Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2021

Lisäys Ahold Delhaizea ja Orthexin myynti

 Päädyn tekemään pari pientä hienosäätöliikettä salkkuun pääsiäisviikon kunniaksi. Tarkoituksenani on ollut rakentaa jonkinalista positiota Ahold Delhaizesta sitä mukaa, kun lisäsäästöjä ja osinkoja putoilee tilille. Tänään Svenska Handelsbankenin osingon myötä saldo näytti sen verran hyvältä, että kaupankäyntikulut lisäostoille jäivät kohtuullisiksi. Hinta oli vähän noussut aiemmasta, mutta aiemmista kokemuksistani olen oppinut sen, että silloin kun hinta tuntuu sopivalta, niin kannattaa ostella riittävästi, koska muutoin omistusosuus voi jäädä melko marginaaliseksi (kuten esimerkiksi Koneen kanssa on minulla valitettavasti käynyt). Eipä Delhaizen osuus nytkään vielä mikään mahdoton ole, hieman alle 4% salkusta, mutta hankin kyllä lisää jos sopivaan hintaan saan.

Orthexin suhteen antihan ylimerkittiin ja osakkeita tuli vain 62 kappaletta. Olin ajatellut joko hankkia lisää, jos hinta sopivasti laskee tai myydä osakkeet pois riittävällä voitolla. Päädyin nyt ottamaaan satasen voiton, kun kurssi näyttää jumiutuneen 8,5 euron tuntumaan. Uskoisin, että jatkossa osaketta saattanee saada halvemmallakin, sillä raaka-ainekustannuksissa on ollut nousua ja tämä näkynee jatkossa tuloksessa. Ellei näin käy, niin nousu voi toki jatkuakin. Joka tapauksessa näen nykytilanteen houkuttelevana tällaisen veivauksen suhteen (joka nyt osakesäästötiliaikana on myös veroseuraamusten puuttuessa hieman kannattavampaa). Saa nähdä.


keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2021

Pienpanimoanti: Iso-Kallan panimo

Olen ajoittain kirjoitellut juttuja (pien)panimoteollisuudesta johtuen ehkä osittain siitä, että ensimmäinen sijoitukseni oli yksi Brewdogin osake. Syynä oli se, että nettikaupasta sai sillä 10% alennuksen. Sijoituskiinnostuksen laukaisemisen lisäksi Brewdog on tarjonnut mielenkiintoisen näkökulman myös punnissa kirjoitetun shekin lunastamiseen

Koronatilanne näyttää kurittaneen ravintoloiden lisäksi myös panimoteollisuutta ja käynnissä onkin tällä hetkellä varsin monta osakeantia. Osa on jo hieman vakiintuneempia toimijoita, mutta osa on varsin aloittelevia panimoita. Päätin huvikseni tutustua hieman lähemmin Iso-Kallan panimon antiin, koska olen vieraillut panimolla useampi vuosi sitten ja mielestäni tuotteet ovat ihan kelvollisia ja helposti lähestyttäviä. Käyn tässä nyt hieman läpi yhtiön tunnuslukuja omien muistiinpanojeni pohjalta (eli näihinkin lukuihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella ja käydä luvut vielä itsekin läpi ennen enempiä johtopäätöksiä).

Yhtiön sijoittajamateriaalista selviää, että minisijoitus on satanen. Tarjolla on on vain B-osakkeita, joilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa. Yhtiön tavoitteena on kerätä enintään noin 440 000 euroa tarjoamalla 4 386 uutta osaketta merkattavaksi. Minimi annon toteutumiselle on 350 osaketta ja se raja on jo ylitetty. Anti jatkuu kesäkuuhun saakka. Ennen antia yhtiöllä on 43 866 osaketta ja annin jälkeen siis noin 44 000 - 48 000 kappaletta. Kun yhden osakkeen arvo on 100 euroa, niin yhtiön arvo olisi noin 4,5 miljoonaa. Liikeavaihtoa Iso-Kalla tekee noin 0,5 miljoonaa ja liikevoittoa syntyi viime vuonna noin 35 000 euroa. Eli sijoittaja saisi maksaa nykyisillä luvuilla noin 9 kertaa myynnin ja melkein 150 kertaa tuloksen. 

