Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

perjantaina, lokakuuta 31, 2014

Salkkuyhtiöiden Q3-katsauksia osa 2

Fortum: Q3-tulosta on luonnehdittu sanalla tylsä ja eipä minulla siihen mitään lisättävää taida olla. Ruotsin sähköverkkojen myynnin suhteen markkinat ovat odottavalla kannalla.

Nokian renkaat julkaisi tänään yllättävänkin heikon Q3-tuloksen. Erityisesti yllättävää oli Muun Euroopan heikkous. Venäjän huono tulos oli varmaan kaikille jo tiedossa. Pohjois-Amerikka kasvoi hyvin. Kaiken kaikkiaan lyhyellä aikavälillä ajateltuna tulos oli pettymys, mutta toimitusjohtaja Lehtorannan arvio yhtiön  tilanteesta vastaa pitkälti omaa näkemystäni: "Markkinakehityksen ennustaminen keskipitkällä aikavälillä on tällä hetkellä vaikeaa, mutta yhtiömme on hyvissä asemissa tulevaisuuden menestystä tavoiteltaessa. Yhtiöllä on vahva tase ja kasvumahdollisuuksia tarjoava tehokas teollinen rakenne. Odotamme tuotevalikoimamme jatkuvan menestyksen Euroopan rengastesteissä palkitsevan meidät tulevina vuosina. Jakelumme laajenee hyvää vauhtia; meillä on tällä hetkellä 1 302 Vianor-myyntipistettä ja NAD-verkosto on kasvanut jo 773 myymälään. Tavoitteenamme on säilyttää perinne, jonka mukaisesti parannamme markkina-asemaamme ydinmarkkinoilla sekä hyvinä että huonoina aikoina. Huolimatta tämänhetkisestä yleisestä epävarmuudesta, koskien erityisesti Venäjän taloutta, Nokian Renkaat on edelleen kannattava ja kasvuhakuinen yritys."

Nordea: Vakavaraisuus parani, kulu/tuotto-suhde parani ja oman pääoman tuotto nousi hiukan (ollen nyt 11,5% eli edelleen alle pankin oman tavoitteen). Jukka Oksaharju onkin ehtinyt jo analysoida tulosta Nordnet blogissa eikä minulla siihen lisättävää ole.

Praxair: Liikevaihto kasvoi 4% vuoden takaisesta ja enemmänkin jos valuuttakursseja ei huomioda. EBITDA% parani myös hieman ja EPS nousi vuoden takaisesta. Hyvä, joskin yllätyksetön tulos. Ei juuri vaikuttanut yhtiön pörssikurssiin.

Protector Forsikring:  Kasvu jatkui rivakkana, vakuutustulojen bruttomäärä (gross written premium kai näin suomennetaan?) kasvoi 26%. Erityisesti kasvu Ruotsissa ja Tanskassa oli hurjaa. Lisäksi yhtiö suunnittelee laajentumista neljänteen maahan. Muissa blogeissa tätä on spekuloitu ja Suomea ja Iso-Britanniaa pidetään epätodennäköisinä kohteina. Yhdistetty kulusuhde laski (89%). Sijoitusten tuotto sen sijaan laski selvästi vuoden takaisesta (Q3 2014 ROI 0,6% kun vuosi sitten se oli 2,0%). Liikevoitto laski vuoden takaisesti juurikin sijoitusten tuoton laskusta johtuen ja yhtiö laski hieman myös kuluvan vuoden liikevoittoennustettaan tämän vuoksi. Kaiken kaikkiaan melko vahva tulos, jossa ainoa heikkous oli yhtiöstä riippumattomat ennakoitua heikommat sijoitustuotot.

Stockmann: Liikevaihto laski ja liiketulos painui tappiolle. Jotain tarttis tehdä ja mielellään aika pian. Inderes laski hiljattain arviota Stockmannin osien summasta ja kai minunkin täytyy tunnustaa, että Seppälän arvo saattaa sittenkin olla negatiivinen. Kaikki tuntuvat odottavan Stockmannin myyvän Lindexin, lyhentävän velkaansa, pistävän osan tavaratalojen tiloista vuokralle, ajavan Seppälän alas ja tarkastelevan kriittisesti (Suomen) tavaratalojaan ja niiden kiinteitä kustannuksia.

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2014

Salkkuyhtiöiden Q3-katsauksia osa 1

Tuloskausi käy kuumimillaan ja tälläkin viikolla moni salkkuyhtiöni on julkaissut Q3-tuloksen.

Aflac julkaisi tuloksensa ja sitä on ehditty käsitellä jo Seeking Alphan artikkelissa. Liikevaihto laski, mutta EPS nousi 4% huolimatta jeni-dollari-suhteen heikkenemisestä. Yhtiö ei kuitenkaan käytännössä vaihda jenejä dollareiksi ja ellei valuuttakursseja huomioda tulos parani reilut 5%, mitä voitaneen pitää hyvänä tuloksena. Osinkoa nostettiin 5,4% ja näin ollen yhtiö on kasvattanut osinkoaan jo 32 vuotta. Aflac kasvaa hyvin hitaasti, mutta tätä seikkaa kompensoi maltillinen arvostustaso.

