Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, helmikuuta 28, 2016

Restamaxin tulosjulkistus, kasvutavoite ja kassavirta

Ravintolayhtiö Restamax pisti pöytään vuoden 2015 tuloksensa kuluneella viikolla. Liikevaihto kasvoi reippaasti ja kannattavuuskin parani. "Konsernin liikevaihto oli 113,6 miljoonaa euroa  (86,7 miljoonaa euroa), kasvua 31,1 prosenttia". "Liikevoitto oli 7,3  miljoonaa euroa (5,3 miljoonaa euroa), kasvua 38,0  prosenttia." Ensimmäinen reaktio tähän on, että onpas mahtavat luvut! P/E lienee varmaan jotain 30? No ei aivan, Nordnetin mukaan se on noin 16. Onko Restamax sitten pahasti aliarvostettu? Pitäisikö sitä ostaa saman tien? Eipäs hätäillä kuitenkaan...

Jälleen kerran siteeraan (tai ainakin yritän, en jaksa nyt kaivaa alkuperäistä juttua esille, mutta näin se jotenkin meni) Anders Oldenburgia. Hänen mukaan kannattaa aina miettiä miksi jokin osake tuntuu olevan erityisen edullinen, sillä markkinat harvoin kovin dramaattisia virhearvioita tekevät (ellei kyseessä sitten ole jonkinlainen massahuuma/paniikki, olisin valmis lisäämään).

Olen kirjoittanut Restamaxista pidemmän jutun viime vuoden lokakuussa. Siinä totesin yhtiön hakevan kasvua pääasiassa yritysostoin ja että nykyistä laajentumistahtia ei liene mahdollista rahoittaa pelkällä vapaalla kassvirralla. Lisäksi yhtiö maksaa vielä osinkojakin. Tämä vuonna ehdotus on 27 senttiä osake (yhteensä vähän päälle 4,4 miljoonaa euroa).

Taloudelliset tavoitteet yhtiö on asettanut seuraavanlaisiksi: "Yhtiön tavoitteena on saavuttaa 180 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2018 loppuun mennessä". Aika kova tavoite. Sanomattakin lienee selvää, että yritysostot jatkuvat.

Restamaxin nettovelkaantumisaste on noussut vuodessa 48,1%:sta 73,2%:iin. Vastaavasti omavaraisuusaste on laskenut 47,2%:sta 44,4%:iin. Nettorahoituskulut ovat kasvaneet noin puolesta miljoonasta jo lähes 1,2 miljoonaan. Jonkin verran velkaa voinee vielä ottaa, mutta tuskinpa nettovelkaantumista paljoa yli 100%:iin kannattaa päästää. Tällöin lisää velkaa voisi ottaa ehkä vielä noin 10 miljoonaa (hyvin karkea arvio).

En osaa nyt suoralta kädeltä sanoa millaisella P/S-luvulla Restamax ravintoloita ostelee, mutta olen ymmärtänyt firman hankkivan lähinnä kannattavuutensa todistaneita paikkoja eli kohtuullisen hinnan niistä jouduttaneen maksaa. Helppouden vuoksi oletetaan vaikka, että yritysostot tapahtuvat samaan hintaan kuin Restamaxin osaketta saa pörssistä eli n. P/S 0,7 kertoimella. Tällöin 10 miljoonalla ostaa vähän päälle 14 miljoonaa liikevaihtoa. Vuoden 2018 tavoitteesta puuttuu siis vielä 53 miljoonaa. Restamax ei valittevasti erittele katsauksissaan mikä osa kasvusta on orgaanista eli se tekee arvioinnin hieman haastavammaksi.