Iso-Kallan tavoitteena on kuusinkertaistaa tuotantokapasiteetti pidemmällä aikavälillä. Jos tämä heijastuisi suoraan liikevaihtoon, niin siinä tilanteessa P/S-luku olisi noin 3. Suurinpiirtein samalla hinnalla vaihdetaan tällä hetkellä Nokian panimon ja Laitilan panimon osakkeita. Olvia saa vähän halvemmalla. Lisäksi Iso-Kalla pyrkii nyt alkuvaiheessa kuitenkin vain kolminkertaistamaan tuotantoakapasiteettia eli hinta vaikuttaa siis tätäkin suolaisemmalta. 

Eipä tästä kovinkaan houkuttelevaa sijoitustarinaa taida saada. Hyvinä puolina moneen muuhun pienpanimoon verrattuna on se, että toiminta on kuitenkin saatu nykyiselläkin kapasiteetilla ilmeisesti voitolliseksi (eikä vaan toivota, että kasvu jotenkin toisi mittavia skaalaetuja, pienpanimoista puhuttaessa en oikein ymmärrä miten se voisi olla mahdollista, koska myös raaka-aine ja työvoimakustannukset yms. lisääntyvät kasvun myötä). Jos taas haluaa tukea kotimaista pienpanimoperinnettä, niin siinä mielessä uskoisin ettei yhtiö toisaalta lähde millään liian utopistisella peliliikkeellä itseään konkurssiinkaan ajamaan ja jos sattuisi Kuopiossa asumaan ja panimon baarissa viihtymään, niin 10% kanta-asiakas alennus yhden osakkeen merkkaajalle voisi olla ihan kiva lisäbonus. Yli tonnilla pääsisi jo mukaan kehitystoimintaankin.

tiistaina, maaliskuuta 23, 2021

Osallistuin Orthexin antiin

 Helsingin pörssiin riittää nyt tulijoita. Yksi viimeisimpiä listautujia on muovituotteia valmistava Orthex. Yhtiöstä löytyy varsin hyvää analyysiä useammastakin eri lähteestä, Omavaraisuuhaasteen blogista ja Taloustaidosta Karo Hämäläisen kirjoittama juttu. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että yhtiön arvostus näyttää melko lailla kohtuulliselta, mutta huomioitavaa on, että velkaa on varsin reippaasti (jolloin pelkkä P/E-luku ei ehkä ole kaikkein käyttökelpoisin vaan kannattaa katsoa myös EV/EBIT) ja lisäksi pääomistaja on tekemässä exitin myynneillään eli senkään puolesta ei aivan optimaalinen tilanne.

Päätin nyt kuitenkin osallistua antiin merkkaamalla pienen määrän osakkeita. Näkisin, että tässäkin tilanteessa huonossakin skenaariossa sijoitus jotain tuottaa ja hyvässä tapauksessa hinta nousee jo ensimmäisinä pörssipäivinä, koska osakkeita ei ole kovin paljoa yksityissijoittajille tarjolla. EDIT: Muistelin ensin, että anti olisi ylimerkkaustilanteessa voitu keskeyttää jo eilen, mutta näköjään anti päättyi ihan suunnitellusti eilen.

