Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2017

Lisäys: Arcus ASA

Kirjoittelin perusteellisemman analyysin norjalaisesta Arcuksesta maaliskuussa. Maaliskuussa osakkeen hinta pyöri 46 ja 48 norjan kruunun välillä. Viime aikoina kurssi oli laskenut hetkittäin jopa alle 44 kruunun, nousten kuitenkin viime aikoina taas 46 kruunun tuntumaan. Mitään erityisen negatiivisia uutisia en osaketta koskein löytänyt, mutta markkinat eivät vaan jostain syystä ole osakkeesta kiinnostuneet.

4-Tradersin mukaiset konsensusennusteiden luvut ovat kuitenkin ihan kohtuulliset. P/E kuluvalle vuodella noin 16 ja ensi vuodelle 14. ROE 12,5 ja 13,4%. Osinkotuottoa ennustetaan tälle vuodelle 4,5% ja ensi vuodelle 5%. Velkaantuminen on myös nopeassa laskussa ja vuoden 2016 yli 700 miljoonan NOK:n velka kutistunee ensi vuonna noin 430 miljoonaan. Mennyttä P/E-lukua ei tässä tapauksessa kannattene tuijottaa, koska ennen järjetön velkalasti lienee syönyt tuloksen. Kyseessä tuntuu olevan varsin yleisesti pääomasijoittajien käyttämä kikka. EV/EBITDA on kuluvalle vuodelle 10,5.

Osakkeiden arvostustasot tuntuvat kiivennen melko korkealle. Arcus tuntuu kuitenkin olevan poikkeus. Syitä en osaa tarkkaan analysoida, mutta ehkä selkeän ennusteen ja aiempien näyttöjen puuttuminen saattavat selittää asiaa. 4,22% osuudella Arcus näyttää edelleen olevan Seligsonin Phoenixin toiseksi suurin sijoitus, eli Peter Seligson todennäköisesti näkee osakkeessa myös selvää nousupotentiaalia. Olin harkinnut yhtiön lisäämistä jo aiemminkin, mutta viime aikainen kurssinousi herätti tarttumaan toimeen ja lisäsin Arcusta pienen siivun salkkuuni. Yhtiön osuus salkustani on nyt 3,8%. Salkustani löytyy tällä hetkellä 26:tta eri yhtiön osaketta, joten matemaattisesti tarkasteltuna Arcuksen painotus on nyt siis täysin neutraali, mihin olen toistaiseksi tyytyväinen.

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2017

Pienyhtiö Tukholman First Northista: Serstech

Ensin pientä alustusta aiheeseen liittyen. Olen huomannut hankkineeni salkkuuni viime aikoina lähinnä isojen yritysten osakkeita. Osittain se johtuu ajan puutteesta. Pienten firmojen seulomiseen menee paljon enemmän aikaa, koska esim. analyysitalot eivät välttämättä ole tehneet jonkinlaista pohjatyötä valmiiksi. Lisäksi uskoisin tuntevani Helsingin pörssin pikkuyhtiöt melko hyvin. Jenkeissä kaikenlaiset kasvuosakkeet tuntuvat olevan jo todella pahassa kuplassa. Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa kieli taas aiheuttaa hieman haasteita. Päätin kuitenkin osittain Kauppalehden keskusteltupalstan innoittamana tarttua haasteeseen ja tutustua muutamaan lupaavalta vaikuttavaan Tukholman First Northin firmaan. Tarkoituksena on kuitenkin hankkia vakaampien firmojen lisäksi useammankin pienemmän yhtiön osakkeita salkkuun. Joukkorahoitusta hakeviin en enää aikaani haaskaa, koska siellä olen suurimman osan todennut täysin sekundaksi, mutta ehkä naapurimaan pörssin pre-listalta niitä voisi löytää. Katsotaanpa.

Sijoituskriteereistäni tärkein on kilpailuetu. Random Walkerin on määritellyt eri tyyppiset kilpailuedut muutama vuosi sitten Nordnet-blogissa seuraavasti: 1) Yritys omistaa ainutlaatuista aineetonta pääomaa 2) Yritys saavuttaa johtavan aseman markkinoilla, joilla tuotteen vaihtamiskustannukset ovat suuret 3) Yritys on selkeä markkinajohtaja liiketoiminnassa, jossa liiketoimintamalli perustuu ns. ”verkostovaikutuksiin” 4) Yritys toimii suuressa mittakaavassa.

