Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2017

Pienyhtiö Tukholman First Northista: Serstech

Ensin pientä alustusta aiheeseen liittyen. Olen huomannut hankkineeni salkkuuni viime aikoina lähinnä isojen yritysten osakkeita. Osittain se johtuu ajan puutteesta. Pienten firmojen seulomiseen menee paljon enemmän aikaa, koska esim. analyysitalot eivät välttämättä ole tehneet jonkinlaista pohjatyötä valmiiksi. Lisäksi uskoisin tuntevani Helsingin pörssin pikkuyhtiöt melko hyvin. Jenkeissä kaikenlaiset kasvuosakkeet tuntuvat olevan jo todella pahassa kuplassa. Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa kieli taas aiheuttaa hieman haasteita. Päätin kuitenkin osittain Kauppalehden keskusteltupalstan innoittamana tarttua haasteeseen ja tutustua muutamaan lupaavalta vaikuttavaan Tukholman First Northin firmaan. Tarkoituksena on kuitenkin hankkia vakaampien firmojen lisäksi useammankin pienemmän yhtiön osakkeita salkkuun. Joukkorahoitusta hakeviin en enää aikaani haaskaa, koska siellä olen suurimman osan todennut täysin sekundaksi, mutta ehkä naapurimaan pörssin pre-listalta niitä voisi löytää. Katsotaanpa.

Sijoituskriteereistäni tärkein on kilpailuetu. Random Walkerin on määritellyt eri tyyppiset kilpailuedut muutama vuosi sitten Nordnet-blogissa seuraavasti: 1) Yritys omistaa ainutlaatuista aineetonta pääomaa 2) Yritys saavuttaa johtavan aseman markkinoilla, joilla tuotteen vaihtamiskustannukset ovat suuret 3) Yritys on selkeä markkinajohtaja liiketoiminnassa, jossa liiketoimintamalli perustuu ns. ”verkostovaikutuksiin” 4) Yritys toimii suuressa mittakaavassa.

Käytännössä pienyhtiön kohdalla vain ensimmäinen noista vaihtoehdoista tulee yleensä kyseeseen. Ainutlaatuinen aineeton pääoma voi olla patentteja tai jotain muuta. Esimerkiksi Gileadin (joka ei tosin ole pienyhtiö missään nimessä) kohdalla näkisin yhtiön johdon lääketieteen ja biotekniikan alan tohtorintutkinnot yhtenä kilpailuetuna. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Revenio on onnistunut saavuttamaan ainakin paikoin myös markkinajohtajuuden verkostovaikutuksiin perustuvassa liiketoiminnassa: Icare-silmänpainemittarista on tullut standardi ja sen käyttö opetetaan lääketieteellisissä tiedekunnissa. Työnantajan on helpompi hankkia mittari, jota kaikki työntekijät osaavat jo käyttää, kuin käyttää aikaansa myös uuden mittarin käytön opetukseen jokaiselle työntekijälle erikseen.

Mutta sitten itse asiaan eli ensimmäisen pienyhtiön analyysiin. Olen aina vihannut saksan kirjoittamista kovien konsonanttien hankalan paikalleen asettelun johdosta. Siinä mielessä Serstech menee samaan kategoriaan, sillä yhtiön nimi tuntuu olevan monelle (minä mukaan lukien) haastava kirjoitettava.

Annetaan kuitenkin tässä vaiheessa yhtiöllä itselleen puheenvuoro: "Sertech manufacture and sells a portable scanner that detect narcotics and explosive subjects. There is also a cloud service that connect the scanners." Huumeita, pilveä ja turva-alaa, eli kaikkea trendikästä siis. Tuotteestaan yhtiö kertoo seuraavaa: "Serstech 100 Indicator, handheld Raman spectrometer, is made for measuring chemicals: Explosives, Narcotics, Hazardous substances and Chemical Warfare Agents." Mikään erityisen uusi keksintö skannerin hyödyntämä Ramanin ilmiö ei ole vaan sen kuvannut  Chandrasekhara Venkata Ramanin sai keksinnöstään Nobelin jo vuonna 1930. Uutta ehkä sen sijaan on se, että skannerien koko on pienentynyt. Ilmiön havainnointi vaatii voimakkaan, yhtä aallonpituutta tuottavan valonlähteen eli käytännössä laserin. Laite sinällään ei kuitenkaan edusta mitään täysin uutta tai ainutlaatuista teknologiaa.

