Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, elokuuta 31, 2014

Sijoittajan psykologiaa

Tylsyys on hyvästä julisti Sampo viime vuonna. Joskus sijoittaminen tuntuukin todella tylsältä hommalta. Vähän niin kuin katselisi ruohon kasvamista. Samaan tulokseen ovat muutkin aloittelevat sijoittajat tulleet. Herkuille perso piensijoittaja kirjoitti tästä aiheessa alkukuusta. Eipä minulla siihen juuri mitään lisättävää ole.

Piensijoittajaa vaanivat myös muut psykologiset karikot. Näistä psykologi Daniel Kahneman kirjoittaa oivaltavasti ja mielenkiintoisesti kirjassaan Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Luin kirjan viime talvena ja suosittelen sitä kaikille. Vaikka kyseessä on melko paksu opus, on kirjoitustapa mukaansatempaava. Huomaan itsekin tehneeni useita kirjassa esitetyistä virheistä. Vaarallisimpana ehkä liiaallinen luotto omiin kykyihini. Myös ankkuroitumisvaikutus on tullut selväksi. Siitä lisää ehkä seuraavassa blogi-kirjoituksessani.

Kahneman esittää tutkimuksiin perustuen miten ihmisillä on tapana vältellä tappioita. Olen miettinyt asiaa jonkin verran ja tullut siihen tulokseen, että en aio ottaa käyttöön minkäänlaista stop loss-toimintoa. Osakkeen kurssi ei minua niin suuresti kiinnosta, kunhan liiketoiminta on kunnossa. Jos siinä tapahtuu pidempiaikaista (yhtiöstä johtuvaa) heikkenemistä olen valmis myymään osakkeeni, mutta siinä vaiheessa tappiota on varmasti jo tullut. En silti aio myydä missä tahansa tilanteessa vaan yritän arvioida mikä on uuden tilanteen mukainen käypä arvo ja jos pörssikurssi jonain päivänä kohtaa tämän arvotustason niin sitten myyn. Se tulee varmasti vaatimaan jonkin verran itsekuria. Toisaalta voin lohduttautua sillä, että tappiot ovat verovähennyskelpoisia.

lauantaina, elokuuta 30, 2014

Mietteitä sijoittamisesta, kilpailutuksesta ja verotuksesta

Eilinen olut ei aivan vastannut odotuksiani. Yllättävän tylsä belgialaiseksi. En suosittele.

Vapaapäivän kunniaksi en kirjoita tänään mistään yhtiöstä erityisesti vaan säästämisestä ja sijoittamisesta yleisesti. Kuten olen jo aiemmin todennut, ei minulla ole mitään suoranaista tavoitetta saada hankittua jokin tietty summa säästöön johonkin aikaan mennessä. Käyn päivätöissä ja suurimmaksi osasta aikaa pidän työstäni. Työpaikkani on myös melko varmalla pohjalla. Asumme omistusasunnosa, josta on vielä melko runsaasti velkaa. Lisäksi minulla on vielä hieman opintolainaa. Tulot ja menot ovat siinä mielessä kuitenkin tasapainossa, että joka kuukausi säästöön jää ainakin pieni summa rahaa. Olen tottunut elämään kohtuullisen säästäväisesti ja vaikka välillä sorrunkin johonkin sinällään turhaan hankintaan, käytän mielestäni järkevän summan rahaa esimerkiksi vaatteisiin ja elektroniikkaan. Baarissakaan en lasten saamisen jälkeen ole juurikaan ehtinyt käymään, eikä sinne enää mitään suurempaa hinkua olekaan. Niitäkin on tullut jo nähtyä.