Alma median Q3-raportti julkaistiin jo viime viikon perjantaina 24.10. Liikevaihto laski 1,8% vuodentakaiseen verrattuna ja liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä lähes 10%. Ensimmäisen yhdeksän kuukauden osalta osakekohtaista tulosta on kasassa 14 senttiä. Verkkotoiminnan liikevaihto kasvoi vuodentakaiseen verrattuna reilut 9%. Yhtiö arvio että "digitaalisten palveluiden liikevaihdon kasvu ei vallitsevassa markkinatilanteessa vielä täysinkompensoi painetun median myynnin laskua". Positiivista oli ulkomaan liikevaihdon kasvu: "ilman myytyjen liiketoimintojen vaikutusta ulkomaan yksiköiden liikevaihto kasvoi 17,4 % erityisestirekrytointipalveluiden vahvan kehityksen johdosta". Velkaantuneisuus laski hieman ja omavaraisuus parani myös hieman. Markkinat tykkäsivät raportista ja kurssi on ollut nousussa. Itse pidän tulosta kohtuullisena.

Munksjö julkaisi osavuosikatsauksensa tänään. Liikevaihto kasvoi ja kertaluontoisilla erillä oikaistu käyttökateprosentti oli 8,4 (vuosi sitten 4,5%). Muistaakseni odotinkin Q3-tuloksesta hieman Q2 heikompaa (jolloin kertaerillä oikaistu käyttökate% oli 8,9) ja lykkäsin siksi lisäostoja tulosjulkaisun jälkeiseksi. Päivällä kurssi oli jo yli 3% nousussa, mutta nyt iltaa kohti kurssi on kääntynyt parin prosentin laskuun eli todennäköisesti pääsen tankkaileman vielä lisää edullisempaan hintaan. Pääasia oli, että aiemmin luvatut synergiaedut saavutettiin ja ne olivat tavoitteen ylärajoilla. Lisätoimia 12% käyttökateprosentin saavuttamiseksi on sekä käynnissä, että suunnitteilla. Kaiken kaikkiaan mielestäni varsin hyvä raportti.

tiistaina, lokakuuta 28, 2014

Pienten yritysten hinnanmuodostus: INBK

Kuten jo edellisessä kirjoituksessani mainitsin, yllätti First Internet Bancorpin Q3 positiivisesti. Harmittelin viimeksi etten rohjennut hankkia enempää osakkeita salkkuuni. Perjantain kurssireaktio oli kuitenkin yllättävänkin vaisu. Osake nousi vain noin 2%. Valitettavasti olin perjantaina niin kiireinen, että huomasin tämän vasta pörssin mentyä jo kiinni. Päätin kuitenkin hankkia lisää osakkeita heti maanantaina.
Viikonlopun aikana joku muukin näytti kuitenkin analysoineen tuloksia ja INBK oli vahvassa noin 6,5% nousussa. Ostotoimeksiantoni ei mennyt läpi ja jo toiseen kertaan sain harmittelun aihetta. Mielestäni osake on kuitenkin edelleen vahvasta kurssinoususta huolimatta edullinen pidemmän ajan potentiaali huomioiden (p/b on 0.8) ja aion laittaa tänään uuden toimeksiannon vetämään. Markkinoiden tehokkuus ei näyttäisi ulottuvan ainakaan aivan reaaliajassa näihin pienimpiin yrityksiin.

perjantaina, lokakuuta 24, 2014

First Internet Bancorpin Q3-tulos yllätti iloisesti

INBK julkaisi eilen Q3-tuloksen. EPS oli 0,28 $ ja se löi analyytikoiden ennusteet 9 sentillä. Tulos kasvoi sekä edelliseen neljännekseen, että vuoden takaiseen verrattuna. Jos muistini ei täysin petä niin viime vuoden Q3 onkin ensimmäinen siinä mielessä vertailukelpoinen, että uudelleenlainoitusbuumi ei siinä enää ole näkyvissä. Muutoinkin tulos oli mielestäni vahva: lainojen määrä ja laatu parani selvästi.

Minun täytyy vielä perehtyä lukuihin ajan kanssa, mutta näyttäisi siltä, että edellisessä yhtiötä koskevassa kirjoituksessani siteeraama Seeking Alpha-artikkeli oli oikeassa. Nyt alkaa jo vähän harmittaa etten uskaltanut sijoittaa yhtiöön enempää, sillä uskoisin tänään nähtävän varsin rivakan kurssinousun.

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2014

IBM

  International Business Machines Corporation. Siinäpä vasta komea nimi yritykselle. Ja kuvaava. Vaikkakin yhtiön odotetaan jatkossa siirtyvän entistä enemmän laitteista ohjelmistoihin tai jopa pilveen. IBM:stä lienee mahdotonta kirjoittaa mainitsematta Warren Buffettia ja sitä miten aiemmin teknologiayhtiöitä karsastanut sijoittajaguru on päätynyt sijoittamaan tähän yhtiöön huomattavan osan Berkshiren omaisuudesta. Siinä myös syy siihen, miksi alunperin yhtiöön tutustuin. Samalla huomasin, miten nopeasti kehityksen vauhdista voi pudota. Vielä kymmenen vuotta sitten olin mielestäni hyvinkin perillä tietotekniikan kehityksestä, mutta nyt esimerkiksi pilvi oli minulle tässä yhtydessä täysin tuntematon käsite. Ei ole enää.