Serstechin sijoittajasivuilta löytyy videoitu, hieman yli vuoden takainen Redeyen sijoittajaseminaarissa pidetty esitys. Siinä yhtiö mainitsee kilpailuedukseen pilvipalvelun, josta näytteen analysoinut henkilö saa heti ohjeet myös jatkotoimintasuunnitelmasta. Kuulostaa hyvältä, mutta entäs kilpailijat? Yhtiö itse kertoo esityksessään kilpailjoikseen ThermoFisherin sekä Rigakun. Molemmat ovat ilmeisesti enemmänkin monialayrityksiä, joilla kuitenkin on myös kilpailevaa liiketoimintaa portfoliossaan.

Kilpailijoita ainakin ThermoFisher näyttää pikaisen vilkaisun perusteella tappiinsa asti arvostetulta. P/E huitelee päälle kolmessakympissä ja osinkotuotto on 0,3 %. Yhtiön liiketoiminta jakautuu neljään segmenttiin, joista jokainen tuo suurinpiirtein neljänneksen liikevaihdosta. En nyt osaa suoralta kädeltä sanoa kilpaileeko Serstech Industrial & Applied vai Academic & Goverment segmentin kanssa, mutta tuskin ainakaan Diagnostic & Healtcaren tai Pharma & Biotechin. Geminiksi ristitty kannettava analysaattori lienee kuitenkin selkein kilpakumppani. Yhtiö kertoo tuotteesta seuraavaa: "Available with the HazMasterG3™ decision support system from Alluviam LLC for virtual mixture analysis and interactive problem solving on scene". Eipä taida pilvipalvelukaan siis olla mikään erityisen ainutlaatuinen kilpailuvaltti.

Myös Rigakun skanneri vaikuttaa aika pätevältä. Sitä pystyy käyttää paksut hanskat kädessä ja se osaa myös ennustaa: "Progeny ResQ now has the ability to monitor individually identified chemicals that could possibly be used in combinations as precursors to create an ever more hazardous situation – such as the making of explosives or illicit drugs – with 4C Technology. Often a first responder is required to know these vast recipes or have an immediate ability to verify with an off-site expert. This can cause unnecessary delays. Progeny ResQ can now foresee a potentially more dangerous threat and warn the user automatically."

Toisaalta myös Serstechille saattaa jonkinlainen markkinarako löytyä. Yhtiön liikevaihto on lisääntynyt jo useamman vuosineljänneksen ajan ja viimeisimmässä puolivuotiskatsauksessa tulos oli viimein punnertanut plussalle. Yhtiö tavoittelee 150 miljoonan euron liikevaihtoa vuoden 2019 loppuun mennessä. Nykyisellä 139 miljoonan kruunun markkina-arvolla P/S olisi tällöin 0,92. Koska markkinoilla ei taida olla muita  pelkästään samoihin käyttötarkoituksiin Raman spektrometria valmistavia yrityksiä, täytyy mahdollinen liikevoittoprosentti yrittää päätellä muutoin. ThermoFisher on pystynyt noin 11-12% liikevoittoon, joten heitetään hatusta nyt vaikka 10%. Tällöin P/E olisi 9,3. Tämä vaatisi kuitenkin lähes täydellistä onnistumista. Minun on kuitenkin vaikea nähdä, miksi Serstech pärjäisi kahdelle isommalle kilpailijalleen (muuta kuin ehkä hinnalla kilpailemalla), sillä mitään erityistä kilpailuetua en havaitse.



perjantaina, lokakuuta 06, 2017

Sijoittajan todellisuustesti pitkään jatkuneessa nousumarkkinassa

Pitkään jatkuneen nousumarkkinan myötä omaan erinomaisuuteensa uskomaan alkavalle sijoittajalle hyvä reality check saattaa olla katsoa, miten salkusta myydyt osakkeet ovat kehittyneet. Omasta salkustani olen myynyt tasan yhden yrityksen liiallisen arvostuksen vuoksi. Atrion sai lähtöpassit kesällä 2016 P/E-luvun noustua yli 30:een. Hinta oli silloin jotain 470 dollarin tietämissä. Ajattelinpa huvikseni tsekta, mitä osakkeelle nyt kuuluu.