Kassavirtaa Restamax näytti 2015 generoivan 4,8 miljoonaa - 10,5 milj. (lasken investoinhin vain investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jätän yritysostot nyt pois laskuista) + 9,3 milj. - 3,5 milj = 0,1 miljoonaa. Eipä tuolla rahoiteta edes osinkoja... Toki tuolla investoidulla 10,5 miljoonalla toki jonkin verran liikevaihtoa varmasti lisää saadaan. Kolmessa vuodessa tästä kertyy jo kolmekymmentä miljoonaa, joka saattanee ehkä juuri ja juuri riittää tavoitteseen... Itse asiassa vuonna 2015 yli puolet investoinneista oli aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä, joiden oletan sisältävän uusien ravintoloiden perustamisia.

Yhteenvetona sanoisin viime vuoden tuloksen olleen varsin hyvän. Yhtenä varteenotettavana riskinä näen kuitenkin yhtiön varsin kunnianhimoisen laajentumisen, joka saattanee sisältää riskin myös osakeannista. Sitä en pitäisi kovinkaan järkevänä, vaan mieluummin näkisin kasvua rahoitettavan ensisijaisesti kassavirralla ja tarpeen vaatiessa maltillisella lainanotolla. Restamax on toistaiseksi onnistunut hyvin valitsemallaan hieman riskipitoisemmalla strategialla ja toivotaan, että niin käy jatkossakin. Velalla en tätä sijoitusta lähtisi kyllä enää vivuttamaan... Joku päivä korot nousevat ja silloin ihmisillä on toivottavasti nykyistä enemmän pätäkkää pistää ravinteliin tai muutoin korkokulut saattavat syödä kaikki tuotot.

perjantaina, helmikuuta 26, 2016

Nokian renkaiden testihuijaus

Aikamoisen pommin pudottivat näin perjantain ratoksi. Nokian renkaat on ilmeisesti huijannut jopa 10 vuoden ajan testeissä. Yhtiö itsekin on tämän epäsuorasti myöntänyt julkaisemassaan pörssitiedotteessa. Kurssi oli äsken noin 7 prosentin laskussa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Vaikea ihan varmasti sanoa, mutta ei tämä nyt kyllä hyvältä vaikuta. Nokian renkaiden yksi tärkeimmistä kilpailuvalteista on kuitenkin ollut laatu ja tällainen pilaa mielikuvan kyllä tehokkaasti, vaikka esim. Tekniikan Maailman onkin jo ehtinyt ilmoittamaan hankkivansa testirenkaat suoraan markkinoilta. Lisäksi mahdolliset korvausvaatimukset saattavat olla huomattavia.

Nokian renkaat on muodostanut salkkuni suurimman yksittäisen position hieman vajaan 10% painolla. Vaikka yleensä pidättäydyn hätäilystä, päädyin nyt riskinhallintasyistä myymään noin kolmanneksen. Tilalle ostin hieman lisää Tikkurilaa ja jotain muutakin voisin vielä hankkia. Tämä kyllä osoittaa, että hajautus ei ole yliarvostettua. Näköjään Salaisten kansioiden vanha tunnuslause Trust No One pitää edelleen paikkansa. Täytyy ajan kanssa miettiä mitä teen lopuille Rinkuloille...

sunnuntaina, helmikuuta 21, 2016

Tulosjulkistuskommenteissa Nixu ja Fenix

Viikko meni taas niin äkkiä, etten paljoa ehtinyt sijoitusasioita mietiskellä. Salkkuyhtiöistäni Nixu julkaisu viime viikolla raporttinsa keskiviikkona. Indereskin sitä jo ehti sen verran kommentoimaan, että kasvu oli odotettua hitaampaa, mutta kannattavuus parempi. Minusta se ei ole lainkaan huono uutinen. Kasvu pelkän kasvun vuoksi ei liene erityisen järkevää. Osinkoa esitettiin jaettavaksi 9 senttiä osakkeelta, joka on sen viimevuotista enemmän. P/E asettuu laskelmieni mukaan tällä hetkellä johonkin 19,5 tuntumaan eli markkinat todennäköisesti odottavat kasvun kiihtyvän jatkossa. Nythän liikearvopoistoista oikaistu EPS (jota mielestäni on järkevintä tarkastella) kasvoi vain reilut 2% vuoden takaisesta.

