Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

torstaina, syyskuuta 04, 2014

Osinkotulojen verotus

Vaikka kyseessä on periaatteessa yksinkertainen asia, on tästäkin saatu muodostettua yllättävänkin monimutkainen kokonaisuus.

Osinkoverotus muuttui tämän vuoden alussa. Verottajan nettisivuilta löytyy tällainen tieto: "Vuoden 2014 alusta julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö". Lisäksi "osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotettava varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta." Näin ollen myös pääomanpalautukset asetaan nykyisin verolle. "Pääomatulojen verokanta 30 prosenttia ja 50 000 euroa ylittävältä osin 32 prosenttia." "Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 25,5 prosenttia".

Eli jos (ja toistaiseksi kun) saan pääomatuloja alle 50 000 euroa vuodessa, maksan suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingosta veroa 25,5%. Eli esimerkiksi Fortumin jakamasta 1,1 eurosta minulle jää käteen noin 82 senttiä.

"Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia." En nyt tässä mene sen syvemmälle osakkeiden matemaattisen arvon laskemiseen, mutta jälleen kerran verottajan sivuilta löytyy asiasta lisätietoa.

Jos siis omaistaisin vaikkapa Ekokemin osakkeita niin viime kevään 2,8 euron osingosta olisin maksanut veroa 25%:sta eli 0,7 eurosta, josta 30% on 21 senttiä. Näin ollen olisin saanut käteeni 2,59 euroa ja veroprosentti olisi ollut 7,5. Melkoinen ero listaamattoman yhtiön eduksi. Isoilla pojilla on toki keinoja kikkailla myös julkisesti noteerattujen yhtiöiden osinkoverotusta pienemmäksi, mutta kaltaisellani piensijoittajalla ei siihen oikein ole käytännön mahdollisuutta.

Jottei osinkoverotus olisi liian yksinkertaista, koskee ulkomaisia pörssiyhtiöitä kuitekin hieman erilaiset säännöt. "Ulkomaisista osingoista -- peritään yleensä ulkomailla lähdevero. Se hyvitetään Suomen verosta." "Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maasta tai sellaista valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus, osingon verotus määräytyy samoin kuin suomalaisen osingon" Valitettavasti vaan osa EU-maista ei noudata tätä verosopimusta suoraan, vaan perii liikaa veroa. Tällaisia maita ovat käsittääkseni ainakin Tanska ja Ranska. Tällaisessa tilanteessa verottaja neuvoo toimimaan seuraavasti: "Jos tulon lähdevaltio on perinyt tulosta suuremman veron kuin verosopimuksessa on sovittu, liikaa maksamaasi veroa ei hyvitetä Suomen verotuksessa. Sinun on haettava liikaveron palautusta lähdevaltiolta sen valtion lomakkeella. Lomakkeen saat yleensä tulon maksajalta. Jos hakemukseen on liitettävä Suomen veroviranomaisen antama asumistodistus, voit pyytää sen omasta verotoimistostasi."

Asia ei kuitenkaan ole edes näin yksinkertainen. Ongelmana nimittäin on, että vaikka omistaisi osakkeita verosopimusta noudattavien maiden, kuten Ruotsin, Norjan tai USAn pörsseistä (tai yleensäkin ulkomailla pääkonttoriaan pitäviä firmoja, kuten Nordeaa tai TeliaSoneraa) ei siitä huolimatta välttämättä selviä normaalilla osinkoverolla. "Suomen vero ulkomaisten osinkojen pääomatulo-osuudesta on 30 %. Yli 40 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %. Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin (esim. 15 %) mukaan. Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, jonka Suomi määrää sinulle samasta tulosta. Ulkomaille maksamaasi veroa ei hyvitetä enempää kuin tulosta menisi Suomessa veroja sen jälkeen, kun olet vähentänyt tulosta kulut ja mahdolliset lainan korot. Joskus esimerkiksi asuntolainan korkovähennys aiheuttaa sen, ettei verotettavaa pääomatuloa jää. Silloin Suomessa ei määrätä veroa, josta ulkomainen vero voitaisiin hyvittää. Tällaisessa tapauksessa saat vähentää ulkomaisen veron tulevina vuosina, 5 seuraavan vuoden aikana." Tuo 5 vuotta ei suurinta osaa asuntovelallisista paljoa lämmitä kun laina-ajat ovat yleensä melko pitkiä.

Verottaja kertoo asuntolainen asuntolainen korkovähennyksestä seuraavaa: "Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa vuodessa. Puolisoilla enimmäismäärä on 2 800 euroa. Enimmäismäärää korotetaan lapsikorotuksella, joka on 400 euroa yhdestä alaikäisestä lapsesta ja yhteensä 800 euroa kahdesta tai useammasta lapsesta." Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lainaa on paljon ja osinkotuloja vähän tulee osinkoveroprosentiksi 45. Tässä(kin) tapauksessa kannattaa siis suosia kasvuun panostavia ja/tai omia osakkeitaan ostavia firmoja. Tai rahastoja, jotka eivät maksa tuottoja ulos. Esim. Nordnetiltä löytyy valikoimista monta kustannustehokasta ETF:ää. Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Jotta homma menisi vieläkin monimutkaisemmaksi on olemassa vielä yksi vaihtoehto: "Jos saat osinkoa muusta maasta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa". Näin on asian esimerkiksi (norjalais-)bermudalailaisen Seadrillin kanssa. Tällöin pienistä ansiotuloista olisi hyötyä.