4-Traders ei jostain syystä anna osakkeelle mitään tietoja konsensusennusteesta, mutta Morningstarin mukaan kurssi on tällä hetkellä peräti 670 dollaria! Hitaasti kasvavan yrityksen kyseessä ollessa moinen kurssinousu on aika yllättävä, mutta mahdoinko tehdä virheen kasvumahdollisuuksia analysoidessani? Forward P/E näyttää kuitenkin olevan 43,6 eli siitäkään ei nyt ole todennäköisesti kyse. Tai ainakaan reilun vuoden aikana tuotot eivät ole nousseet mitenkään dramaattisesti vaan kurssinousu on kohonneen arvotustason ansiota. Sijoittajat näyttävät uskovan, että näinkin hitaasti kasvavasta yrityksestä kannattaa maksaa melkein 44 kertainen summa vuoden aikana tienattuun rahasummaan nähden.


Toinen salkusta siivottu yhtiö eli Doro ei sitten olekaan pärjännyt ihan yhtä hyvin. Jälkikäteen tarkasteltuna myyntihinta 46 kruunua ei ollut mitenkään optimaalinen, mutta osakeen kurssin ollessä tällä hetkellä 52 kruunua, ei sitä voi mitenkään katastrofaalisenakaan pitää. Menetin luottamukseni yhtiöön ja arvioin P/E 20 olevan hyvä hetki hankkiutua osakkeista eroon. Vuosi 2016 näyttääkin menneen tappiolle, mutta tänä vuonna pitäisi voittoa taas tulla.


Mitä tästä sitten voisi oppia? Ainakin sen, että tulevia kurssiliikkeitä on kovin vaikea ennustaa. Markkinoiden mentaliteetti on arvaamaton. Nousumarkkinassa hyvää tulosta tekevien firmojen osakkeet näyttävät kuitenkin yleensä nauttivan myös kohoavasta arvotustasosta, kun taas huonommin pärjäävät ovat arvaamattomia. Hevosen vaihtaminen keskellä kierrosta vaikuttaa kannattamattomalta jo verojenkin vuoksi. Toki parasta olisi hypätä pois kyydistä juuri ennen syklin loppua, mutta sen ennustaminen ei onnistu. Eli hyvän osakken kyydissä kannattanee pysyä koko syklin ajan, mutta huonot pitäisi heivata mäkeen mahdollisimman pian, ettei jää paitsi tuotoista. Vanha viidakon laki tuli nyt siis oikeaksi todettua (suomalaista formulakuskia lainatakseni) myös oman kantapään kautta peliin katsottuna.





lauantaina, syyskuuta 30, 2017

Mietintöjä Terveystalon listautumisesta osa 2

Raapustelin eilen nopeasti joitain tunnuslukuja siihen paljon puhutun, tällä kertaa täysin kuvitteliseen, tupakka-askin kylkeen. Ajattelin Pihlajalinnan lisäksi etsiä vertailuun vielä 2015 Tukholmaan listautuneen Attendon luvut. Muistelisin Seligsonin Phoebuksen merkinneen antia silloin sen edullisuuden vuoksi. Rahasto sai kuitenkin lopulta niin vähän osakkeita, että myi ne samantien pois jonkinlaisella voitolla.

Attendon markkina-arvo oli listautumisen myötä 8 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 860 miljoonaa euroa). Vuoden 2016 raportista voimme todeta liikevaihdon olleen vuonna 2015 9,8 miljoonaa kruunua ja EBITA:n olleen 9,5% eli 933 kruunua. Attendon P/S-luku oli näin ollen 0,82 listautumisvuoden liikevaihdolla, kun Terveystalolla se on arviolta ehkä noin 2. Pihlajalinnan luvut ovat 4-tradersin ennusteen mukaan 423 liikevaihdon ja 327 markkina-arvon suhten. P/S on tällöin 0,77.