Feninix julkaisi raporttinsa jo aiemmin 12.2, mutta pienen kielimuurin vuoksi en ole siihen aiemmin ehtinyt perehtyä. Osinkoa esitettiin nostettavaksi 5 kruunuun osakkeelta (aiemmin 4 kruunua). Liikevaihto kasvoi reilusti vuoden takaiseen verrattuna ja liiketuloskin oli selvästi positiivinen. Koko vuoden liikevaihto nousi myös hurjasti, mutta tulosrivillä vaikutus ei ollut yhtä dramaattinen. Koko vuoden EPS oli 1,62 € verrattuna viime vuoden 1,56 €:oon. Syynä on tietysti Globetrotter-kauppa ja sen myötä laskeneet marginaalit. Vuonna 2014 liikevoittomarginaali oli yli 12%, mutta nyt vain 7,2%. Toki ymmärrän synergiaedut, mutta näyttää kyllä siltä, että kaupan sulattelu on haudannut aika hyvin alleen Brands-yksikön hyvän menestyksen. Toivottavasti se on kannattanut. Jos nyt oikein taulukoita ymmärrän, niin Retailin tulos oli kuitenkin tappiollinen vuonna 2015. Brandit sen sijaan ovat kasvattaneet marginaalejaan ja tuovat käytännössä koko tuloksen. Toki Retail teki tappiota myös 2014 eli en nyt lähtisi vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhtiön dynamiikasta. Voihan olla, että brändien vahva veto perustuu pitkälti myös omaan myymäläverkostoon.

maanantaina, helmikuuta 15, 2016

Kommentteja Alma median ja Revenion tulosjulkistuksista sekä yksi lisäosto

Salkkuyhtiöiden viime viikon tulosjulkistusputken lopetti Alma media. Verkkoliiketoiminnan kasvu oli loppuvuonna varsin hyvää, 17,7%. Liikevaihto kasvoi myös hieman, mutta kertaluontoiset erät rasittavat tulosta. Positiivista oli, että kertaeristä puhdistettu liikevoitto kasvoi viime vuonna 9,3%. Pääoman palautusta ehdotettiin jaettavaksi tutut 12 senttiä osakkeelta. Ohjeistus oli myös melko positiivinen: "Loppuvuodesta 2015 toteutunut Talentum-yrityskauppa kasvattaa Alma Median liikevaihtoa ja liikevoittoa vuonna 2016. Alma Media arvioi vuoden 2016 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä kasvavan vuoden 2015 tasosta." Jospa pahin alkaisi nyt olemaan takana. Alma media ei kuulu salkkuni parhaimpiin sijoituksiin, mutta ehkä sekin pitkällä aikavälillä osoittautuu vielä kohtuulliseksi sijoitukseksi. Aika näyttää.

Revenion Q4:sta ja erityisesti markkinoiden reaktiota olen odottanut jo jonkin aikaa. Tänään julkaistua tulosta on totuttuun tapaan ruodittu Kauppalehden keskustelupalstalla varsin peruteellisesti. Eipä tullut sellaista kasvun sakkaamista kuin olin toivunut, sillä mieluusti olisin tankannut lisää jos hinta olisi esim. alle 20 euron pudonnut. Mutta toisaalta nyt pöytään lyödyt luvut (Q4 liikevaihdon kasvu 10,4% ja Terveysteknologia-segmetin liiketuloksen kasvu 13,4%)  olivat sen verran vahvoja hyvään vertailukauteen nähden, että uskoisin kasvun jatkuvan tulevaisuudessakin. Ohjeistus oli ehkä aavistuksen varovainen: "Liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vahvana. Kannattavuuden odotetaan säilyvän hyvällä tasolla kasvupanostuksista huolimatta." Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut kasvoivat sen verran reilusti, että Kauppalehden tarkkasilmäiset foorumistit kiinnittivät asiaan huomiota.