IBM julkaisi hiljattain Q3-tuloksen, joka oli jopa hämmästyttävän vaisu. Useat analyytikot ovat laskeneet yhtiön tavoitehintaa. Olen IBM:n tarinassa mukana pienehköllä hieman yli 3% panoksella ja koen, että nyt on aika tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen. Uskonko IBM:n tarinan saavan onnellisen käänteen vai jatkuuko alamäki? Seeking Alphassa on ilmestynyt runsaasti asiaa käsitteleviä artikkeleita ja ajattelin koota tähän pointteja puolesta ja vastaan:

Puolesta:
+Pilven liikevaihto kasvaa nopeasti
+Monille yrityksille pilveen siirtyminen ei suju niin helposti vaan yritykset ovat jatkossakin riippuvaisia IBM:stä
+IBM hankkiutuu jatkuvasti eroon konepuolesta ja siirtyy kohti ohjelmistoja ja palveluita
+Yhtiö tarjoaa kohtuullista osinkotuottoa yhdistettynä osakkeiden takaisinostoihin
+Jäykän EPS-tavoitteen hylkääminen saattaa auttaa keskittymään olennaiseen
+Arvostus on pudonnut varsin maltilliseksi (P/E tälle vuodelle noin 10)
+Yhteistyö Applen kanssa
+Liikevaihdon lasku johtuu osin siitä, että yhtiö myy matalakatteisempia toimintojaan
+Osa EPS-tavoitteen misaamisesta johtui vahvistuneesta dollarista (näen tämän omasta näkökulmastani hyvänä asiana)
+Tulos laski vain noin 2% kun otetaan huomioon myynit ja valuuttakurssit
+Vapaa kassavirta tullee tänä vuonna olemaan suurinpiirtein viime vuoden tasolla
+Yhtiöstä maksetaan noin 14 kertaa tälle vuodelle ennustetun vapaan kassavirran verran
+Sijoittajan saama vuosituotto olisi nollakasvulla noin 6% (osingot + omien osakkeiden takaisinostot)
+IBM kehittää jatkuvasti uutta teknologiaa (toisaalta kuulee väitettävän ettei riittävästi)

Vastaan:
-Liikevaihto on ollut laskussa jo 9 vuosineljännestä
-Liikevaihto laskee joka segmentissä
-Omia osakkeita on ostettu velkarahalla
-Yhtiön valtaisa koko tekee kasvusta haastavaa
-Yhtiö menettää markkinaosuuksia sekä vanhoille kilpailijoille, että uusille haastajille
-"2015 Roadmap" jouduttiin hylkäämään koska yhtiö ei kykene sitä saavuttamaan
-Tulos heikkenee siitä huolimatta, että yhtiö ostaa jatkuvasti uusia pienempiä firmoja

Plussia näyttäisi listalla olevan selvästi enemmän. Kaiken kaikkiaan IBM vaikuttaa minusta edelleen houkuttelevalta sijoitukselta ja pitäisinkin sitä ehkä hieman TeliaSoneran tai Fortumin tapaisena "bond with warrant"-sijoituksena eli yhtiö tullee tarjoamaan suurinpiirtein 6% vuosituottoa osingon ja omien osakkeiden takaisinoston muodossa ja lisäksi näkisin pidemmällä aikavälillä myös mahdollisuuden siihen, että siirtymävaihe jää taakse ja tulos alkaa jälleen kasvaa. Omien osakkeiden takaisinoston suurta osaa tuotosta pidän erinomaisena, sillä se on minulle veroteknisesti kannattavinta. En siis ole ainakaan myymässä.

tiistaina, lokakuuta 21, 2014

Venäjä, Tikkurila ja Nokian renkaat

Kuten aiemmin mainitsin omistan sekä Tikkurilan, että Nokian renkaiden osakkeita. Jälkimmäinen onkin salkkuni selvästi suurin yksittäinen sijoitus noin 9,5% osuudella salkustani. Yhtiöstä on kirjoitettu paljon esimerkiksi Phoebuksen osavuosikatsauksissa ja Nordnet blogissa (esimerkiksi täällä). Minulla ei noihin kommentteihin mitään lisättävää ole ja näyttäisikin siltä, että Nokian renkaat on kiistatta laatuyhtiö, joka kärsii tällä hetkellä yhtiöstä johtumattomista suhdanneongelmista, jotka toivottavasti ovat tilapäisiä. Valitettavasti aloitin ostoni liian aikaisin ja olen tässä hetkellä tappiolla noin 19%.

Miksi en sitten lapio osakkeita molemmin käsin salkkuuni kun kerran halvalla saa? Ensinnäkään en voi tietää kauanko Venäjän tilanne jatkuu heikkona. Tällä hetkellä näyttäisi, että kohtuullisen kauan. Nokian renkaat on toki nettovelaton ja kykenee kestämään heikompiakin aikoja pitkään. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa Venäjä pakkolunastaisi yhtiön Pietarin tehtaan, mutta tällöinkään liiketoiminnan arvo tuskin aivan nollaan menisi, sillä yhtiöllä on tehdas myös Suomessa. Tämän vaihtoehdon suhteen en kuitenkaan ole kovinkaan huolissani, eikä se lisäsijoituksia estäisi.

Yhtiöstä löytyy kuitenkin kaksi seikkaa, joiden vuoksi olen päätynyt tyytymään ainakin toistaikseksi nykyiseen positiooni. Ensinnäkin yhtiö vaihtoi juuri toimistusjohtajaa ja vaikka seuraaja vaikuttaa pätevältä, en silti pidä vaihdosta positiivisena asiana. Lisäksi paljastan itsestäni sen verran, että pääasiallinen tulonlähteeni on epäsuorasti heikosti kytköksissä Nokian renkaiden maksamaan yhteisöveroon. Tämänkään vuoksi en halua laittaa kaikkia munia samaan kennoon.