On kuitenkin hyvä huomata Terveystalon olevan selvästi Pihlistä ja jonkin verran myös Attendoa kovempi tuloksentekijä, eikä pelkän P/S-luvun perusteella voi vielä kovin suuria johtopäätöksiä hintaerosta tehdä. Terveystalon käyttökate on ollut viime aikoina hieman kymmenen prosentin päällä ilman oikaisujakin, kun Pihlajalinnalla se tullee tälle vuodelle olemaan noin 4,5%. Attendolla se oli vuonna 2015 tasan 9%. Velkaa Attendolla oli listautumisajankohtana 2,8 miljoonaa SEK. EV/EBITA-luvuksi saamme siis noin 11,6. Se on edelleen selvästi matalampi, kuin Terveystalon luku. Koska emme voi kuitenkaan palata aikakoneelle Attendon listautumiseen, lienee järkevää katsoa myös yhtiön nykyarvostusta. 4-tradersin mukaan EV/EBITDA on nykyisin 14,5. Edelleen siis Terveystaloa alhaisempi. 

Toisaalta Terveystalon puolesta voisi puhua se, että antiin (tai osakemyyntiin, joka tässäkin olisi oikeampi termi) on sitoutunut osallistumaan eläkeyhtiöiden (eli "the usual suspects") lisäksi myös kaksi täysin omalla varallisuudella läträävää tahoa: Hartwallit ja von Rettigit. Molempien sijoutusyhtiöt ovat sitoutuneet merkkaamaan juuri sen verran, että 10% verovapaaseen osinkoon oikeuttava raja ylittyy. Piensijoittajahan toki maksaa aina osinkoveronsa täysmääräisenä, mutta tässäkin laki on eri niille, joilla rahaa löytyy sukanvarresta jo vähän enemmän. Vaan marinat sikseen. Molemmilla tahoillahan olisi toisaalta luultavast riittävästi pätäkkää toteuttaa sama temppu ainakin Pihlajalinnan ja todennäköisesti myös Attendon osakkeilla. Mutta miksi Terveystalo?

Asialla voi toki spekuloida loputtomiin ja vastuu pohdiskeluni pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä on tietysti lukijalla itsellään. Ajattelisin kuitenkin Attendon toimintaympäristön olevan siinä mielessä erilainen, että Ruotsissa Sote-uudistusta vastaava uusistus on tehty jo hetki sitten. Vuonna 2016 Attendon liikevaihdosta alle puolet (41%) tuli Suomesta ja valtaosa Ruotsista, jossa markkinat ovat siis jo ehtineet sopeutua uuteen tilanteeseen. Lisäksi Ruotsissa on muistaakseni väläytelty palveluntuottajien voittojen rajoittamista lainsäädännöllä. Attendon kasvunäkymät eivät siis välttämättä ole aivan yhtä houkuttelevat, mikä voisi selittää hintaeron.

Terveystalo sen sijaan toimii Suomessa, jossa uudistus on vasta edessä. Aiheeseen liittyy toki poliittisia riskejä, mutta jonkinlainen terveydenhuollon tuottamisen vapautus on todennäköisesti tulossa. Mutta koskeeko se vain perusterveydenhuollon palveluita ja mitä silloin tapahtuu pääosin työnantajien kustantamalle työterveyshuollon sairausvastaanotolle, joka taas on lienee ollut yksi Terveystalon tuottoisista palveluista. Nykytilannehan on Suomessa ainakin eurooppalaisesta näkökulmasta melko erikoinen. Muualla työterveyshuolto kattaa vain työaltisteiden tuomien riskien seurannan, kun Suomessa se sisältää usein vaihtelevan määrän sairaanhoitoa ja jopa sairauksien seulontaa, joka muulla kuuluu yhteisestä (esim. Brittien NHS ja Ruotsin maakunnat) tai vakuutusyhtiöiden (mm. Saksa ja Hollanti) pussista kustannettavalle perusterveydenhuollolle.

