Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

lauantaina, kesäkuuta 13, 2015

Kesämietteitä

Pitkään odottamani kesäloma on viimein alkanut. Ajatukset suuntautuvat tällä hetkellä sijoitusideoiden sijaan tulevaan reissuun. Päätin silti hieman reflektoida alkuvuotta.

Viime aikoina en ole kovinkaan paljoa kauppaa käynyt johtuen siitä, että osakekurssit ovat olleet varsin korkealla ja toisaalta minulla ei ole ollut juurikaan ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi. Kuukausisäästöt ovat toki pyörineet normaalisti. Olen pikku hiljaa hankkiutunut eroon lähes kaikista korkosijoituksista tai niihin läheisesti verrattavista sijoituksista. Lyhyen koron rahastoa minulla on jäljellä vielä pikkusummalla.

Venäjällä toimivien yhtiöiden kurssien toipumisen myötä olen löytänyt ostettavaa lähinnä First North-listalta ja muista pienistä harvojen analyytikkojen seuraamista firmoista. Matalien korkojen ympäristössä tämä lieneekin loogista kun instituutioiden raha virtaa isompien yhtiöiden osakkeisiin. Viime aikoina Tikkurilan kurssi on tosin ollut matkalla kohti houkuttelevia ostotasoja.

Blogi jää nyt noin kolmen viikon kesätauolle ja toivotan lukijoille oikein rentouttavaa ja antoisaa kesää!

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2015

Sijoittaisinko Pihlajalinnaan?


Kirjoittelin Pihlajalinnasta viimeksi toukokuun loppupuolella muutaman sanasen. Tällöin yhtiö oli vasta tiedottanut listautumisestaan pörssiin, eikä hintakaan ollut vielä selvillä. Nyt yhtiön osakkeilla jo käydään pää märkänä kauppaa, joten jotain tässä välissä lienee tapahtunut. Katsotaanpa.

Heti alkuun on todettava, että ainakin tällä hetkellä yhtiön sijoittajasivut ovat varsin kankeat ja osaa materiaalista en saanut aukeamaan enää lainkaan. Pihlajalinnan listautumisanti ylimerkittiin ja yhtiön pörssitaival päälaistalla alkoi 4.6. Tällöin yhtiön osakkeella käytiin kauppaa 11,50 euron hintaan. Tällä hetkellä kurssi kurkottelee jo 13 euron rajapyykkiä. Millaisesta yhtiöstä tällä hinnalla sitten saa itselleen palasen?

Pihlajalinnan liikevaihto on ollut viime vuosina vahvasti nousujohteista. Yhtiö kertoo liikeavaihdon kasvaneen v. 2012 47,3 miljoonasta eurosta viime vuoden 148,9 miljoonaan. Kasvu on jonkin verran rasittanut kannattavuutta ja käyttökateprosentti oli v. 2012 10,2 ja viime vuonna 7,9. Liikevoittoprosentit olivat vastaavasti 7,3 ja 4,0. Voittoa kertyi viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Osakkeita yhtiöllä on Nordnetin mukaan 19,1 miljoonaa, joten markkina-arvo on nykykurssilla noin 247 miljoonaa. P/E-luvuksi saadaan huimat 130! EV/EBIT-lukua en saanut nyt laskettua lainkaan, koska yhtiön sijoittajasivut lakkasivat tätä kirjoitettaessa kokonaan toimimasta, enkä näin ollen löydä velan määrää mistään.

Selvää näyttää kuitenkin olevan, että sijoittajat odottavat yhtiöltä tulevaisuudessa sekä huimaa kasvua, että kannattavuuden paranemista. Mistä yhtiön liiketoiminta sitten koostuu? Yhtiö kertoo, että sen "toiminta jaetaan kahteen segmenttiin:
1. Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito: Segmenttiin kuuluvat Yhtiön lääkärikeskukset, leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito, suun terveydenhoito sekä työterveyshuolto.
2. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut: Segmenttiin kuuluvat Yhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset, terveysasemaulkoistukset, työvoimapalvelut ja hoivapalvelut". Näistä ensimmäinen muodostaa 62% liikevaihdosta ja toinen 38%.

