Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

perjantaina, heinäkuuta 22, 2016

Pyynikin käsityöläispanimon osakeanti

Aloitetaan heti disclaimerilla: omistan jonkin verran Pyynikin käsityöläispanimon osakkeita. Tarkemmin sanottuna noin 3,5% sijoitusvarallisuudestani on sijoitettuna yhtiön osakkeisiin. Lisäksi voisin kai kutsua itsenäni olutharrastajaksi. Pyynikin käsityöläispanimon osakkeenomistaja olen ollut jo useampaan vuoden ja olen matkan varrella omistustani ajoittan lisännyt. Pääsyynä on ollut minulle mieluisan liiketoiminnan tukeminen, mutta uskon, että sijoitukseni saattaa joskus myös jotain tuottaa, parin ilmaisen oluen ja mielenkiintoisten keskusteluiden lisäksi. Tämän blogimerkinnän olen kuitenkin laatinut täysin itse yhtiön tarjoaman materiaalin ja omien havaintojeni pohjalta enkä ole esim. saanut siihen Pyynikin käsityöläispanimolta tai muultakaan taholta mitään korvausta (lukuunottamatta mahdollisia Googlen Affiliate-tuloja).

Sitten asiaan. Pyynikin panimo käynnisti julkisen osakeannin 15.6.2016 ja anti jatkuu 31.5.2017 saakka, mikäli osakkeita ei merkata loppuun aiemmin. Esitteessään yhtiön kertoo sillä olevan 800 A osaketta, joilla on 20-kertainen äänivalta B-osakkeeseen nähden, joita on annin jälkeen enintään 15 976 kpl. Osakkeen merkintähinta on 190 euroa eli paninon arvo on tällöin noin 3,2 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Sangenin arvo oli annin perusteella viitisen miljonaa ja Sorin 3,1 miljoonaa (mutta huomattava on, että sillä olisi päässyt omistamaan vain 55%:a varsinaista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, Pyynikillä vastaavaa tytäryhtiöjärjestelyä ei ole). Molemmilla osakesarjoilla on yhtälainen oikeus voitonjakoon.

Hieman ikävää on, ettei yhtiön kotisivuilta ainakaan kovinkaan kätevästi löydy tietoja viime vuosien taloudellisesta kehityksestä. Olen yrittänyt osallistua niin moneen yhtiökokoukseen kuin mahdollista ja tarkkailla yhtiön taloudellista kehitystä. Seuraavat havainnot perustuvat kuitenkin muistiini, joten niihin ei kannata suhtautua täysin 100% eksakteina faktoina.

Pyynikki on kolmessa vuodessa onnistunut kasvamaan myyntinsä puolesta maamme suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Muistaakseni edellä ovat selkeästi enää Laitila ja Nokian panimo. Esim. Saimaan panimo on muistini mukaan suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Pyynikin markkoille tuoma maistelu-sixpack herätti laajaa kiinnosta myös (ja ehkä enemmänkin) perinteisten oluthipsteripiirien ulkopuolella ja Pyynikin oluita olen bongannut kaupoissa Pirkanmaan lisäksi ainakin Iisalmessa ja Vaasan seudulla. Viime aikoina niitä on Tampereen seudulla ollut myös Lidlin valikoimassa eli jakeluverkostot alkavat olla kunnossa.

Erityisesti Pyynikin vahvemmat oluet ovat myös olleet makunsa puolesta varsin onnistuneita. Vahva portteri on kerännyt palkintoja kansainvälisestikin ja myös esim. Black IPA ja Vanilla stout ovat saaneet yleisöäänestyksissä palkintoja. Kauppavahvuiset oluet eivät ehkä olutharrastajien keskuudessa ole keränneet vastaavaa arvostusta, mutta esimerkiksi Kauppa-IPAn maku on mielestäni oikein kelvollinen.