Mutta mikä selittää Pihlajalinnan ja Terveystalon hintaeron? Tai oikeammin, miksi Pihlajalinnan käyttökate jää niin paljon Terveystalosta? Uskoakseni yhtiöt myyvät hieman erilaisia terveyspalveluita. Pihlajalinna on mukana monen kunnan terveyspalveluiden kokonaisulkoistuksessa ja lisäksi yhtiö pyörittää myös sairaaloita (tai ainakin yhtä sairaalaa), jossa hoidetaan julkisen perusterveydenhuollon potilaita. Terveystalo tuottaa ymmärtääkseni sen sijaan etupäässä työterveyspalveluita, yksityislääkäripalveluita (jolloin lääkärit yleensä työskentelevät ammatinharjoittajina maksaen tiettyä prosenttia palkkioita vuokrana yritykselle, joiden lisäksi firma kerää vielä tuloja mm. toimistomaksuista jne.) sekä myy konsultaatioita kuntien kustantamalle perusterveydenhuollolle erilaisilla palveluseteleillä. Terveystalo on toimijana myös paljon suurempi ja maantieteellisesti kattavampi.

Entäpä sote-uudistus? Uskoisin sen olevan Pihlajalinnalle Terveystaloa riskialttiimpi. Pihlajalinna toimii suppeammalla alueella ja yhden maakunnan päätökset vaikuttavat siihen enemmän. Lisäksi yhtiö on käsittääkseni tehnyt sille melko huonosti kannattavia kokonaisulkoistuksia hankkiakseen riittävän suurta väestöpohjaa erikoissairaanhoidon, eli sairaaloiden, pyörittämiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvää, mitkä palvelut tulevat valinnanvapauden tai vapaan tuottamisen piiriin kuulumaan. Terveystalon näkökulmasta asialla ei ole ehkä niin suurta merkitystä, että sillä työterveyshuollon sairausvastaanottoa varten luodut toimintamallit muuttuvat kyllä myös koko väestölle suunnattua perusterveydenhuoltoa tarjoaviksi ilman suurempia investointeja. Erikoissairaanhoidollekin lienee jatkossakin kysyntää mm. vakuutusasiakkaiden ja mahdollisten palveluseteleiden kautta. Ja samat vastaanottohuoneet käyvät periaatteessa niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon lääkäreiden vastaanottohuoneiksi, kuin myös työterveyshoitajille tai sairaanhoitajille. Pihlajalinnan ylläpitämät sairaalat eivät sen sijaan kovin ketterästi muutu perusterveydenhuollon vastaanottopisteiksi. Toki Terveystalollakin on yksityissairaaloista leikkaussaleineen.

Entä kilpailuedut sitten? Terveystalon etuna on ainakin suuri mittakaava. Työterveysasiakkaisen kannalta asialla on merkitystä. On etu, jos reissutyötä tekevälle löytyy vastaanottopiste lähes joka kaupungista. Sen sijaan perusterveydenhuollon suhteen en ole asiasta aivan yhtä varma. Palvelut ovat lähipalveluita. Hallinnon kuluja voinee isommalla organisaatiolla jonkin verran karsia, mutta muutoin en oikein keksi synergiaetuja. Erikoissairaanhoidossa asia on hieman toisin, sillä esimerkiksi tiettyjen toimenpiteiden tekeminen vaatii niitä suorittaville kirurgeille riittävää potilasmäärää eli toisin sanottuna riittävän suurta väestöpohjaa.

Kaiken tämän pohdinnan johtopäätöksenä voisi olla, että Terveystalon korkeampi hinta lienee perusteltu. Mutta onko se liian korkea? Siihen on vaikea sanoa mitään varmaa. Asiaa voinee tarkastella vielä odotettavissa olevan osingonkin perusteella. Sekä Attendo, että Pihlajalinna tarjoavat tällä hetkellä noin 1% osinkotuottoa. Mikäli Terveystalo tekee ensi vuonna noin 30 sentin osakekohtaisen tuloksen (joka voisi olla realistinen ilman suurempia kertaluontoisia menoja) niin hieman reilun 30% osingonjakosuhteella osinkoa olisi luvassa 10 senttiä vastaten hieman yli 1% osinkotuottoa antihinnalle.

torstaina, syyskuuta 28, 2017

Miltä kuplan huipulla näyttää ja lyhyt katsaus Terveystalon listautumisantiin

Otsikon kysymykseen voisin vastata, että luultavasti aika samalta, miltä nyt. En toki osaa lainkaan ennustaa nousevatko osakekurssit vielä seuraavat kolme vuotta, mutta aika varma olen siitä, että syklin huippu häämöttää. Joku voisi heittää vasta-argumenttina matalan korkotason. Mutta onko tällä kertaa kaikki toisin? Tuskin.