Strategiaa ja tavoitteita en nyt päässyt tarkastelemaan, mutta ymmärtääkseni yhtiön tavoitteena on voittaa kuntien kilpailutuksia sekä erikoissairaanhoidon, että perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta. Samalla kentällä toimivat ainakin Attendo, Terveystalo ja osittain myös Mehiläinen eli kilpailua riittää. Pihlajalinnalla on käsittääkseni melko hyvä maine, mutta brändin lisäksi en oikein keksi juuri muita kilpailuvaltteja muihin firmoihin nähden.

Terveyspalvelut ovat todennäköisesti kasvava toimiala, mutta julkisen talouden kiristyessä alalla toimivien yritysten marginaalit ovat puristuksissa. Kilpailutuksia pyritään voittamaan synergiahyötyjen saamiseksi ja tämä saattaa painaa hintoja vielä entisestään. Lisäksi Sote-uudistuu muodostaa ainakin jonkinlaisen poliittisen riskin alalla toimiville yrityksellä. Nykyisellään osa kunnista on pyrkinyt suojaamaan omaa perustason erikoissairaanhoitoa yksityistämällä palveluita, mutta uskoakseni tämäkään ei ehdotetussa mallissa takaa palveluiden säilymistä nykyisellään.

Mielestäni yhtiön osakkeista tällä hetkellä maksettava hinta vaikuttaa todella kovalta. Missään nimessä en nykyisellä arvostustasolla ole valmis yhtiöön sijoittamaan, sillä defensiiviseksi mielletystä alasta huolimatta muutoksia lienee luvassa.

maanantaina, kesäkuuta 08, 2015

Kyberturvayhtiö Nixu

Olen seuraillut sivusilmällä kyberturvayhtiö Nixua jo jonkin aikaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt hankkia yhtiön osakkeita Privanetin kautta siinä vaiheessa, kun kyllästyin kerta toisensa jälkeen uusimaan toteutumatonta ostotoimeksiantoani Ekokemista. Nixun osakeantiinkaan en osallistunut, sillä pidin arvostusta haastavana ja toimialaa minulle hieman vieraana.

Kiinnostuin yhtiöstä jälleen kun F-Securen kerrottiin ostaneen Nixun kilpailijan nSensen hintaan, joka vaikuttaa melko korkealta. Kaupasta maksettu P/S-luku nousee noin 2.6:een. Nixun vastaava luku on selvästi alempi ollen nykyisellä 4,6 euron kurssilla laskujeni mukaan noin 1,3 kuluvan vuoden liikevaihtoennusteelle. Inderesin ennustama P/E-luku on tälle vuodelle noin 15.4 ja EV/EBIT 14.8. Erityisen edulliselta osake ei kuitenkaan vaikuta, vaikka yhtiön kasvuvauhti onkin ollut huima: vuonna 2014 liikevaihto kasvoi 21,1% ja käyttökate lähes 170% (lähde Nixun sijoittajaesite). Yhtiö tavoittelee yli 10% käyttökatetasoa ja 15% vuosittaista liikevaihdon kasvua. Lisäksi tavoitteena on jakaa 30-70% tuloksesta osinkona. Ensi vuoden Inderesin osinkoennuste (12 senttiä) on nykykurssille noin 2,6%.