Kulujen viilaamisesta on kirjoitettu muissakin blogeissa jo paljon. Toteanpa nyt vaan, että esimerkiksi kännykkäliittymän kilpailuttaminen kannattaa, sillä teleoperaattoreilla on tapana maksaa uusien asiakkaisen alennukset vanhojen asiakkaisen kustannuksella (siinä myös yksi syy, miksi en ainakaan toistaiseksi ole kyseiselle alalle sijoittanut). Kilpailuttaminen on nykyisin melko helppoa ja esimerkiksi Kilpailuttaja tarjoaa tällaisia palveluita. Olen ollut melko laiska kilpailuttamaan mitään, mutta sähkösopimusta tulee aina joskus vaihdettua ja itse asiassa sen voisikin pikapuolin taas kilpailuttaa. Ruokaan olen tavannut budjetoida tietyn määrän kuukaudessa ja jos loppukuusta kassa alkaa olla tyhjillää niin sitten ostetaan halvempaa ruokaa. Kovin tiukkaa kulukuuria en kuitenkaan ole jaksanut pitää enkä siihen toisaalta mitään suurempaa syytä näekään, sillä omaan kuitenkin jonkin verran hedonistisia piirteitä.

Verotuksesta ja verosuunnittelusta on taas viime aikoina keskusteltu. Erityisesti Laura Rätyn tapaus on puhuttanut. Minulla ei vastaavaan olisi nykytilanteessa edes mahdollisuutta ja jos olisin ministeriksi pyrkimässä en moiseen jo pelkästään negatiiviseen julkisuuteen liittyvistä syistä lähtisi. En erityisesti pidä verojenkierrosta, mutta toisaalta lain puitteissa toimivaan verosuunnitteluun jokaisella lienee oikeus. Itsekin myönnän sitä pienessä mittakaavassa toteuttavani. En esimerkiksi ole vielä maksanut opintolainaani pois, vaikka minulla siihen taloudellisesti mahdollisuus olisikin ollut. Syynä on tämän hetken matala korkotaso (jonka ylittävään tuottoon uskon lähes varmasti pystyväni) ja lisäksi opintolainan korot ovat osittain verovähennyskelposia.

Pakollisita menoista yli jääneet eurot olen hieman tilanteesta riippuen laittanut joko suoraan osakkeisiin, osakerahastoihin tai korkorahastoihin. Nyrkkisääntönä ilmeisesti on, ettei ostokuluihin saisi mennä kuin maksimissaan 1% sijoitettavasta summasta. Olen tätä sääntöä hieman rikkonut ja ottanut henkilökohtaiseksi rajakseni 2%. Tämä lähinnä siitä syystä, että tarkoitusenani ei ole juurikaan käydä kauppaa osakkeilla (en ole esi. tänä vuonna tainnut juuri mitään myydä) ja arvostan hajautusta enemmän kuin ostokulujen pakonomaista minimointia. Järkevämpää minun varmaan olisi sijoittaa suoraan indeksirahastoihin tai ETF:n, mutta kuten jo aiemmin olen todennut olen tieni valinnut.

perjantaina, elokuuta 29, 2014

Protector Forsikring

Perjantain kunniaksi esittelen tällä hetkellä tuottoisimman sijoitukseni. Kyseessä on norjalainen vakuutusyhtiö, joka keksinyt erikoisen markkinaraon. Yhtiö vakuuttaa kaupan kohteena olevia asuntoja sekä myyjille, että ostajille ja ja vastaa mm. oikeudenkäyntikuluista. Toiminta ei sido pääomaa esimerkiksi markkinointiin ja asiakkaat ovat ilmeisesti olleet tyytyväisiä. Nyt yhtiö on lähtenyt laajentumaan mm. Ruotsiin, jossa liiketoiminta vastaa ilmeisesti kuitenkin enemmän perinteisen ajoneuvovakuutusyhtiön toimintaa. Tappiota on syntynyt sekä 2008, että 2011 johtuen sijoituksista. Nykyisellään sijoitusportfolia sisältää aiempaa vähemmän osakesijoituksia eli todennäköisesti riskit ovat nyt pienemmät. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan keskimäärin 10% vuositasolla pidemmällä aikavälillä, mutta nykyinen matala korkotaso asettaa varmasti haasteita osingon kasvulle. Lisäksi yhtiö ei ole maksanut lainkaan osinkoa tappiollisina vuosina.