 Lainaa jopa 30 000 euroa Arkadiarahoitus.fi

8 kommenttia:

  1. Joo tätä ei vahingossakaan mitenkään helpoksi ole tehty ja optimointeja kotimaisten/ulkomaisten osinkotulojen välillä kannattaa laskeskella.

    VastaaPoista
  2. UK:n ja Irlannin osalta tuota ulkomaisen veron ongelmaa ei ole kun eivät pidätä lähdeveroja.

    VastaaPoista
  3. Jatkossa tuo ylempi pääomaverokanta noussee ilmeisesti 33%:iin ja raja laskee 30000e:oon.

    Ja lisää outouksia aiheuttavat jenkkien MLP (Master Limited Partnership)-osakkeet, joita ovat usea energia-alalla toimiva firma. Niiden tuotot eivät olekaan normaaleja osinkoja ja niiden verotuksesta ei ole Suomen verottajalla selkeää kantaa. Ainakin 3 eri tulkintaa tuli oikeasta menettelystä. Samoin jenkkien IRS:ltä tuli vähintään epämääräinen vaatimus niiden raportointipakosta. En suosittele, paitsi jonkun ETF:n kautta ostettuna.

    Mutta rasittavinta on nuo lähdeverosäädöt. Eri maissa eri käytännöt ja niitäkin sovelletaan miten sattuu. Väärin perittyjen anominen takaisin on työn ja tuskan takana. Onneksi tärkein pörssi, eli USA hoituu ilman ongelmia.

    VastaaPoista
  4. Täytyypä alkaa harkita UK-yhtiöihin sijoittamista.

    Lähdeveron kanssa olen viimeksi joutunut tuskailemaan kun Fenix Outdoor vaihtoi päämajansa Sveitsiin. Asia taisi harmittaa myös aika montaa ruotsalaista piensijoittajaa, ainakin jos kurssin heittelystä voi jotain päätellä. Mutta siitä lisää joskus myöhemmin.

    VastaaPoista
  5. Onko Seadrill in osingot pääomatuloja vai ulkomaan ansiotuloja ja miten verottaja on kohdellut Seadrill:ilta saatuja 2014 vuoden osinkoja. Itselle tuli juuri verottajalta korjattu esitys, verotuspäätös 2014. Ote verotuspäätöksestä:

    Ulkomaan pääomatulot hyvitysmenetelmä

    Bermuda

    osingot 81,51

    puhdas tulo yhteensä 81,51

    Norja

    osingot 81,51

    puhdas tulo yhteensä 69,28

    Nämä oli laskettu varmuuden vuoksi kahteen kertaan ja yhteensä 150,79€ vaikka osinko oli tuo 81,51€

    Voisiko joku SEADRILLl:in osingoista nauttinut vähän valaista asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä kuinka moni näitä vanhempien blogimerkintöjen kommentteja seuraa aktiivisesti eli yritän itse nyt vastata jotain, vaikkein Seadrilliä henkilökohtaisesti omistakaan.

      Käsittääkseni Bermudalla ei ole Suomen kanssa verosopimusta, joten osingot verotetaan pääomatulon mukaan. Olen kuullut, että joskus epäselvyyttä on aiheuttanut se, että Seadrill on listattuna Osloon, joten joskus on ilmeisesti verotettu Norjan verosopimuksen mukaisesti (kaksinkertaisesta verotuksesta en ole aiemmin kuullut, eikä se varmasti oikein ole). Osaisikohan verottaja valaista tuota logikkaansa jos sieltä kysyisit?

      Poista
  6. Virhe tuossa verottajan esityksessä tietenkin on ja aion oikaista sen, mutta olisi hyvä saada tukeva "selkänoja" tässä osingon verotusasiassa ennen soittoa verotoimistoon. Kauppalehden Seadrill keskustelupalstalla joskus kommentoitiin tätä asiaa: Bermudalla ja Suomella ei ole verosopimusta joten Seadrill:in osingot ovat ulkomaan ansiotuloa ja vero määräytyy oman vero% mukaan. Kun Norjalainen Avance Gas holding on myös Bermudalle rekisteröity ja tämän yhtiön osingoista tulee ensi vuonna maksettavakseni jo huomattavat verot niin asiaan pitää saada selvyys, kun näyttää siltä että käytäntö on vielä verotoimistokohtainen. Alun alkaen verottaja ehdotti että Seadrill:in osingot tulee EU/ETA talousalueelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Toivotaan, että joku Seadrilliä omistava kommentoi tänne. Saattaa kyllä olla, että saat todennäköisemmin ja nopeammin vastauksen esim. Kauppalehden keskustelupalstalta. Toisaalta tässä ei mieletstäni pitäisi olla mitään epäselvää: Bermudalla kotipaikkaansa pitävän yrityksen osingot menevät ansioveroprosentin mukaan oli yhtiö sitten listattu minne tahansa. Verottaja ei vaan usein taida oikein olla tilanteen tasalla näistä ei-kotimaahansa listatuista.

      Poista