Yhtiö kertoo kyberturvan olevan kasvava toimiala, jonka kasvuvauhdiksi on ennustettu 10% vuodessa. Lisäksi yhtiö kertoo alan olen defensiivinen ja onkin helppo uskoa palveluita tarvittavan sekä nousu- että laskusuhdanteessa. Toimiala on ollut pirstoutunut, mutta nyt nähtävillä on selvä konsolidoituminen. Nixu on aiemmin ollut suurin toimija, mutta nyt kun esimerkiksi F-Secure laajenee samalle toimialalle, menettää Nixu suuruusetuaan. Lisäksi ostohinnat taitavat ainakin osittain olla karkaamassa Nixun ulottumattomiin suurempien pelureiden saapuessa kentälle.

Millä Nixu sitten voi kilpailla näitä suurempia toimijoita vastaan? Yhtiö kertoo sitouttaneensa työntekijöitään vuoden 2014 elokuun henkilöstöannissa, jossa 70% yhtiön työntekijöistä merkitsi osakkeita. Osaava henkilökunta lieneekin keskeisen tärkeä, sillä ainakin toistaiseksi Nixu taitaa olla melko puhtaasti palveluiden tarjoaja. Yhtiön liiketoiminta ei myöskään ole ilmeisesti erityisen skaalautuvaa ja yhtiö kertookin kasvun tulevan rajoittamaan kannattavuutta lyhyellä tähtäimellä.

Entäpä kilpailuetu? Yhtiö itse kertoo siitä näin: "Olemme asiantuntijamäärällä mitattuna Pohjoismaiden suurin kyberturvallisuuden asiantuntijapalveluyritys. Kilpailuetuinamme ovat fokusoituminen kyberturvallisuuspalveluihin, toimialamme laajin tarjoama sekä vahva, tunnettu brändimme. Olemme teknologiariippumaton, joten voimme valita asiakkaillemme aidosti niiden tilanteisiin parhaiten sopivat teknologiset ratkaisut toimittajasta riippumatta. Pitkä kokemuksemme ja osaava henkilöstömme mahdollistavat alan parhaiden, jo käytössä kokeiltujen, käytäntöjen tuomisen asiakkaille."

Yhtiö näkee kilpailuetunsa siis muodostuvan lähinnä aineettoman pääoman myötä. Yhtiön henkilökunta muodostaa tästä tärkeän osan ja yhtiön tulevaisuus taitaakin riippua osin siitä, kuinka hyvin se pystyy pitämään henkilökunnastaan kiinni. Työntekijöiden sitouttaminen osakeomistuksella lienee tässä mielessä järkevää.

En oikein tiedä tuoko Nixu salkkuuni mitään uutta kuuman toimialan ja potentiaalisen yritysoston kohteen lisäksi. It-palvelufirmoista luotan kuitenkin ehkä enemmän Siilin palkkamalliin osaavien työntekijöiden sitouttamisessa, eikä Nixu toisaalta vaikuta tällä hetkellä erityisen edulliselta joskaan ei myöskään erityisen kalliilta. Päädyin kuitenkin hankkimaan pienen siivun Nixua salkkuuni lähinnä siitä syystä, että uskon saavani muita harkitsemiani osakkeita (mm. Fortumia ja Restamaxia) myöhemmin vielä nykyiseen tai edullisempaan hintaan.

sunnuntaina, kesäkuuta 07, 2015

Mitä suomalaisille pienille lääkealan firmoille kuuluu? Osa 2 Fit Biotech

Fit Biotech on tamperelainen lääkealan yritys, joka toimii kuumaakin kuumemmalla toimialalla bioteknologian parissa. Yhtiöllä on parhaillaan menossa listautumisanti, jonka onnistuessa yhtiön osakkeilla on tarkoitus alkaa käydä kauppa First North Finland-listalla. Tästäkin yhtiöstä löytyy hyvää analyysiä Kauppalehden keskustelupalstalta.