Löysin yhtiön Kauppalehden keskustelupalstan jutun perusteella ja onnistuin tekemään ensimmäisen ostoni hieman päälle 19 kruunun hintaan. Arvioin tuolloin yhtiön P/E:n olevan vain noin kymmenen luokkaa. Nyt kurssi on yli tuplaantunut, mutta P/E on edelleen samaa tasoa. P/b on noussut noin kahdesta neljään, mutta samalla oman pääoman tuotto on myös tuplaantunut ollen tänä vuonna ilmeisesti jo 50% luokkaa. Yhtiö maksoi viime vuodelta osinkoa 1.75 NOK ja ostohinnalleni osinkotuotto oli peräti hieman yli 9%. Ainoa mikä minua hieman harmittaa on se, etten ostanut osakkeita enempää. Koska kaikki näytti lähes liian hyvältä ollakseen totta, en uskaltanut täysin luottaa päätelmiini.

En edelleenkään pidä Protectoria täysin riskittömänä sijoituksena. Yhtiö on saanut sijoituksistaan muita vakuutusyhtiötä parempaa tuottoa, mutta tämä ei ole tapahtunut ilman riskiä: esim. vuonna 2011 tuotto oli -2,3% kun esim. Ifillä tuottoa kertyi 1,8%. Protectorilla oli tosin loppuvuodesta 2010 lähes 25% varoista kiinni osakesijoituksissa, kun nyt osuus on noin 11%. Vuonna 2013 Protectorin sijoitukset tuottivat 7% ja Ifin 5.0%. Näin ollen Protector on pyrkinyt vähentämään sijoitusten riskiään, mutta omaa sitä todennäköisesti hieman enemmän kuin esim. If. Toisaalta myös Ifillä on 11% sijoituksista osakkeissa (1% kiinteistöissä ja loput 88% korkosijoituksissa). 

Ai niin ja yksi tärkeimmistä tiedoista oli lähes unohtua: kasvu. Tänä vuonna Protector kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 34% ja toisella neljänneksellä 21%. Käyttökate-ennustetta yhtiö on nostanut tänä vuonna joka osavuosikatsauksen yhteydessä ja tällä hetkellä sitä ennustetaan tänä vuonna kertyvän 490 miljoonaa kruunua. Viime vuonna vastaava luku oli 430 miljoonaa kruunua.

Varsin rivakan kurssinousun ansiosta Protectorin osuus salkustani on tällä hetkellä 7,7% ja olen siihen toistaiseksi tyytyväinen. Hurjimmissa ennusteissa yhtiön kurssiksi on povattu parin vuoden päästä jopa 100 kruunua. Jos tämä toteutuu ilman että arvostus nousee mielestäni älyttömälle tasolle, aion pysytellä kyydissä.

Ja perjantain kunniaksi vielä blogivinkki listani ulkopuolelta: Viinihullun päiväkirja. Itse en pidä itseäni viiniasiantuntijana, vaikka niitäkin silloin tällöin maistelen. Oluista sen sijaan pidän suuresti ja seuraavaksi korkaan tällaisen. Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua.

torstaina, elokuuta 28, 2014

Aflac

Kyseessä on vakuutusyhtiö, joka toimii Japanissa ja USA:ssa. Repertuaariin kuuluu täydentäviä terveysvakuutuksia (suplemental health insurance) sekä henkivakuutuksia. Verrattuna esim. laadukkaana pidettyyn Progressiveen (joka toisin toimii hieman erilaisten vakuutusten parissa) Aflacin EBIT% on vaihdellut 12-20 välillä kun Progressiven on ollut noin 7-16%. Aflacin ROE on ollut noin 16-24% kun Progressivella ROE on ollut viime vuosina 15-21%). Liikevaihto Aflacilla on kasvanut 2,2 kertaiseksi 10 vuoden aikana kun Progressiven kasvuvauhti on ollut 1,4 kertainen. Mennyt on toki mennyttä ja kääntäen voisi sanoa (etenkin kypsillä markkinoilla), että mitä nopeampaa kasvu on ollut, sitä vähemmän tulevaisuudessa sille on enää tilaa. Etenkin ellei yhtiöllä ole verkostoitumisvaikutukseen perustuvaa kilpailuetua.

