ylittävät asuntolainen korkovähennyksen). Monimutkaista on.


Kannattaa muuten huomioidan myös tämä jos mätkyjä jostain syystä on tulossa enemmälti: 

"Lahjoitusvähennys korkeakoululle tehdystä lahjoituksesta"

"Yksityishenkilö tai kuolinpesä voi vähentää ansiotuloistaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä rahalahjoituksen. Vähennyskelpoisia ovat lahjoitukset, joiden tarkoitus on edistää tiedettä ja taidetta. Vähennyksen saa silloin, jos lahjoitus on vähintään 850 euroa ja enintään 500 000 euroa."