Yhtiö on kehittänyt geeniterapiassa käytettävän GTU-menetelmän ja pyrkii tätä hyödyntäen kehittämään hoitoja mm. HI-virukseen. En ole geeniterapian erityisasiantuntija, mutta ymmärtääkseni tutkijat ovat edelleen ymmällään monista geenien toimintaan ja erityisesti niiden säätelyyn liittyvistä asioista. Vaikka esimerkiksi ihmisen genomi onkin saatu jo jonkin aikaa sitten luettua, ei eri sairauksien syntyä vielä usein ymmärretä kovinkaan tarkasti geenitasolla. Etenkään mikäli sairastumiseen vaikuttaa useamman geenin toiminta. Geenien toiminta näyttääkin olevan selvästi monimutkaisempaa, kuin mitä vielä jonkin aikaa sitten luultiin. Uskon geeniterapian olevan kuitenkin tulevaisuutta, mutta sitä en osaa ennustaa puhutaanko seuraavasta viidstä vai viidestätoista (vaiko peräti viidestäkymmenestä) vuodesta.

Fit Biotech kertoo pyrkivänsä saamaan lisenssisopimuksia varsin varhaisessa vaiheessa jo faasi I-tutkimuksiin edenneisiin tuotteisiin. Pisimmällä yhtiö kertoo olevan HIV-rokotteensa kanssa, jonka yhtiö kertoo edenneen jo faasi II-tutkimuksiin. Muut trendikkäiltä haiskahtavat rokotteet, kuten ebola- ja HPV-rokote ovat vielä aivan alkutekijöissään. Yhtiö kertoo sopineensa myös aiesopimuksen kiinalaisen Minhai Biotechnologyn kanssa tuberkuloosirokotteen kehittämiseksi.

Kauppalehden keskustelussa erityisesti nimimerkki Paracelsus on tuonut esiin myös huolen aiheita. Miksi HIV-rokotteen yhteistyökuviot eivät ole edennyt, vaikka tulokset on julkaistu jo useampi vuosi sitten? Ilmeisesti yhtiön henkilökunta on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi lomautettuna ja yhtiö pyrkii lähinnä solmimaan jatkokehittelysopimuksia muiden osapuolten kanssa. Antihinta on 1,56 euroa osaketta kohti ja annissa on tarjolla olevien 5,418578 miljoonan osakkeen yhtiö kertoo edustavan 25,2% yhtiön kaikista osakkeista. Näin ollen saan yhtiön arvoksi noin 33,5 miljoonaa euroa. Tämä on melko paljon ottaen huomioon, että sillä pääsee lähinnä käsiksi yhtiön patentteihin. Tämänkään yhtiön kohdalla en pidä riski-tuotto-suhdetta kovinkaan houkuttelevana.

perjantaina, kesäkuuta 05, 2015

Mitä suomalaisille pienille lääkealan firmoille kuuluu? Osa 1 Herantis Pharma

"Lääkekehitystä sairauksiin, joissa on selkeä tarve paremmille hoidoille" julistaa Herantis Pharma kotisivuillaan. Kuulostaa hyvältä, mutta taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty. Lääkekehitykseen satsataan tälläkin hetkellä suuria summia ja erityisesti länsimaista (tai muutoin  maksukykyistä) ihmistä koetteleviin vitsauksiin yritetään kuumeisesti etsiä erilaisia parannus- ja helpotuskeinoja.

Lääkevalmisteiden kehitykseen keskittyviin firmoihin sijoittamista harkitsevan kannattaakin aivan ensin ainakin pääpiirteissään perehtyä siihen, miten molekyylin matka valmiiksi lääkeaineeksi etenee silloin kun kaikki menee nappiin. On syytä kuitenkin heti alkuun tähdentää, että usein näin ei käy ja jo melko kattavienkin tutkimusten jälkeen lääkkeistä voi löytyä uusia ja yllättäviä haittavaikutuksia, jotka tulevat yhtiöille kalliiksi (tässä yksi esimerkki).