Markkinatilanteen kuumentuminen näkyy kurssinousujen lisäksi listautumisantien määrässä. Aloitellessani osakesijoittamista uusi tulokas Helsingin pörssiin oli harvinaisuus. Yhtiöitä tuntui enemmänkin poistuvan joko ostojen tai konkurssien kautta. Yksi indikaattori voisi olla myös Kauppalehden keskustelupalsta. Kohtuullisen harvat nimimerkit kirjoittivat pääosin asiallista analyysia. Tänään Terveystalon antia käsittelevää otsikkoa lukiessani iski pieni turhautuminen. Tiukan analyysin sijaan keskustelua syntyi mm. siitä miten oman arvo-osuustilin numero selvitetään. Tärkeä tieto, mutta kuuluisi ehkä enemmänkin aloittelijoiden palstalle. Lisäksi erilaisia lukuja mm. turvapaikanhakijoiden tuomasta liikevaihdosta heitettiin lähinnä hatusta. Korkeaa P/E-lukua kauhisteltiin, mutta muisti joku sentään todeta EV/EBIT:n olevan käytännöllisempi mittari näissä pääomasijoittajien rahoitusjärjestelemissä yrityksissä. Parhaiten asia tiivistyi ehkä tähän viestiin: "Osinkosijoittajana en osallistu antiin. Viime vuonna osinko olisi ollut 0.01 senttiä, ja osakkeiden määrää kasvatetaan. Tosin esitteessä lupaillaan 30 prosenttia. Heh." Annista säästyneet rahat nimimerkki aikoi hummailla Espanjassa.

En nyt äkkiseltään osaa sanoa, onko antiin (tai oikeammin myyntiin, annin osuus on selvästi pienempi) osallistuminen järkevää, mutta keskustelun perusteella mukana on paljon osakesijoittamisen juuri aloittaneita. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta se kertoo kuitenkin osakesijoittamisen suuresta suosiosta. Toivottavasti uudet sijoittajat malttavat pysyä kyydissä myös siinä vaiheessa, kun kurssit alkavat laskea. Vaikka osakkeet ovat jo melko hintavia, suurin kupla kohdistuu tässä vaiheessa nähdäkseni kuitenkin korkoihin (ja niiden myötä ehkä myös pieniin sijoitusasuntoihin. Bitconeihinkin kuulemma, mutta niistä en mitään ymmärrä). Myös listaamattomien start-up-yritysten arvostukset ovat vaikuttaneet melko korkeilta.

Ja sitten vielä loppuun mini-analyysia Terveystalosta lukujen valossa. Yhtiön pörssiarvo tulee ilmoitetulla listautumishinnalla olemaan 1250 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa yhtiö teki viime vuonna 547 miljoonaa, kun yritysostotkin on huomiotu. Alkuvuonna liikevaihto on kasvanut lähes 20%. Heitetään nyt arviona tämän vuoden liikevaihdoksi 630 miljoonaa euroa. EBITDA olisi tällöin 82 miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate on ollut noin 13% viime aikoina. Pitkäaikaista velkaa yhtiöllä on noin 400 miljoonaa. Lyhytaikaiset velat ja lyhytaikaiset saamiset ovat molemmat noin 100 miljoonaa eli oletetaan niiden summa nollaksi. Yhtiö aikoo kerätä annissa rahaa 100 miljoonaa eli velkaa jää 300 miljoonaa. EV/EBITDA olisi tällöin (1250+300)/82=18,9. Aika korkea. Vertailun vuoksi Pihlajalinnan EV/EBITDA-ennuste on 4-tradersin mukaan 10,0 kuluvalle vuodelle. Tarkistin laskelmani Terveystalon suhteen vielä kertaalleen ja päädyin samaan lukuun. Näillä tiedoilla anti vaikuttaa kyllä tappiinsa asti hinnoitellulta.

Niin ja oletteko ihmetelleet tunnisteissa esiintyvää "osakesäätämistä"? Kirjoitusvirhehän se alunperin oli, mutta en ole viitsinyt korjatakaan. Kuvaa ehkä tätä omaaakin sijoitustoimintaani jollain tapaa.