Tämän vuoksi päätin tähyillä muuta Venäjä-riskin vuoksi maltillisesti hinnoiteltua liiketoimintaa. Olen seuraillut Tikkurilaa jo lähes vuoden ja pitänyt sitä aiemmin ylihinnoiteltuna. Myös Tikkurilasta on kirjoitettu paljon ainakin Nordnet blogissa sekä Phoebuksen vuosikertomuksissa. Tällä hetkellä minua miellyttää erityisesti korkea osinkotuotto (jota tukee yhtiön vahvalta vaikuttava kassavirta) yhdistettynä lupaaviin kasvunäkymiin (joihin toki liittyy ainakin tilapäinen riski). Yhtiön Venäjä-riski on myös aavistuksen Nokian renkaita pienempi. Näkisin Tikkurilan sijoituksena, joka tarjonnee vähintäänkin kohtuullista tuottoa (laskeskelin mielestäni jossain vaiheessa, että vaikka tulos putoaisi 30% pitäisi yhtiöllä olla varaa maksaa osinkoa noin 4% nykyhinnalle) ja parhaassa tapauksessa todella hyvää tuottoa osinkojen ja arvonnousun myötä. Aika näyttää olenko oikeassa.

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2014

Eettisyys

"Seem like such a simple thing / to follow one's own dream / But possessions and concession / are not often what they seem / They drag you down / and load you down / in disguise of security." - Neil Young (Days That Used To Be)

"Etiikka (muinaiskreikaksi ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. (lähde Wikipedia)"

 Yksi itselleni suhteellisen suuri kysymys sijoittamiseen liittyen oli oma suhtautumiseni omistamiseen. Olen aiemmin pitänyt maallisen omaisuuden haalimista melko turhanpäiväisenä touhuna ja olen käyttänyt huomattavan summan (palkasta säästämiäni rahoja) esimerkiksi matkusteluun. Viime aikoina elämääni on kuitenkin tullut reissaamista rajoittavia tekijöitä ja rahaa oli ennen sijoituspuuhasteluni aloitusta kertynyt tilille jonkin verran säästöön. Tästä olenkin jo aiemmissa blogiteksteissä kirjoitellut. Lisäksi nyt kun minulla on jälkikasvua haluaisin turvata heille ainakin kohtuullisen toimeentulon siitä huolimatta mihin suuntaan suomalaiset päättävät (tai päätyvät) hyvinvointiyhteiskuntaamme viemään.

Omistamiseen liittyy mielestäni myös toinen ongelmallinen kysymys, joka koskee sitä onko ylipäätään oikein, että minä omistan tuotantovälineitä ja kerään jonkun toisen tekemästä työstä tuottoja. Historiaa luettuani ja ympäriinsä matkusteltuani olen tullut siihen tulokseen, että en ole aivan varma, mutta parempaakaan systeemiä ei näytetä olevan missään keksityn. Edellytyksenä mielestäni pitää kuitenkin olla, että kenellä tahansa on ainakin periaatteessa oikeus hankkia osuuksia yhtiöstä. Nähdäkseni tämä toteutuu Suomessa, mutta ei välttämättä monissa kolmannen maailman maissa ja pidänkin niihin sijoittamista vieläkin ongelmallisempana kuin esimerkiksi suomalaiseen silmänpainemittareita valmistavaan yritykseen sijoittamista. Silti omistan osakkeita myös kehittyviltä markkinoilta. Toisaalta ulkomainen pääoma myös käsittääkseni parantanut tilannetta esimerkiksi korruption ja työturvallisuusolojen suhteen osassa kehittyviä maita.

Nyt kun tämä ongelma on jollain tavalla ratkottu, on edessä uusi. Voinko sijoittaa rahani jonkin sellaisen valmistamiseen, mitä en itse hankkisi tai hyväksy? Olen tullut siihen tulokseen, että enpä oikein. Esimerkiksi tupakkateollisuuden ja aseteollisuuden olen sulkenut pois potentiaalisten sijoituskohteisen joukosta. En väitä, että ne välttämättä ovat sen epäeettisempiä aloja kuin muutkaan, mutta oma henkilökohtainen mielipiteeni on, etten halua niihin sekaantua. Ongelmallisia aloja ovat mielestäni myös alkoholiteollisuus, uhkapeliyhtiöt ja ainakin osa öljy-yhtiöistä. Näitä en nyt suoranaisesti ole kuitenkaan pois sulkenut ja itse asiassa omistan kahden pienpanimon osakkeita pienen määrän. Näkisin pienpanimotoiminnan kuitenkin melko harmittomana, vaikka alkoholi muutoin kyllä kiistatta aiheuttaakin kansanterveydellisiä ongelmia ja muutoinkin turhaa kärsimystä aivan liian monessa perheessä.

Chevronin kanssa koin jonkinlaisen pienen kriisin kun innostuin ensin hankkimaan yhtiön osakkeita, mutta tulin sitten ajatelleeksi, että en välttämättä kuitenkaan halua omistaa öljy-yhtiötä. Mitään kovin rationaalista syytä en tähän välttämättä keksinyt, mutta päätös myydä osakkeet pois tuntui hyvältä. Tilalle hankin lääkintälaitteita valmistavaa firmaa. Toki toisen kärsimyksellä ja hädällä rahastamisenkin voi kyseenalaistaa, mutta toimiala on kuitenkin minusta todella tarpeellinen (en väitä etteivätkö öljy-yhtiöt olisi).

En myöskään mielelläni hanki osakkeita yhtiöstä, joiden tuotteista en pidä. En usko, että tulen koskaan sijoittamaan McDonaldsiin, sillä pidän yhtiön tarjoamaa pikaruokaa todella epäterveellisenä ja suorastaan terveydelle vahingollisena. Myönnän silti silloin tällöin hampurailaisen syöväni, mutta sokerilimsan ja ranskalaiset pyrin jättämään pois samasta paketista. H&M:n vaatteet eivät myöskään minua miellytä (lähinnä huonon kestävyytensä vuoksi) ja tämän vuoksi en yhtiöön sijoita, vaikka se varmasti muutoin laadukas ja eettinen firma onkin.