Tiivistetysti voisi sanoa, että pienemmät alkupään tutkimukset ovat usein edullisempia toteuttaa ja niihin pienemmilläkin firmoilla tulisi olla rahkeita. Laajemmat tutkimukset ovat sitten kalliita ja sen vuoksi myös riskialttiita ja usein tällöin pienemmät lääkekehitykseen keskittyneet firmat pyrkivät tekemään yhteistyötä isompien lääketehtaiden kanssa.

Herantis Pharman tuoteputkesta löytyy 5 tuotetta, joista osassa näyttäisi olevan kysessä sama molekyyli. Näistä Cis-UCAn kehitys näyttäisi olevan pisimmällä ja muut ovat vasta aivan alkutekijöissään (mm. näihin liittyvää keskustelua on käyty myös Kauppalehden keskustelupalstalla). Valitettavasti CiS-UCAn teho ei uusimman tutkimuksen perusteella eronnut placebosta päämuuttujien osalta. Näin ollen yhtiön pisimmällä ollut tuote on osoittautumassa joko tehottomaksi tai ainakin varsin heikkotehoiseksi.

Osakekurssi reagoi tähän voimakkaasti ja päälle 7 euron lähtötasosta lasketeltiin hetkellisesti jopa alle 3 euron. Nyt kurssi on tosin hieman jo toipunut. Mitä tällä hinnalla sitten saa? Lähinnä pitäisin Herantis Pharmaa tällä hetkellä sopivana hankintana erittäin suurta riskiä hakevalle sijoittajalle. Mikäli yhtiön tuoteputkessa olevat muut lääkkeet joskus osoittavat tehonsa, voi sijoituksella netota. Luultavasti yhtiö tarvitsee kuitenkin lisää pääomaa näitten hankkeiden läpiviemiseen. Minua riski-tuotto-suhde ei ainakaan tässä vaiheessa erityisemmin houkuttele.

keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2015

Kuinka säästää lapselle: aktiivisen sijoittajan valinta

Kirjoittelin pari päivää sitten blogimerkinnän lapselle sijoittamisesta Sijoitta.fin julkaiseman pankkien tarjoamien lapselle säästämis -ratkaisujen vertailun pohjalta. Mukana on sekä aktiiviselle ja markkinoihin perehtyneelle sijoittajalle sopivia ratkaisuja, että valmiimpia ratkaisuit. (Jos Sijoittaja.fi-jäsenyyden kokeilu kiinnostaa niin katso aiemmasta merkinnästäni ohjeet arvontaan osallistumiseen, aiemmin tarjottujen vaihtoehtojen lisäksi voit osallistua myös lähettämällä sähköpostia blogin oikeasta yläkulmasta löytyvään osoitteeseen)

Itse olen päätynyt jonkin verran aktiivisuutta vaativaan ratkaisuun Nordean ETF-rahastojen sekä Superrahastojen muodossa. Sijoittaja.fin vertailussa Nordnet oli tarjonnut neljää Superrahastoa, joiden kulut ovat toki edulliset, mutta hajautus ei ole aivan niin laaja, kuin on mahdollista saavutta esimerkiksi kuluiltaan vain marginaalisesti kalliimmassa ETF-kuukausisäästöohjelman kautta itse rakennetussa ETF-salkussa (oma ratkaisuni lapsilleni säästämiseen löytyy täältä ja olen täydentänyt sitä hankkimalla alkuvuodesta jonkin verran Norja Superrahastoja salkkuihin kertyneillä ylimääräillä varoilla. Ostelen tilanteen mukaan myös muita Superrahastoja jos niiden arvostus jostain syystä laskee houkuttelevalle tasolle).

Seligsonin tarjoaman ratkaisun kulut ovat aavistuksen suuremmat, mutta hajautus on parempi ja itse rakennettuun ETF-salkkuun verrattuna pientenkin lunastusten tekeminen on mahdollista ilman, että kustannukset karkaavat käsistä. Seligsonin 0,5% kulut ovat toki vähäiset, mutta pitkässä juoksussa niilläkin on jonkin verran merkitystä.