Törmäsin Aflaciin siinä vaiheessa, kun aloin etsiä netistä sijoittamiseen liittyviä blogeja. Yhtiötä on käsitelty kattavasti mm. näissä blogeissa: Warren Grahamin osinkopuu - Uusi sijoituskohde - Aflac ja Opiskelijan arvokkaat sijoitukset - Aflac

Vaikka pörssikurssit ovat viimeisen vuoden aikana nousseet reilusti, on Aflacin osake junnannut paikoillaan noin 61 dollarissa. Välillä on käyty senkin alla. P/E on 9.5 tietämisessä ja p/b 1.6. Osinkotuotto on 2,4% luokkaa, mutta kannattaa huomioida, että osingonmaksusuhde on matala ja yhtiö on nostanut osinkoaan jo yli 30 vuotta yhtäjaksoisesti. Nykyisellä osingonmaksusuhteella yhtiö pystyisi kattamaan koko osingon pelkästään Yhdysvaltojen liiketoiminnan tuotoilla. Esimerkiksi p/b luvulla arvioituna yhtiön osake ei ole ainakaan viimeisen 10 vuoden aikana koskaan vaihtanut omistajaansa näin edullisesti.

Edullinen arvostus ei kuitenkaan ole sattumaa. Huolimatta yhtiön hienosta historiasta, se on viime aikoina tehnyt myös virheitä, joista pahin lienee Euroopan kriisimaiden valtionlainoihin sijoittaminen. Nyt nämä sijoitukset on siirretty muualle, mutta aivan ilmaiseksi se ei tullut. Lisäksi sijoittajia huolestuttaa yhtiön sijoitukset Japanin valtionlainoihin. Myös alati heikkenevä jeni-dollari-suhde huolestuttaa etenkin jenkkisijoittajia ja lisäksi Japani on kiristänyt yritysverotusta. Aflac ei tosin juurikaan vaihda jenejä dollareiksi. Japanissa yhtiöllä ei enää ole hirvittävästi kasvuvaraa ja Yhdysvalloissa ”Obamacare” on ainakin tilapäisesti hyydyttänyt kasvua. Seeking Alphassa Aflacia on käsitelty kattavasti ja esimerkiksi tässä artikkelissa huolenaiheita on käsitelty yksityiskohtaisemmin.

Kaiken kaikkiaan Aflac on melko hankalassa tilanteessa. Korot ovat alhalla ja kasvua ei juuri ole näköpiirissä. Tämä negatiivinen tulevaisuus on mielestäni kuitenkin jo diskontattu yhtiön pörssikurssiin. Nykyisellä P/E luvulla tuotto-odotukseni (E/P) on yli 10%, vaikkei yhtiö kasvaisi enää koskaan. Turvamarginaalia ei tosin juuri ole, mutta tällä hetkellä sitä on vaikea löytää minkään yhtiön arvostuksesta. Jonain päivänä korot lähtevät nousuun ja ”Obamacare” saattaa jättää hyvänkin markkinaraon lisävakuutuksille. Jenkit ovat ymmärtääkseni tottuneet erittäin (jopa liiankin) kattavasti erilaisia tutkimuksia korvanneisiin terveysvakuutuksiin. Mikäli näin käy, saattaa sijoitus Aflaciin tuottaa mukavasti. Mikäli ei, niin saanen joka tapauksessa nauttia kasvavasta osinkotuotosta. Aflacin osuus salkustani on tällä hetkellä 6% ja olen siihen toistaiseksi tyytyväinen. 