Yli pari vuotta olen odotellut Revinion suhteen sopivaa ostopaikkaa. Nyt yleinen kurssilasku on tuonut osakkeen hintaa sen verran alemmas, että päätin viimein tehdä pienen lisäyksen. Kallishan se on edelleen, P/E tämän vuoden ennusteelle jotain 24.5, mutta pakko oli nyt kuitenkin toimia, koska potentiaalikin löytyy.

perjantaina, helmikuuta 12, 2016

Pienpanimokentälle riittää tunkua: Sangen

Enpä ollut aiemmin tähän nimeen törmännytkään, mutta nyt törmäsin. Aloitetaanpa pienellä lainauksella yhtiön nettisivuilta: "Sangen on vuonna 2015 perustettu yhtiö, joka lähestyy alkoholijuomateollisuutta täysin uudella tavalla. Sangen valmistaa oluita, siidereitä, giniä, viskiä ja muita alkoholijuomia. Sangen ei kuitenkaan tyydy vain juomiin vaan valmistaa myös hiivat, kasvattaa humalat ja huolehtii valmiiden tuotteiden myynnistä ja jakelusta itse."

Pikaisella vilkaisulla yhtiöstä näyttää olevan tarjolla maksimissaan 30% siivu. Osakkeiden merkintähinta on 50 € ja nykyisin osakkeita on 70 000. Arvonmääritys on vaatimattomat viisi miljoonaa! Jessus! Mitähän taseesta mahtaa löytyä? Sitä eivät yhtiön sijoittajasivut suureksi hämmästykseni sitten paljastakaan, vaikka näytillä toki on tyylikkäitä kaavioita oluen valmistuksesta ja hienoja graafeja tulevasta kasvusta ja osingosta. Jonkinlainen pieni aavistus asiaan saattaa syntyä klikkaamalla Q&A-linkkiä: Tasetta ei edelleenkään avata, mutta sijoittajalle sentään kerrotaan tase-ennuste (jollaiseen en olekaan aiemmin törmännyt, mutta kun ala on kuuminta hottia niin innovatiivisuuden toki tulee kukoistaa). Omaa pääomaa ennustetaan 2016 olevan 1720 tuhatta euroa. Annilla kerätään 1,5 miljoonaa, jos kaikki menee nappiin (ja lähden nyt siitä, että ennusteessa on niin oletettu käyvän, koska ainakin osinkotuoton kanssa niin lienee oletettu). Tästä voimme ehkä päätellä, että 10-kertaa B-osakkeita enemmän äänivaltaa omaavien A-osakkeiden merkintähinta on ollut noin 3,14 €. Liiketoimintaa yhtiöllä ei vielä juurikaan ilmeisesti ole. Osakkeet ovat sentään oikeutetut samaan osinkotuottoon.

Sijoittaja.fi on myös laatinut katsauksen otsikolla Tornion panimotuotanto käynnistyy uudelleen – millainen Sangen on sijoituskohteena? Siellä esitellään lähinnä samoja lukuja, mitä panimo itsekin kertoo eli kovin paljoa lisää informaatiota en sieltä saanut. Tähän Sangen sijoituskohteena lausepariin suhtautuisin ehkä kuitenkin hentoisella varauksella: "Sangen toimii kasvumarkkinalla ja liiketoiminnan päästyä vauhtiin se ei ole herkkää suhdannevaihteluille. Ammattisijoittajat suosivat tällä hetkellä vakaan liiketoiminnan yhtiöitä". Lisäisin tuohon nyt ainakin, että liiketoiminnan mahdollisesti päästyä vauhtiin ja vakiinnutettua asemansa...