Artikkelissa esitetyt erikoisratkaisut reaaliomaisuusrahastoineen ja vertaislainoineen vaikuttavat sellaisilta, etten niihin välttämättä viitsisi lasteni tulevaisuuttta helpottamaan tarkoitettuja pennosia pistää. Ehkä pienellä summalla voisin jotain noista kokeilla omaan salkkuuni mausteeksi, jos sellaista jossain vaiheessa tulen kaipaamaan.

Lähitapiolan valmisratkaisu kuulostaa periaatteessa järkevältä, mutta esim. nykyisessä korkotilanteessa pelkät korkosijoituksetkaan eivät mielestäni ole lainkaan riskiä vailla tai edes vähäriskisiä. Toinen melko valmis ja kustannuksiltaan kohtuullinen vaihtoehto voisikin ehkä olla Seligsonin Pharos-rahasto. Tosin sen tuottoennustekin on suoria osakesijoituksia matalampi. Tässäkään asiassa ei onneen tai tuottoon taida olla oikotietä.


Aloita ETF-kuukausisäästäminen* Aloittamalla ETF-kuukausisäästämisen nyt. Nordnet.fi

maanantaina, kesäkuuta 01, 2015

Wall Street: Money Never Sleeps

Viime perjantaina ehdin pitkästä aikaa katsoa elokuvaa. Tv:stä sattui tulemaan uusintana Oliver Stonen ohjaama Wall Street: Money Never Sleeps. Olin käynyt katsomassa elokuvan sen ilmestyttyä leffateatterissa, mutta moni seikka meni minulta silloin ohi.

Nyt kun olen tutustunut hieman enemmän siihen, mitä finanssikriisin aikaan tapahtui, avautui elokuva paremmin. Lisäksi olin nyt nähnyt myös elokuvan ykkösosan. Suomentaja ei tosin tuntunut olevan aivan täysin perillä pörssiin liittyvistä termeistä ja esimerkiksi "trading" oli suomennettu myymiseksi, vaikka se elokuvassa käytetyssä yhteydessä viittasi mielestäni enemmänkin shorttaamiseen. Myös "bear" ja "bull" olivat ilmeisesti täysin vieraita ja ne oli muistaakseni suomennettu "tottelevaisiksi".

Olen yleensä pitänyt Oliver Stonen ohjaustöistä ja vaikkei Money Never Sleeps kuulukaan aivan miehen parhaimpiin töihin, oli se pääosin viihdyttävää ja jonkin verran myös ajatuksia herättävää katsottavaa. Loppuratkaisu oli tosin hieman korni. David Byrnen ja Brian Enon soundtrack miellytti tälläkin kertaa korvaa.

Mitä elokuvasta sitten jäi mieleen? Jonkin verran olin havaisevinani yhtäläisyyksiä finanssikriisin kuvauksen ja nykyajan välillä. Lainaraha on halpaa ja sitä käytetään lisätuottojen hakemiseen arvostustasojen ollessa korkealla. Gordon Gekkon kommentti uusiutuvaan energiaan sijoittamisesta sai minut myös pohdiskelemaan: "siihen kannattaa sijoittaa, sillä se on seuraava kupla". Kuinka helppoa olisikaan tehdä rahaa, jos osaisi jo ennalta, hieman ennen muita, arvata, mikä tulee olemaan seuraava trendikäs ala. Bioteknologian ja uusiutuvan energian juna taisi jo mennä ja 3-D-tulostuskin taitaa olla jo kaikkien huulilla. Ehkä on kuitenkin parempi pidättäytyä varovaisemmassa fundamenttipohjaisessa strategiassani.

Ja loppuun vielä pieni mainos: minua voi seurata nykyisin myös Twitterissä ja Facebookissa. Pyrin jakamaan niissä mielenkiintoisia juttuja sekä kommentoimaan niitä lyhyesti.