Ydinvoiman suhteen mielipiteeni on, että vaikka kyseessä ei olekaan mikään ihanteellinen tapa tuottaa energiaa, eivät vaihtoehdotkaan ole juuri paljoa parempia. Energiatehokkuus on toki tärkeää, mutta en usko senkään voivan korvata maailman ydinvoimaloiden tuottamaa sähköä. Toivottavasti ihmiskunnalla kuitenkin on joskus käytössä turvallisempi keino tuottaa energiaa tehokkaasti. Nähdäkseni Fortum ainakin pyrkii tällaisia ratkaisuja etsimään mm. aaltovoimaloiden muodossa.

Kaiken kaikkiaan pyrin siis tekemään sijoitukseni niin, etten pettäisi omia ihanteitani. En halua tällä kirjoituksella väittää, että muiden tulisi toimia samoin kuin minun, mutta mielelläni lukisin kommentteja siitä, mitä muut ajattelevat sijoituskohteiden valinnasta ja onko tällä edes mitään merkitystä.

perjantaina, lokakuuta 17, 2014

Mediatalot ja sanomalehtibisnes osa 5: Alma media

Kirjoitussarjani on edennyt viidenteen ja viimeiseen osaan. Heti alkuun haluaisin palata ensimmäisen osan (hieman vapaaseen) Buffet-lainaukseen. "Aikaisemmin sanomalehdillä oli tiedonvälityksen monopoli ja lähes jokaisella kaupungilla oli oma lehtensä, josta ihmiset lukivat sekä paikallisuutiset, että myös muut uutiset. Nykyisin tilanne on muuttunut ja esimerkiksi työpaikat ja asunnot etsitään netistä."

Alma mediaan tutustuessani kiinnitin heti huomiota siihen, että yhtiöltä löytyy digitaalisista palveluista esimerkiksi Etuovi.com. Sinällään netissä sijaitseva asuntojen kauppapaikka ei ehkä kuulosta kovinkaan kekseliäältä, mutta nähdäkseni Etuovi on onnistunut saavuttamaan melko keskeisen aseman ja pääsee hyötymään verkostovaikutuksesta eli jokainen jo olemassa oleva asiakas hyötyy myös uusista käyttäjistä. Etuoven lisäksi Alman arsenaaliin kuuluu myös työpaikkoja, vuokra-asuntoja, työkoneita ja kulutustavaroita välittäviä markkinapaikkoja.

Almaan kuuluu (laskujeni mukaan 27) paikallislehteä, 5 maakuntalehteä ja kaksi valtakunnallista lehteä (Iltalehti ja Kauppalehti). Ilmeisesti Alma media on ollut myös edelläkävijä verkkoon siirtymisessä ja sen ensimmäinen verkkolehti näki päivänvalon jo niinkin aikaisin kuin 1996. Yhtiö myös luopui tv- ja radiokanavistaan 2005, jota voitaneen pitää melko fiksuna vetona. Ainakin minun mielestäni.

Sitten lukuja: Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: Tavoitteena digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kasvu yli 15% sekä sijoitetun pääoman tuotto yli 15% ja osinko yli 50% tuloksesta. Lisäksi viime vuoden vuosikertomuksesta selviää yhtiön tavoite nostaa digitaalisen liikevaihdon osuus 50%:iin vuoteen 2020 mennessä.

Verrattuna kilpailijoihinsa Alma Media on pystynyt keskimäärin (8;10,5;13,6;14,1) 11,5% liikevoittoprosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana (viime vuotta en näissä ole huomionut johtuen siitä, että laskelma on tehty jo aiemmin). Sanoman vastaava luku on 8,7% ja Keskisuomalaisen 16%. Liikevaihto on kasvanut (tai siis supistunut) Alma Medialla -3%, Sanomalla -24% ja Keskisuomalaisella -4% (jos otetaan mukaan viimeisin yritysosto niin +46%) neljässä vuodessa. Kaikkia yhtiö ovat suurinpiirtein yhtä velkaantuneita. Alma median velkaantumisaste oli tämän vuoden Q2-katsauksen perusteella 82,2% ja omavaraisuusaste 38,9%. On kuitenkin syytä huomioida, että vuodentakaisesta luvut ovat parantuneet selvästi (119,3% ja 32,9%).

Tunnusluvut ovat seuraavanlaiset: reaali-P/E 19,78 ja p/b 2,32. ROE% oli viime vuonna 21,7 (sijoitetun pääoman tuotto 14,8 eli yhtiö jäi hieman omasta tavoitteestaan niin digitaalisen sisällön kasvun, joka oli 8,4%, kuin oman pääoman tuoton suhteen). Aikaisempina vuosina Alma on jaellut osinkoa hieman turhankin hövelisti (2010 peräti 160% EPS:stä, toisaalta parempi jakaa rahat omistajille jos niille ei parempaa käyttöä keksitä), mutta viime vuonna maksettu 10 sentin pääoman palautus edusti 46,9% EPS:sta (joka siis oli 0,25 €). 

Kuten rivien välistä ja (osin suoraankin) on voinut lukea, pidän Alma mediaa parhaana suomalaisena mediatalona. Arvostukseltaan se ei todellakaan ole halpa, mutta jos digitaaliset palvelut kasvavat jatkossakin tavoitteen mukaan, pitäisi Alman tuloksenkin olla jatkossa noususuuntainen. Hieman tähän viittaavaa väläytti jo Q2-raportti: Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä nousi vuodentakaisesta peräti 21%. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 8,3%. Liikevaihto pysyi suurinpiirtein entisellään. Digitaalinen liikevaihto kasvoi 13% ja tulos parani verkkomainonnan kasvun ylittäessä painetun median laskun. 