Niin... Lähtisinkö sijoittamaan yhtiöön (jolla ei ole vielä liiketoimintaa) niin, että maksaisin osakkeestani noin 16 kertaa enemmän kuin 10-kertaisella äänienemmistöllä siunatut A-osakkaat? En nyt väitä, että osakkeiden hinta pitäisi olla aivan yksi yhteen, mutta kyllä tälläkin kertaa taas riski hieman epäsymmetriseltä tuntuu... Ilmeisesti Sangen ei myöskään omista panimoa aivan kokonaan, mutta en nyt tässä vaiheessa jaksa siihen enempää perehtyä...

torstaina, helmikuuta 11, 2016

Lyhyitä kommentteja viikon tulosjulkistajista: Tikkurila, Sampo ja Munksjö

Tikkurilan tulos oli melko yllätyksetön. Itä-Euroopassa menee heikommin ja lännessä paremmin. Vahva suoritus kaikesta huolimatta. Osinko pidettiin odotuksieni mukaisesti ennallaan 80 sentissä. Jos kurssi muun markkinan mukana valuu vielä lisää niin voisin jatkaa taas tankkailuitani.

Sampokaan ei pahemmin yllätyksiä tarjoillut. Tulos tosin jäi ehkä aavistuksen ennusteista lähinnä Ifin osalta. Osinkoa nostettiin 5 senttiä vähemmän kuin esim. Inderes oli odottanut (ehdotus 2,15 €). Sampokin taitaa alkaa taas kohta olla ostohinnoissa. Tosin tällä hetkellä minua enemmän kiinnostava Svenska Handelsbankenkin alkaa lähestyä kiinnostavaa tasoa.

Munksjö paransi tulostaan, mutta käyttökate jäi edelleen alle tavoitellun 12%. Yhtiö piti kuitenkin kiinni tavoitteestaan saavuttaa se kuluvan vuoden aikana. Pääoman palautusta esitettiin maksettavaksi 30 senttiä (5 senttiä enemmän kuin vuosi sitten). Kaiken kaikkiaan ihan ok raportti ja markkinatkaan eivät ainakaan toistaiseksi ole yhtiötä suuremmin rankaisseet, vaikka muutoin melko kovat miinukset OMX:n taululla ovatkin.

Saapa nähdä kuinka alas tässä vielä lasketellaan. Kuten jo aiemmin mainitsin niin olen hieman katsellut Svenska Handelsbankenia sillä silmällä. Pankki lienee Pohjoismaiden vahvin ja se on selvinnyt aiemmista pankkikriiseistä kuivin jaloin. Saattaakin olla, että kohtapuolin voisi olla järkevää vaihtaa osa jenkkiläisen pikkupankin First Internet Bancorpin osakkeista Svenska Handelsbankeniksi. Karkea arvio SHB:n sopivasta hinnasta voisi olla 10 v keskiarvo ROE:n (n. 13,5%) laskettu p/b 1.35 hinta. Siihen toki on vielä hieman matkaa.

keskiviikkona, helmikuuta 10, 2016

Mihin parkkeerata keskipitkän aikavälin kassa? Pharoksestako ratkaisu

Kuun alussa kerroin päätyneeni laittamaan osan varallisuudestani Seligsonin Pharos-rahastoon. Seuraavaksi kerron miksi.

Aloitetaanpa allokaatiosta. Tiivistetysti sanoisin omien pohdiskeluiden ja lukemani pohjalta, että pitkälle aikavälille (yli 15 v) suunnittellut sijoitukset lienee järkevintä pistää osakkeisiin. Tällaisen aikajakson kuluttua on erittäin todennäköistä, että kaikenlaisesta huojunnasta huolimatta tuotto on plussalla ja jos sijoitus on vähääkään onnistunut, niin vieläpä selvemmin kuin muihin omaisuusluokkiin sijoitettu varallisuus. Sillä haluaako sijoittaa suoraan osakkeisiin vai osakerahastoihin (indeksirahastot tai ETF:t, jossain tapauksissa hyvin tarkan harkinnan mukaan ehkä myös aktiiviset rahastot) ei ole välttämättä niin suurta merkitystä.