Käytännössä pienyhtiön kohdalla vain ensimmäinen noista vaihtoehdoista tulee yleensä kyseeseen. Ainutlaatuinen aineeton pääoma voi olla patentteja tai jotain muuta. Esimerkiksi Gileadin (joka ei tosin ole pienyhtiö missään nimessä) kohdalla näkisin yhtiön johdon lääketieteen ja biotekniikan alan tohtorintutkinnot yhtenä kilpailuetuna. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Revenio on onnistunut saavuttamaan ainakin paikoin myös markkinajohtajuuden verkostovaikutuksiin perustuvassa liiketoiminnassa: Icare-silmänpainemittarista on tullut standardi ja sen käyttö opetetaan lääketieteellisissä tiedekunnissa. Työnantajan on helpompi hankkia mittari, jota kaikki työntekijät osaavat jo käyttää, kuin käyttää aikaansa myös uuden mittarin käytön opetukseen jokaiselle työntekijälle erikseen.

Mutta sitten itse asiaan eli ensimmäisen pienyhtiön analyysiin. Olen aina vihannut saksan kirjoittamista kovien konsonanttien hankalan paikalleen asettelun johdosta. Siinä mielessä Serstech menee samaan kategoriaan, sillä yhtiön nimi tuntuu olevan monelle (minä mukaan lukien) haastava kirjoitettava.

Annetaan kuitenkin tässä vaiheessa yhtiöllä itselleen puheenvuoro: "Sertech manufacture and sells a portable scanner that detect narcotics and explosive subjects. There is also a cloud service that connect the scanners." Huumeita, pilveä ja turva-alaa, eli kaikkea trendikästä siis. Tuotteestaan yhtiö kertoo seuraavaa: "Serstech 100 Indicator, handheld Raman spectrometer, is made for measuring chemicals: Explosives, Narcotics, Hazardous substances and Chemical Warfare Agents." Mikään erityisen uusi keksintö skannerin hyödyntämä Ramanin ilmiö ei ole vaan sen kuvannut  Chandrasekhara Venkata Ramanin sai keksinnöstään Nobelin jo vuonna 1930. Uutta ehkä sen sijaan on se, että skannerien koko on pienentynyt. Ilmiön havainnointi vaatii voimakkaan, yhtä aallonpituutta tuottavan valonlähteen eli käytännössä laserin. Laite sinällään ei kuitenkaan edusta mitään täysin uutta tai ainutlaatuista teknologiaa.

Serstechin sijoittajasivuilta löytyy videoitu, hieman yli vuoden takainen Redeyen sijoittajaseminaarissa pidetty esitys. Siinä yhtiö mainitsee kilpailuedukseen pilvipalvelun, josta näytteen analysoinut henkilö saa heti ohjeet myös jatkotoimintasuunnitelmasta. Kuulostaa hyvältä, mutta entäs kilpailijat? Yhtiö itse kertoo esityksessään kilpailjoikseen ThermoFisherin sekä Rigakun. Molemmat ovat ilmeisesti enemmänkin monialayrityksiä, joilla kuitenkin on myös kilpailevaa liiketoimintaa portfoliossaan.

Kilpailijoita ainakin ThermoFisher näyttää pikaisen vilkaisun perusteella tappiinsa asti arvostetulta. P/E huitelee päälle kolmessakympissä ja osinkotuotto on 0,3 %. Yhtiön liiketoiminta jakautuu neljään segmenttiin, joista jokainen tuo suurinpiirtein neljänneksen liikevaihdosta. En nyt osaa suoralta kädeltä sanoa kilpaileeko Serstech Industrial & Applied vai Academic & Goverment segmentin kanssa, mutta tuskin ainakaan Diagnostic & Healtcaren tai Pharma & Biotechin. Geminiksi ristitty kannettava analysaattori lienee kuitenkin selkein kilpakumppani. Yhtiö kertoo tuotteesta seuraavaa: "Available with the HazMasterG3™ decision support system from Alluviam LLC for virtual mixture analysis and interactive problem solving on scene". Eipä taida pilvipalvelukaan siis olla mikään erityisen ainutlaatuinen kilpailuvaltti.

Myös Rigakun skanneri vaikuttaa aika pätevältä. Sitä pystyy käyttää paksut hanskat kädessä ja se osaa myös ennustaa: "Progeny ResQ now has the ability to monitor individually identified chemicals that could possibly be used in combinations as precursors to create an ever more hazardous situation – such as the making of explosives or illicit drugs – with 4C Technology. Often a first responder is required to know these vast recipes or have an immediate ability to verify with an off-site expert. This can cause unnecessary delays. Progeny ResQ can now foresee a potentially more dangerous threat and warn the user automatically."