Toisaalta Pyynikki on tehnyt tappiota joka vuosi. Syitä tähän on varmasti lukuisia, mm. toiminnan lähes kokonaan lopettanut tulipalo sekä vahva panostus kasvuun. Muistalisin, että pari vuotta sitten yhtiökokouksessa esitettiin ettei yhtiö enää tarvitse laajentuessaan lisää työvoimaa, mutta siitä huolimatta henkilöstökulut olivat nousseet melko selvästi viimeksi yhtiökokouksessa esitetyssä tilinpäätöksessä. Osin tämä johtunee käsityöläisyydestä eli siitä, että moni asia tehdään Pyynikillä edelleen käsityönä verrattuna astetta isompiin panimoihin. Toisaalta nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat melko helposti osakeannista kertyvillä pääomilla korjattavissa.

Viime yhtiökokouksen jälkeen minulle jäi kuitenkin hieman ristiriitainen käsitys jatkosta. Tappion kerrottiin johtuneen kasvusta, mutta ratkaisuksi esitettiin lisää kasvua. Yhtiökokouksessa nähtiin kuitenkin muutoksia yhtiön hallituksessa ja myöhemmin vastavalitun hallituksen puheenjohtajaa (yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa) kuunnellessani vakuutuin siitä, että yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan ja saattaa toiminta jatkossa kannattavaksi. Ymmärtääkseni viime aikoina siihen ollaan jo yksittäisinä kuukausina päästykin.

Tarkastellaan sitten hetki vielä arvostusta. Jos yhtiö yltää tänä vuonna tavoittelemaansa 2 miljoonan liikevaihtoon niin P/S-luku olisi 1.6. Laitilalla vastaava luku on Privanetin mukaan 1.84 ja Nokian panimolla 2.68. Olvin lukema on 1.73. Pienemmillä toimijoilla luku on osakeanneissa ollut vielä tätäkin korkeampi. Tämän valossa Pyynikki ei nyt mitenkään hirvittävän hintaiselta vaikuta, mutta toisaalta luku ei mittaa esim. kannattavuutta millään tavalla. Suhtaudun melko skeptisesti näihin panimoiden ilmoittamiin tulosennusteisiin, mutta jotain suuntaa ne toki saattavat arvonmääritykseen antaa. Jos 2017 ennustettu puolen miljoonan tulos saavutetaan niin silloin hinta/tulos (uskoisin, että tulos tässä yhteydessä tarkoittaa joko EBIT:a tai EBITDA:a) olisi 6.4. Varsin kohtuullisen oloinen sekin.

Mielestäni Pyynikki vaikuttaa edelleen melko kohtuullisesti hinnoitellulta pienpanimolta. Tiedossani ei ole mitään ikävää tytäryhtiöjärjestelyä ja vaikka äänivalta onkin keskittynyt Peren klaanille, niin kaikilla osakkailla on kuiteknin yhtälainen oikeus mahdolliseen voitonjakoon. Toisaalta listaamattomiin yhtiöhin liittyy aina riskejä ja lienee täysin päivän selvää, että Pyynikin on saatava panimotoiminta lähiaikoina kannattamaan tai muutoin sijoituksella ei paljoa arvoa tule olemaan. Kaikki edellytykset kannattavaan liiketoimintaan on mielestäni kuitenkin olemassa. Sekään ei tosin takaa mitään, mutta omaan salkkuuni olen panimoa kuitenkin pienen siivun päätynyt hankkimaan.

2 kommenttia:

  1. Kauppalehden palstalla oltiin aika skeptisiä. Olisiko tämä vain enemmän aatteen tukemista kuin oikea sijoitus? http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=253006&start=60&tstart=0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentista. Saattaa olla niinkin. Pyrin tekemään sijoitukseni niin, että hyvässä skenaariossa tuotot ovat hyvät ja huonossakin kohtalaiset. Tässä tapauksessa huonossa skenaariossa ei rahallisia tuottoja tule, mutta koska pidän pienpanimo-oluista niin sillä summalla, mitä olen panimoon sijoittanut, olen valmis panimon toimintaa tukemaan ja saamaan mielihyvä liiketoiminnan ommistamisesta. Ja olenhan minä jo useamman panimon oluen päässyt yhtiökokouksissa ja muissa tapahtumissa nauttimaan.

      Poista