perjantaina, maaliskuuta 12, 2021

Protector Forsikringin vuosiraportti 2020

 Tässäpä yhtiö, jonka kanssa ei ainakaan tule liian tylsää. Kun vuoden 2014 tilinpäätöstiedote oli otsikoitu "Best year ever" niin 2015 raportti kertoi: "BEST ANNUAL PROFIT TO DATE PROTECTOR IS NOW A SCANDINAVIAN COMPANY". Vuonna 2016 kerrottiin: "CONTINUED STRONG GROWTH - FIRST STEPS OUTSIDE SCANDINAVIA". Seuraavan vuoden raportti otsikoitiin: "APPROXIMATELY 20 % GROWTH 10 YEARS IN A ROW". 2018 olikin sitten hieman jotain muuta: "A TURBULENT YEAR, BUT COMPETITIVENESS IS INCREASING". Syynä tähän olivat ilmeisesti paperitoukka eli grey silverfish: "In 2018 the profitability was poor and was further pressured by gray silverfish, which is now excluded from our terms. Norway is however, the only country in Europe where the judiciary concludes with a value reduction of the property due to the bugs presence - despite that gray silverfish neither harms persons, animals, or buildings/material". 

Seuraavakaan vuosi ei vielä tuonut suurempaa helpotusta: "POOR PROFITABILITY IN THE NORDICS, GOOD PROGRESS IN THE UK". Erityisesti Suomi ja Norja kyykkäsivät: "In 2019 we delivered a net combined ratio at 103.8 % particularly driven by poor results in Finland and Norway. Furthermore, we have underestimated the extent of motor claims inflation in all Nordic countries, and necessary price increases were realized too late." Positiivista oli kuitenkin, että oikeustoimet paperitoukkaa vastaan tuottivat tulosta eli yhtiö vältti maksumiehen roolin toukan maineellaan turmelemissa asunnoissa. Yhtiö päätti myös hieman hillitä kasvutahtia: "Our long term targets (three years) have now been modified to five percent growth and a combined ratio (net) at 94 %".

Vaan kuinkas sitten kävikään? Vuosikertomuksen otsikko: "A YEAR FOR THE HISTORY BOOKS" kertonee yhtä paljon yhtiöstä kuin koko maailman tilanteesta. Mutta varsin hyviltä ne luvutkin minusta näyttävät. Combinet ratio oli 94,8% eli vain hitusen yli yhtiön tavoitteen. 

Maakohtaisella tasolla Norjassa käänne onnistui ja net combined ratio oli 86,3% verrattuna edellisen vuoden 105,3%:iin (vakuutusyhtiöihin perehtymättömälle lukijalle lyhyenä kertauksena, että alle 100% suhde kertoo, että yhtiölle jää käteen rahaa vakuutusmaksuista yms. tulosta sen jälkeen kun vakuutuskorvaukset on maksettu. Yli 100% tarkoittaa, että korvauksia maksetaan enemmän kuin rahaa tulee sisään. Tosin normaalissa korkoympäristössä hieman yli 100% kulusuhteellakin voi tehdä hieman voittoa, jos rahat sijoittaa lyhyisiin bondeihin niin, että tulojen ja maksujen välillä on ajallista eroavaisuutta). Ruotsissa kannattavuus parani ja etenkin ajoneuvovakuutus oli kannattavaa. Sen sijaan Tanskassa net combined ratio oli edelleen 124,7% kun se vuosi sitten oli 104,7%. Yhtiö väittää kuitenkin tehneensä oikean suuntaisia ratkaisuita parantaakseen kannattavuutta jatkossa. Briteissä yhtiön tilanne kehittyi suotuisasti ja tulosta syntyi. Norjan tapaan myös Suomessa käänne onnistui ja kulusuhde laski vuoden 2019 korkeasta 153,7%:sta 77,5%:iin. 

Sijoitukset tuottivat varsin mainiosti: "The investment portfolio returned 970 MNOK in 2020 with strong contributions from both fixed income and equities". Yhtiö vaikuttaa kuitenkin suhtautuvan varsin realistisesti näiden tuottojen heilahteluihin: "We are very satisfied with this result, but bear in mind that it is above our long-term earnings power on the investment side. Still 2020 is an example of what we can achieve in years with high financial volatility and with good preparation. However, do not get too excited about strong returns in a single year nor too disappointed when the returns are poor. Instead, measure us on our long term performance." 