Alma median ennustetaan saavuttavan 0,2 €:n EPS:n tänä vuonna. Osinkoa ennustaan ensi vuonna jaettavan 16 senttiä, joka vastaa nykykurssillä lähes 6% osinkotuottoa. Mikäli tulos todellakin lähtee kasvamaan niin jatkossa osinkoakin pitäisi olla luvassa enemmän. Kuluvan vuoden ennusteellakin P/E luku on taantuvaksi ennustetulle liiketoiminnalle korkeahko 14,1. Uskoisin kuitenkin, että jos ja todennäköisesti kun ajat tästä vielä joskus paranevat Alma mediankin tulos saattaa olla nykyistä vielä selvästi korkeampi. Ja niitä odotellessa kasvava osinkokin tuntuu houkuttelevalta. Etenkin jos lähtötaso on noin 6% tuntumassa.

Tulevat osavuosikatsaukset näyttävät onko yhtiön liikevoiton suunta todella kääntynyt nousuun ja kykenevätkö digitaaliset palvelut kompensoimaan hiipuvaa sanomalehtibisnestä riittävästi. Alma media vaikuttaa mielestäni tässä kisassa joka tapauksessa todennäköiseltä menestyjältä ja olenkin hankkinut pienen määrän firman osakkeita salkuuni. Osuus on vasta 1,6%, mutta olen valmis kasvattamaan sitä mikäli suunta on oikea. Niin tosin varmaan on moni muukin.

Lopuksi voisin vielä todeta, että viimeaikaisen kurssilaskun myötä olen hankkinut salkkuuni uuden yhtiön osakkeita. Kyseinen yhtiö on Tikkurila ja siitä lisää myöhemmin. Todetaan nyt kuitenkin, että yhtiö on tunnestusti laadukas ja ainoa syy miksi en siitä aiemmin ollut erityisen kiinnostunut oli salkkuni suurehkoksi paisunut Venäjän liiketoiminnan osuus. Salkkuni suurin yksittäinen sijoitus on Nokian renkaat ja lisäksi omistan Stockmannin ja Fortumin osakkeita. Päädyin nyt kuitenkin hankkimaan Tikkurilaa, sillä vaikka Venäjä-riski saattaa hetkellisesti nousta suurehkoksi, ei tällaisia ostopaikkoja liene jatkuvasti tarjolla ja toivottavasti salkkuni tulee tulevaisuudessa vielä kasvamaan nykyisestä reilusti, jolloin voin sitten ostaa (kertyneillä osingoilla ja säästöön jääneillä rahoilla) seuraavia jonkun kriisin myötä tarjolla olevia laatuyhtiön osakkeita ja pikku hiljaa hajauttaa riskiä. Tulen jatkamaan Tikkurila-ostoksia vielä jatkossakin jos hinta pysyy yhtä houkuttelevana kuin tällä hetkellä.

tiistaina, lokakuuta 14, 2014

Mediatalot ja sanomalehtibisnes osa 4: Sanoma

Olen viime aikoina kirjoitellut blogiin hieman aiempaa harvemmin ja todennäköisesti sama tahti tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa johtuen muista kiireistä.

Mutta sitten asiaan. Sanoma kertoo olevansa Suomen ja Hollannin johtava monikanavainen mediayhtiö. Jos osakkeen kurssia tarkastellaan muutaman vuoden aikajänteellä niin alaspäin on tultu ja lujaa: viidessä vuodessa osakkeen kurssi on laskenut 67,7%.

Yhtiöstä on kirjoitettu melko kattavasti mm. Nordnetin blogissa. Pelkkiä tunnuslukuja arvioiden Sanoma saattaa tällä hetkellä tuntua kohtuullisesti hinnoitellulta: reaali-P/E on 10,2 ja p/b 0,77. Kun yhtiön oman pääoman tuotto on vielä pari vuotta sitten ollut kymmenen prosentin tietämissä ei nykyinen arvostus vaikuta pahalta.

Vaakakupissa painaa kuitenkin toisaalla yhtiön käsittämättömät yritysostoseikkailut mm. Keski-Euroopan aikakausilehti- ja TV-kanava-markkinoilla. Muutoinkin yhtiö tuntuu ajoittaineen ostot ja myynnit näin jälkikäteen arvioituna harvinaisen huonosti. Siinä ehkä suurin syy, miksi en yhtiön osakkeista nykyiselläkään arvostustasolla ole kiinnostunut.

Lisäksi Sanoma on pahasti velkaantunut. Velkaantumisaste on tosin laskenut aiemmasta noin 100%:sta 76,6%:iin. Omavaraisuusaste oli Q2-esityksen mukaan 40,3%. Lisää kiusaa aiheuttaa Venäjän tiukennettu medialaki, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että Sanoma joutuu myymään Venäjän liiketoimintojaan hinnasta välittämättä.

Yhtiö itse ennustaa käänteen parempaan tapahtuvan vuonna 2016, mutta mitään takeita tästä ei nähdäkseni ole. Toistuvat tulosvaroitukset eivät myöskään lisää luottamusta siihen, että yhtiö kykenisi arvioimaan tulevaisuuttaan kovinkaan realistisesti.