Tietysti jos uskoo osaavansa poimia voittajat, innostuu tilinpäätöksien lukemisesta, kokee mielihyvää yhtiökokoukseen osallistumisesta ja/tai uskoo "konkreettisen" palan yhtiöstä (eli osakkeen) omistamisen tai osinkojen (joista maksettavat verot toisaalta hieman syövät korkoa-korolle-ilmiötä) edes auttavan sijoitussuunnitelmassa pysymistä niin sitten suorat osakesijoitukset voivat olla järkeviä (muitakin kyseisiä tilanteita varmasti on). Muutoin voinee sitten olla järkevää ostella sopivia osuuksiaindekseistä. Tai sitten sekä-että.

Lyhyellä aikavälillä (mahdollisesti) tarvittavat rahat kannattaa sitten pitää käteisenä, lyhyen koron rahastoissa ja/tai määräaikaistalletuksissa (jos tietää ettei tarvetta koko kassalle varmasti tule määräajan sisällä). Tämän kassan pitäisi olla niin suuri, ettei pidempiaikaisia sijoituksia tarvitse lähteä myymään (Yksi vaihtoehto voinee tietysti olla myös neuvotella jonkinlainen lainoitussopimus valmiiksi ainakin osalle tätä summaa. Itse päädyin hyödyntämään Nordnetin superluottoa ainakin tilapäisenä "varakassana" eli osa oikeasti käteisenä ja osa tarvittaessa nopeasti nostettavana lainana, jonka voi sitten nostaa jos oikeasti tulee akuuttia tarvetta isommalle summalle. Riskinä tässä on tietysti mm. se, että silloin kun lainaa oikeasti tarvisi niin lainoittaja menee konkurssiin tai korot nousevat pilviin). Mitään varmaa konstia en ole keksinyt sen arvioimiseksi, kuinka ison tämän puskurirahaston pitäisi olla, mutta yhden laskuharjoituksen kuitenkin jo aiemmin tein.

Vaikka sanotaan, ettei sijoituksiin saisi rakastua, pelkään pahoin niin hieman kuitenkin käyneen. En oikein mielelläni myisi pois salkustani mitään pitkäaikaista sijoitusta vain sen vuoksi, että joskus saattaisin haluta tehdä jonkin suuremman hankinnan. Muutoinkin tykkään siitä, että asiat on jollain tapaa järkevästi luokilteltu. Niinpä päättelin tarvitsevani lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin sijoitusten lisäksi kohteen vielä keskipitkän aikavälin sijoituksille. Ne ovat sellaisia, joihin minun tuskin tarvitsee puuttua vuoden kuluessa, mutta toisaalta en voi olla varma, että niitä 15 vuottakaan pystyn hautoa. Mikä siis avuksi?

Yleensä vastauksena lienee kai korkorahasto. Tällä hetkellä se vaan näyttää vähän huonolta vaihtoehdolta. Perusteluja voi lukea vaikkapa Phoebus-blogista. Jossain vaiheessa tilanne tulee toki muuttumaan, mutta koska ajattelin päästää tässä asiassa itseni helpolla, päädyin perustamaan keskipitkän aikavälin kassan Pharokseen. Kyseessä ei toki ole pelkkä korkorahasto, mutta tässä tapauksessa olen valmis ottamaan hieman enemmän riskiä. Kyseessä on kuluiltaan varsin edullinen rahasto ja lisäksi minua helpottaa se, että koko kassa on samassa paikassa. Voi toki olla, että jatkossa saatan alkaa säästää myös johonkin sopivaan korkorahastoon, mutta toisaalta tässä asiassa helppous saattaa viedä voiton.


perjantaina, helmikuuta 05, 2016

Salkun Suomi-yhtiöiden toinen tulosviikko takana: Fortum, Technopolis ja Nokian renkaat

En ala tässä kirjoituksessa analysoimaan yksityiskohtaisesti yhtiöiden tuloksia, mutta nopean yleissilmäyksen ajattelin kuitenkin kirjoittaa.