Yhtiö ehdottaa vuodelta 2010 maksettavaksi 3 NOK:n osinkoa. Osakeostojeni keskihinnalle (noin 24 NOK) tämä onkin jo mukavat reippaat 12% tuottoa. Harmi vaan, etten ole hoksannut hankkia yhtiötä lisää salkkuuni sopivista dipeistä. Onneksi en ole kuitenkaan poiskaan myynyt.

Selailin lisäksi vielä yhtiön esitysmateriaalin pääomamarkkinapäivästä 10.3. Ymmärtääkseni yhtiö on pyrkinyt uudelleenvakuuttamaan joitain pidemmän aikavälin portofolioitaan ja pyrkimään tällä vähentämään riittävän pääoman vaatimustaan tätä kautta. Tähän liittyen yhtiö on myös päivittänyt osinkopolitiikkaansa niin, että ylimääräinen (eli 180% pääomavaatimuksen ylittävä) pääoma jaetaan sijoittajille osinkoina kuitenkin niin, että ykkösprioriteetti on vakuutusmäärän kasvu. Yhdistetyn kulusuhteen osalta tavoitteena on jatkossa 90-92% eli pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin.

Yhtiö on myös kulusuhteeltaan varsin tehokas ja avaa tätä mielenkiintoisella taulukolla, jossa kulusuhde (gross expense ratio) on vaihdellut noin 6-9% välillä, kun kilpailijoista Trygillä se on noin 10-11% ja Ifillä 14-17%. Yhdistetyssä kulusuhteen (combined ratio) kilpailijat ovat kuitenkin edellä vuosien 2014-2020 keskiarvojen osalta niin, että Trygillä se on ollut 90%, Ifillä 94% ja Protectorilla 95%. Mielenkiintoista nähdä onnistuuko yhtiö painamaan tämän kulusuhteen jatkossa alemmas nyt kun yhtiö on siirtymässä hieman hitaamman kasvun vaiheeseen. Tavoitteena on jatkossa myös sitoa vähemmän pääomaa toimintaan. Saa nähdä kuinka yhtiö tässä onnistuu.

keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2021

Cibuksen Q4

Cibus julkaisi Q4-tuloksen sekä koko vuoden tuloksen viime viikolla. Olin odottellut tulosjulkistuksesta mahdollista ostopaikkaa, mutta kovin draamaattista kurssiliikettä se ei saanut aikaan. Varmaan ihan hyväkin niin. 

Vuokratuotto oli 17,6 miljoonaa euroa kun edellisenä vuonna Q4:llä se oli 13,2. Kasvua siis komeat 33%. Kasvua on tosin rahoitettu osakeannilla. EPS oli 24 senttiä kun se vuosi sitten oli 18 senttiä. Tähän vaikutti kuitenkin 1,3 miljoonan realisoitumaton kiinteistöjen arvonnousu - Kauppalehden keskustelufoorumin mukaan "Excel-raha". Ymmärrän toki, että kirjanpitoarvo on sinällään hyvä pitää ajan tasalla, mutta en silti paljon näistä arvonmuutoksista perusta. Vähän ikävästi yhtiö ei ilmoita paljonko tämä vaikutus oli EPS:n, mutta kun osakkeita on 40 miljoonaa niin siitä voisi lasketta, että vaikutus oli 3,3 senttiä. EPS nousi siis 2,7 senttiä kun tämä huomioidaan. Prosentteina tämä on kuitenkin 15 eli varsin hyvä. 

Q4 meni siis hyvin. Entäpä koko vuosi? Vuokratuotto oli viime vuonna 65 miljoonaa, kun vuosi sitten se oli 51 miljoonaa. EPS laski kuitenkin 97 sentistä 95 senttiin. Tätä ei nyt kovin tarkkaan avata. Realisoitumattomia arvonmuutoksia oli noin 0,5 miljoona vähemmän, mutta näiden osuus on siis vain 1,2 senttiä. Mutta katsotaanpa vähän tarkemmin:

 

Kiinteistöistä saatu voitto nousi kuitenkin osaketta kohti siis 8% viimeisen vuosineljänneksin osalta osakeanneista huolimatta. Tässäkin olisin kyllä mieluummin nähnyt koko vuoden, enkä vain yhden neljänneksen luvut vertailtavaksi. 