Seuraavaksi ja viimeisenä sitten Alma Media.


sunnuntaina, lokakuuta 05, 2014

Mediatalot ja sanomalehtibisnes osa 3: Ilkka-Yhtymä

Ilkkaan tutustuessani sana suuruudenhulluus tuli melko pian vastaan. Lehtiyhtiöissä ristiomistus on ilmeisesti ollut enemmän sääntö kuin poikkeus ja tätä aihetta on ruodittu mm. Nordnet blogissa. Tuntuu silti uskomattomalta, että markkina-arvoltaan hieman yli 57 miljoonan euron yhtiö omistaa noin 30% 231 miljoonan euron Alma mediasta. Jottei asia olisi liian yksinkertainen niin Ilkan osakkeita löytyy taas Pohjois-Karjalan Kirjapainon ja Keskisuomalaisen salkuista.

Alma median osuus Ilkan taseessa on itse asiassa hyvin merkittävä. Lisäksi osakkeet on ostettu selvästi nykyistä pörssikurssia kalliimmalla ja sillä tavoin ne on myös kirjattu yhtiön taseeseen. One Up on OMXH kirjoitti tästä aiheesta valaisevasti Nordnet-blogissa. Alman osakkeet oli siis tuossa vaiheessa kirjattu taseeseen noin 5,6 euron hintaan ja Ilkka ei tuolloin ollut nähnyt tarpeelliseksi korjata asiaa. Yksi syy saattanee olla yhtiön korkea velkaantuneisuus. Q2 2014 osavuosikatsauksessa korollista nettovelkaa ilmoitettiin olevan 64 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisasteeksi hieman yli 100%. Lienee selvää, ettei yhtiö ole käyttänyt liiketoimintansa tuottoja kaikkein kannattavimpaan investointiin. Lisäksi Alma median osakeostoksia varten on otettu kunnolla velkaakin. Ilkka on kuitenkin tehnyt 27 miljoonan euron arvonalennuskirjauksen Alma median osakkeisiin Q3 2013. Alma medialla on osakkeita noin 75,5 miljoonaa, joista Ilkka siis omistaa noin 30%. Osaketta kohti arvonalennus oli laskujen mukaan siis noin 1,19 €. Eroa Alma median osakkeen nykykurssiin on edelleenkin siis reilu euro.

Entäpä Ilkan nettistrategia sitten? Vuosikertomus avaa digistrategiaa melko pintapuolisesti. Ilmeisesti se nojaa ainakin osittain Alma mediaan, mutta myös painetun lehden rinnalla kulkeva digipaketti sekä mainosrahoitteinen verkko- ja mobiilipalvelu kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. Myös yritysviestintä mainitaan.

Nopealla vilkaisulla Ilkka saattaa vaikuttaa huokuttelevalta sijoitukselta. Onhan jo pelkästään yhtiön Alma media-omistus arvokkaampi kuin koko yhtiön markkina-arvo (nykykurssilla noin 69 miljoonaa euroa). Toisaalta tällöin on syytä huomioda myös 64 miljoonan velat. Tällöin Ilkan oma liiketoiminta arvostetaan 52 miljoonan arvoiseksi. Kun huomiodaan viime vuoden tappiollisen tuloksen 27 miljoonan euron alaskirjaus, saan viime vuoden liikevoitoksi 10,4 miljoonaa euroa ilman tätä kassavirtaan vaikuttamatonta erää. P/E-luku on tällöin vain 5. On kuitenkin syytä huomioida, että Alma median osuus Ilkasta on hyvin merkittävä ja Ilkkaan sijoittavan tulisikin tutustua myös Alma median tilanteeseen. Mutta siitä lisää myöhemmin.

torstaina, lokakuuta 02, 2014

Mediatalot ja sanomalehtibisnes osa 2: Keskisuomalainen

Verkkostrategiaa arvioidessani yllätyin Keskisuomalaisen kohdalla positiivisesti. En nimittäin odottanut paljoakaan. Mutta aloitetaanpa yhtiön lyhyellä esittelyllä. Vuoden 2013 vuosikertomuksessa yhtiö kertoo seuraavaa: "Keskisuomalainen-konserni kustantaa 26 tilattavaa lehteä, 23 kaupunkilehteä ja seitsemää erikois- ja ammattilehteä. Tuotteemme tavoittavat päivittäin 2,7 miljoonaa lukijaa." Merkittävimmät lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Aamuposti, Keski-Uusimaa, Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Sipoon Sanomat. Ilmaisjakelulehtiä on mm. Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Savossa, Turussa ja Tampereella.

Liikevaihtoa tarkastellessa on syytä huomioida, että Keskisuomalainen osti maaliskuussa 2013 Suomen Lehtiyhtymän (joka on ymmärtääkseni keskittynyt lähinnä ilmaisjakelulehtiin). Tämän ansiosta vuoden 2013 liikevaihto kasvoi selvästi, mutta liikevoitto, osinkokohtainen tulos ja oman pääoman tuotto ovat laskeneet. Lisäksi omavaraisuusaste on laskenut aiemmasta 53%:sta 35%:iin. Vuoden 2013 EPS oli 0,45 € kun se vuotta aiemmin oli 0,88 €. Suomen Lehtiyhtymästä Keskisuomalainen maksoi ilmeisesti noin 27,5 miljoonaa euroa (tämä on arvioitu sen pohjalta, että yhtiö maksoi 26,1 miljoonaa 95%:sta osakkeita). Keskisuomalaisen vuoden 2013 liikevaihtoa edellisvuoteen vertaamalla voinee arvioida, että kauppahinta oli ehkä noin 0,6 kertaa Suomen Lehtiyhtymän liikevaihto. Tämä vastaa suurinpiirtein Keskisuomalaisen omaa arvostustasoa tällä hetkellä eli omistaja-arvoa luodakseen yhtiön pitäisi saada aikaan synergiaetuja (ellei ostettu yhtiö sitten ollut Keskisuomalaista kannattavampi, mitä hieman epäilen). Suomen Lehtiyhtymän kannattavuudesta tai liikevoitosta aiemmilta vuosilta en löytänyt tähän hätään mitään tietoa.