Toisaalta myös Serstechille saattaa jonkinlainen markkinarako löytyä. Yhtiön liikevaihto on lisääntynyt jo useamman vuosineljänneksen ajan ja viimeisimmässä puolivuotiskatsauksessa tulos oli viimein punnertanut plussalle. Yhtiö tavoittelee 150 miljoonan euron liikevaihtoa vuoden 2019 loppuun mennessä. Nykyisellä 139 miljoonan kruunun markkina-arvolla P/S olisi tällöin 0,92. Koska markkinoilla ei taida olla muita  pelkästään samoihin käyttötarkoituksiin Raman spektrometria valmistavia yrityksiä, täytyy mahdollinen liikevoittoprosentti yrittää päätellä muutoin. ThermoFisher on pystynyt noin 11-12% liikevoittoon, joten heitetään hatusta nyt vaikka 10%. Tällöin P/E olisi 9,3. Tämä vaatisi kuitenkin lähes täydellistä onnistumista. Minun on kuitenkin vaikea nähdä, miksi Serstech pärjäisi kahdelle isommalle kilpailijalleen (muuta kuin ehkä hinnalla kilpailemalla), sillä mitään erityistä kilpailuetua en havaitse.



perjantaina, lokakuuta 06, 2017

Sijoittajan todellisuustesti pitkään jatkuneessa nousumarkkinassa

Pitkään jatkuneen nousumarkkinan myötä omaan erinomaisuuteensa uskomaan alkavalle sijoittajalle hyvä reality check saattaa olla katsoa, miten salkusta myydyt osakkeet ovat kehittyneet. Omasta salkustani olen myynyt tasan yhden yrityksen liiallisen arvostuksen vuoksi. Atrion sai lähtöpassit kesällä 2016 P/E-luvun noustua yli 30:een. Hinta oli silloin jotain 470 dollarin tietämissä. Ajattelinpa huvikseni tsekta, mitä osakkeelle nyt kuuluu.


4-Traders ei jostain syystä anna osakkeelle mitään tietoja konsensusennusteesta, mutta Morningstarin mukaan kurssi on tällä hetkellä peräti 670 dollaria! Hitaasti kasvavan yrityksen kyseessä ollessa moinen kurssinousu on aika yllättävä, mutta mahdoinko tehdä virheen kasvumahdollisuuksia analysoidessani? Forward P/E näyttää kuitenkin olevan 43,6 eli siitäkään ei nyt ole todennäköisesti kyse. Tai ainakaan reilun vuoden aikana tuotot eivät ole nousseet mitenkään dramaattisesti vaan kurssinousu on kohonneen arvotustason ansiota. Sijoittajat näyttävät uskovan, että näinkin hitaasti kasvavasta yrityksestä kannattaa maksaa melkein 44 kertainen summa vuoden aikana tienattuun rahasummaan nähden.


Toinen salkusta siivottu yhtiö eli Doro ei sitten olekaan pärjännyt ihan yhtä hyvin. Jälkikäteen tarkasteltuna myyntihinta 46 kruunua ei ollut mitenkään optimaalinen, mutta osakeen kurssin ollessä tällä hetkellä 52 kruunua, ei sitä voi mitenkään katastrofaalisenakaan pitää. Menetin luottamukseni yhtiöön ja arvioin P/E 20 olevan hyvä hetki hankkiutua osakkeista eroon. Vuosi 2016 näyttääkin menneen tappiolle, mutta tänä vuonna pitäisi voittoa taas tulla.


Mitä tästä sitten voisi oppia? Ainakin sen, että tulevia kurssiliikkeitä on kovin vaikea ennustaa. Markkinoiden mentaliteetti on arvaamaton. Nousumarkkinassa hyvää tulosta tekevien firmojen osakkeet näyttävät kuitenkin yleensä nauttivan myös kohoavasta arvotustasosta, kun taas huonommin pärjäävät ovat arvaamattomia. Hevosen vaihtaminen keskellä kierrosta vaikuttaa kannattamattomalta jo verojenkin vuoksi. Toki parasta olisi hypätä pois kyydistä juuri ennen syklin loppua, mutta sen ennustaminen ei onnistu. Eli hyvän osakken kyydissä kannattanee pysyä koko syklin ajan, mutta huonot pitäisi heivata mäkeen mahdollisimman pian, ettei jää paitsi tuotoista. Vanha viidakon laki tuli nyt siis oikeaksi todettua (suomalaista formulakuskia lainatakseni) myös oman kantapään kautta peliin katsottuna.