Kaiken kaikkiaan Cibuksen tavoitteena on kasvattaa osinkoa 5% vuosivauhtia. Nykyinen osakkeen hinta tarjoaa tälle vuodelle noin 6% osinkotuoton. Mikäli 5% vuotuinen osingonkasvu tarkoittaa, että osakekohtainen tuloskin kasvaa samaa vauhtia (mikä pidemmällä aikavälillä lienee välttämättömyys, sillä osingonjakosuhdetta ei voine loputtomiin kasvattaa ja eräs kävyille perso kiinteistöyhtiö toimii myös todisteena siitä, ettei lainallakaan osinkoa voi loputtomiin maksaa), tarjoaisi Cibus noin 11% vuosituottoa. Jos taas sitten valitaan vertailukohdaksi EPRA NAV niin 12,1 eurolla tämä tekee nykyisellä osakkeen 162,2 kruunun (16,0 euroa) kurssilla luvuksi 1,3 mikä on varsin korkealta tuntuva hinta. 

En nyt ole mikään rahoituksen ammattilainen, mutta jotenkin kuitenkin ajattelisin, että minulle on vähäriskisempää hankkia kiinteistörahastoa, jossa (hyvin karkeasti laskettuna) on 1/2 kirjanpitoarvosta kiinteistöjä ja 1/2 velkaa, kuin hankkia rahasto, jolla ei ole lainkaan velkaa ja sitten vivuttaa tätä saman verran velalla. Tällöinhän mahdollisessa realisointitilanteessa vaihtoehdosa b) voisin jäädä tappiolle, mutta vaihtoehdossa a) menettää vain oman pääomani. Toisaalta jos nämä 1273 miljoonan euron kiinteitöt tuottaisivat minulle 76,3 miljoonaa kassavirtaa olisi tuotto 6%. 9 miljoonaa menisi juokseviiin kuluihin ja käteen jäisi 67,3 miljoonaa eli 5,2%. Mutta hetkinen, entäs verot? Tässäpä piilee REIT:n hienous eli käsittääkseni Jenkeissä REIT:t jakavat vähintään 90% tuloksestaan osinkoina ja verot maksaa sitten vasta osingon saaja. Eli näin vältetään kaksinkertainen verotus.

Lisäksi tietysti olisi huomioitava, että olisin maksanut näistä vain 1273 milj. - 622 milj. (pankkilainat) - 195 milj. (bondit) = 456 miljoonaa. Tällöin kassavirtaa tulisikin jo sijoittamastani 16,7% pääomasta. Lainojen korko näyttää tällä hetkellä olevan 1,7% + 3m EURIBOR ja bondien 4,5-4,75 % + samainen EURIBOR. 

Entä riskit sitten. Keskimääräinen vuokra-aika on vain 5,5 vuotta. Vuokrausaste oli 95,6% ja 97% vuokralaisista on päivittäistavarakauppoja. 90% vuokrasopimuksista on sellaisia, että vuokran lisäksi vuokralainen vastaa myös korjauskustannuksista.

Eli kaiken kaikkiaan: Kuten Inderes arvioi, niin Cibus vaikuttaa minustakin aika lailla täyteen hinnoitellulta. Suurinpiirtein nykyisen tuoton saisin, jos ostaisin pääomallani velattomia kiinteistöjä, joista saisin saman vuokratuoton kuin Cibus tarjoaa. Tällöin voisin kuitenkin halutessani ottaa kiinteistöille hieman vähemmänkin lainaa maltillisemman riskiprofiilin saavuttamiseksi. Vaan mistäpä minä niitä nyt näillä varoilla sitten löytäisin... Ja kyllähän tuo mahdollinen 11% tuotto ihan kelvolliselta kuitenkin vaikuttaa...