Fortumin tulos ja etenkään osinko eivät selvästi miellyttäneet sijoittajia. Osake laski yli 12% tulosjulkistuksen myötä. Etenkin osinko oli monille pettymys, vaikkei sitä tarkalleen ottaen viime vuodesta laskettukaan: 1,10 € oli viime vuonnakin osinko ja sen päälle sitten 20 senttiä lisäosinkoa. En nyt oikein tiedä mitä tuloksesta ajatella. Markkinat hermoilevat sen kanssa miten Fortum käyttää kassansa. Osa on sitä mieltä, että typerää rahaa on ulos jakaa, kun siitä joutuu maksamaan veroja. Toisaalta taas yhtiö alensi sijoitetun pääoman tuottotavoitetaan aiemmasta 12%:sta 10%:iin (mikä minusta oli raportin ehkä negatiivisin viesti). Energia-alalta lienee siis tässä vaiheessa vaikea saada tätä korkeampaa tuottoa ja siinä mielessä yhtiö olisi ehkä voinut jakaa enemmäkin osinkoa. Aika näyttää, mutta sen verran kuitenkin olen skeptinen etten lisääkään Forumia nyt alkanut haalia houkuttelevalta näyttävästi hinnasta huolimatta. Uskon kuitenkin edelleen siihen, että yhtiö kykenee tekemään järkeviä investointeja.

Technopoliksen vuosi oli vahva ja osinko nostettiin 17 senttiin aiemmasta 15:sta. Inderes analyseerasi ohjeistuksen olleen pettymys, sillä yhtiön valmistumassa olevien kehityshankkeiden olisi odottanut tuovan sekä lisää liikevaihtoa, että tulosta. Täytyy myös todeta, että en omissa laskelmissani ole tajunnut huomioda tuota hybridilainaa riittävästi ja se huomioiden NAV-alennus ei Inderesin mukaan olekaan kuin 10%. Se ei kuitenkaan muuta alkuperäistä sijoitusteesiäni ja jatkan tyytyväisenä holdailua.

Nokian renkaat raporto myös varsin vahvan tuloksen. Osinkoakin nostettiin 5 senttiä 1,50 euroon. Kuluvalle vuodelle ennustettiin liikevaihdon ja -voiton olevan samaa tasoa kuin 2015. Inderes piti ohjausta pettymyksenä, mutta Nokian renkaiden osake on siitä huolimatta tällä hetkellä lähes 10% nousussa. Enpä viitsisi tähän hintaan lisäillä, mutta poiskaan en ole myymässä.

Tulosviikon jälkeen tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset. Varovaiset tulosennusteet eivät lupaa suuria kurssinousuja, mutta toisaalta osinkoja on siitä huolimatta luvassa mukavasti sekä tänä, että ohjeistuken perusteella myös todennäköisesti ensi vuonna.

maanantaina, helmikuuta 01, 2016

Ajattelemisen aihetta

Mielenkiintoista hommaa tämä blogin pitäminen. Vaikka työkiireiden ja "ylimääräisen" käteisen puutteen vuoksi en viime aikoina olekaan erityisen syvällisesti eri yhtiöihin päässyt paneutumaan, on muiden bloggaajien seuraaminen tuonut iltoihini mukavaa piristystä. Erityisesti mieleen on jäänyt P.Ohattan kirjoitus Unelmista totta – Opas unelmien saavuttamiseen.

Vaikka uskonkin suurin piirtein tietäväni mitä haluan, huomaan silti välillä tämän sijoitushomman aiheuttavan hieman turhaakin stressiä. Kurssien laskiessa en niinkään murehti sitä, että vaivalla säästämäni pääoma sulaa käsiin vaan sitä, ettei minulla välttämättä ole juuri sillä hetkellä lisää sijoitettavaa. Pelkään siis hyvien ostotilaisuuksien menevän ohi suun. Osittain tätä tuskaa helpottamaan päädyin myös täyttämään Nordnetin lainahakemuksen.