Sitten internetin hyödyntämiseen. Keskisuomalainen on perustanut digitaalisen liiketoiminnan yksikön ja lisäksi Sanomalehti Keskisuomalaisen yhteyteen on lanseerattu netti-tv, joka ilmeisesti on saanut hyviä katsojamääriä. Yhtiö uskoo saavuttavansa tulevaisuudessa tuottoja digitalisoimalla Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiä aiempaa pidemmälle. Tehostaminen on päivän sana ja myös Keskisuomalainen trimmaa organisaatiotaan. Digitaalista strategiaa ei kuitenkaan viime vuoden vuosikertomukesssa kovinkaan tarkkaan avata ja kertomus sisältääkin lähinnä lupauksia uudesta aikakaudesta. 

Keskisuomalaisen reaali-P/E on tällä hetkellä 9,62. Vuoden 2014 ennusteelle Marketnoze kertoo P/E:n olevan 10,49. EPS ennuste on 80 senttiä. Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa yhtiö kertoo liikevaihdon edelleen laskeneen, mutta liikevoiton kasvaneen vertailujaksoon (joka on siinä mielessä vertailukelpoinen, että Suomen Lehtiyhtymän luvut ovat jo vuoden takaisessa jaksossa mukana). 

En ole ainakaan toistaiseksi sijoittanut Keskisuomalaiseen. Yhtiö on kuitenkin mielestäni toiseksi laadukkain suomalainen mediatalo ja sen arvostus ei tällä hetkellä vaikuta suhteettomalta. Toisaalta verkkostrategia on edelleen iso kysymysmerkki ja lisäksi suhtauden hieman skeptisesti siihen, että yhtiö pyrki (Suomen Lehtiyhtymän hankkimalla) laajentumaan ostamalla lisää liikevaihto yhtä lailla näivettyvältä alalta kuin Keskisuomalaisen sanomalehtibisnes. Pelkään myös pahoin, ettei painetun median lasku näy vielä Keskisuomalaisen kohdalla yhtä selvästi kuin esimerksi Sanoman tai Alma Median kohdalla. Aion kuitenkin seurailla yhtiötä ja mikäli tulevat neljännekset vahvistavat liikevoiton kääntyneen nousuun ja arvostus säilyy kohtuullisena, saatan yhtiöön vielä sijoittaakin.

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2014

Mediatalot ja sanomalehtibisnes osa 1

Warren Buffet käsitteli sanomalehtien tilannetta kirjeessään Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille vuonna 2012. Alan Buffet ennustaa olevan kuihtumassa, mutta siitä huolimatta Berkshire on hankkinut lukuisia sanomalehtiä.

Aikaisemmin sanomalehdillä oli tiedonvälityksen monopoli ja lähes jokaisella kaupungilla oli oma lehtensä, josta ihmiset lukivat sekä paikallisuutiset, että myös muut uutiset. Nykyisin tilanne on muuttunut ja esimerkiksi työpaikat ja asunnot etsitään netistä. Tv:stä tulee sekä kotimaan-, että ulkomaanuutisia. Lehtien lukijakunta on harventunut ja mainostajat siinä samalla. Tästä huolimatta sanomalehdet ovat keskeisessä roolissa eräässä tiedonvälityksen kategoriassa: paikallisuutisissa.

Sanomalehdet ovat yrittäneet kilpailla nettiä vastaan julkaisemalla sisältönsä ilmaiseksi netissä. Toistaiseksi se ei kuitenkaan näytä olleen kovinkaan kannattava strategia. Buffet kertoo osan jenkkilehdistä muuttuneen maksullisiksi ja sama trendi näyttäisi Suomessakin olevan käynnissä esimerkiksi Helsingin Sanomien kanssa. Varmaa on kuitenkin, että jos joku keksii tuottoisan tavan yhdistää sähköinen viestintä sanomalehtibisnekseen, niin malli tullaan varmasti nopeasti kopioimaan.

Kirjeessään Buffet tuo esiin, että selviytyäkseen sanomalehden on onnistuttava liittämään yhteen hyvä paikallisuutisointi ja järjellinen verkkostrategia. Uutissisällön leikkaamisen tai julkaisuvälin harventamisen hän ei usko lehtiä pelastavan. Kaikesta huolimatta lehdistä saatavat tuotot tulevat todennäköisesti ajan myötä laskemaan, mutta jos sanomalehtiä onnistuu hankkimaan riittävän halvalla, niin tuotto saattaa olla kohtuullinen.

Buffetin kirjoituksesta innostuneena päädyin tutkailemaan suomalaisia mediakonserneita ja lehtitaloja. Pörssissä noterataan ainakin seuraavat alan yritykset: Alma Media, Ilkka-Yhtymä, Keskisuomalainen, Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja Sanoma.  Lähdin liikkeelle yhtiöiden verkkostrategian arvioinnista.

Pohjois-Karjalan Kirjapainon nettisivuilta en löytänyt minkäänlaista internet-strategiaa. Osakkeen reaali-P/E on tällä hetkellä 14,56 joten mistään erityisen edullisesta firmasta ei vaikuttaisi olevan kyse, etenkin kun sekä osakkeen kurssi, että yhtiön tulos ovat selvästi lasku-uralla. Päätin (ja päätän nyt toistamiseen) jättää yhtiöön tutustumisen tähän. Muista mediataloista kirjoitan lisää seuraavassa merkinnässäni.