Välillä huomaan jopa pihisteleväni arkisista menoista, jotta seuraavasta tilistä jäisi riittävästi ylimääräistä sijoitettavaksi. Tilanne on tavalla paradoksi, koska toisaalta pidän esimerkiksi matkustelusta ja olen valmis uhraamaan siihen melko paljonkin rahaa. Onko järkeä samalla säästää ja tuhlata? Mikä ratkaisuksi? Miksi ylipäätää harrastan sijoittamista?

On vaikea uskoa, että aiemman kaltainen hyvinvointiyhteiskunta tulee säilymään tulevaisuudessa. Täydelliseen romahdukseen en usko, mutta tulevaisuudessa tullaan hyvin todennäköisesti määrittelemään peruspalvelut, jotka kustannetaan verovaroin. Kaikki sen yli menevä tulee ihmisten omaksi maksettavaksi. Lisäksi eläkejärjestelmä tuskin tulee kestämään sitä, että eläkkeellä vietetään vuosikymmeniä (nykyistä järjestelmää perustettaessa odotettavissa oleva elinikä oli vain pari vuotta yli eläkeiän).

Näiden seikkojen vuoksi uskoisin olevan järkevää kerätä vanhuuden varalle sen verran säästöjä, että voin viettää mahdollisesti edessä olevan eläkeiän suhteellisen mukavasti, ehkä hieman matkustellenkin. Mikään ei valitettavasti kuitenkaan takaa sitä, että näen koskaan noita päiviä. Sen vuoksi lieneekin järkevää yrittää järjestää asiat sekä lyhyellä, että keskipitkällä tähtäimellä mahdollisimman toimivasti, kuitenkaan vaarantamatta tuota kolmatta tavoitetta.

Lyhyellä aikavälillä pyrin järjestämään työt niin, että minulla riittäisi jaksamista myös esim. lasten kanssa touhuamiseen ja parisuhteeseen. Lisäksi käytössä pitää olla niin paljon rahaa, ettei kaikeasta tarvitse pihistellä. Jos mieli tekee mennä viikonloppuna huvipuistoon, ravintolaan tai tiedekeskukseen niin sen pitäisi onnistua. Ei kuitenkaan ihan joka viikonloppu. Ensi syksynä taloudellinen tilanteeni tulee heikkenemään tilapäisesti, kun vaihdan hetkeksi työpaikkaa niin, että voin tehdä nelipäiväistä viikkoa ja käyttää yhden päivän tieteelliseen työhön sekä sivutöihini, jotka liittyvät lähinnä kirjoittamiseen.

Keskipitkällä aikavälillä haluaisin edetä urallani niin, että osaamiseni kehittyisi ja saisin lisää minua kiinnostavia tehtäviä. Tässä olenkin tähän saakka mielestäni melko hyvin onnistunut. Erityisesti työt, joihin yhdistyisi jonkin verran matkailua kiinnostavat. Lisäksi varalla pitäisi olla sen verran kohtuullisen likvidiä varallisuutta, että esimerkiksi auton saisi vaihdettua uudempaan/tilavampaan/toimivampaan ilman eläkesäästöihin koskemista.

Tällä hetkellä suurimpana haasteena tuntuu olevan se, että mielelläni pitäisin kaikki säästöön jäävät rahani osakkeisiin, vaikka järkevää olisi kerätä myös tuota keskipitkän aikavälin kassaa. Lisäksi olen miettinyt mikä olisi sille nykyisessä korkoympäristössä järkevin kohde ja olen päätynyt Seligsonin Pharos-rahastoon. Siitä, miksi tähän päädyin, kannattanee julkaista sitten ihan oma kirjoitus.