keskiviikkona, elokuuta 27, 2014

Sampo


Helsingin pörssistä ei löydy ainuttakaan "puhdasta" vakuutusyhtiötä. Kuten kaikki varmaan tietävät, omistaa Sampo kuitenkin Ifin ja Mandatumin, joten vakuutusyhtiöihin pääsee käsiksi myös kotimaan pörssissä. Sammosta on kirjoitettu paljon hyvää tekstiä mm. Jukka Oksaharjun toimesta ja en nyt lähde häntä siteeraamaan, vaan viittaan suoraan näihin teksteihin: Pohjoismaiden parhaat yhtiöt osa 1, OMXH:n parhaat yhtiöt osa 3, Sampo hold, Nordea vahva osta ja Sampo fully priced - raportti pääomamarkkinapäivästä.

Ei liene yllätys, että Sampo oli yksi ensimmäisiä hankkimiani osakkeita. Björn Wahlroosia pidetään jonkinlaisena Pohjolan Buffettina ja vaikka Wahlroosista ja hänen mielipiteistään voi olla montaa mieltä, vaikuttaa Sampo mielestäni kaiken kaikkiaan ainakin Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin johdetulta yhtiöltä. Toisaalta Sampoa ostaessaan ei voi olla täysin varma siitä, mitä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua omistaa, sillä kaikki on kaupan, kunhan hinta on kohdallaan. Oksaharjun arvioiden lisäksi suosittelenkin lukemaan myös Anders Oldenburgin näkemyksen Sammosta Phoebus-blogista

Koska en hae markkinoita parempaa tuottoa, ei minua sinällään haittaa, vaikka Sampo olisikin täyteen hinnoiteltu. Valitettavasti (potentiaalisen ostajan näkökulmasta) Sampo näyttää olevan tällä hetkellä lievästi yliarvostettu. Ainakin jos p/b 1.97 suhteutetaan Sammon 10 viime vuoden ROE:n keskiarvoon 17% (tästä on jätetty pois vuosi 2007, jolloin Sampo myi pankkitoimintonsa Danskelle). Nykyinen arvostustaso tarjoaisi sijoittajan tuotoksi (hyvin karkeasti arvioiden) 8,6% olettaen ettei yhtiön johto kykene esim. nerokkailla yritysjärjestelyillä luomaan lisää omistaja-arvoa.

Ifin tulos tuskin tulee lähitulevaisuudessa juurikaan paranemaan johtuen haastavasta korkoympäristöstä, joka heijastuu vakuutusyhtiöiden tuloksiin ymmärtääkseni hieman viiveellä. Nordea tullee jatkossa hieman nostamaan osingonjakoaan ja hyötyy myös jonain päivänä todennäköisesti edessä olevasta korkojen noususta. Nordeasta ajattelin kuitenkin kirjoittaa myöhemmin erikseen lisää.

10% tuottovaatimuksella olisin valmis maksamaan Sammosta siis 1.7 kertaa kirjanpitoarvon. Tämä ei tietysti sisällä minkäänlaista turvamarginaalia ja siihen sisältyy oletus siitä, että menneisyys olisi jollain tavalla tae tulevasta. Sammon kohdalla yhtiön johto on kuitenkin pätevyytensä osoittanut ja liiketoiminta vaikuttaa vakaalta. Olisin siis valmis ostamaan Sampoa noin 32 euron osakekohtaiseen hintaan. Nyt kun tarkastelen ostojeni keskihintaa, asettuu se suurinpiirtein näihin lukemiin. Sammon osuus salkustani on noin 7% luokkaa ja ellei arvostus laske, en ole hetkeen lisääkään hankkimassa. Jo hankkimieni osakkeiden päällä aion kuitenkin istua tukevasti. Saattaa olla, että Sammon osakekurssi tulee matelemaan tulevina vuosina, mutta nouseva osinko tullee kompensoimaan tilannetta. Toisaalta eurokriisin synkimpinä hetkinä Sammosta maksettu 19 euron osakekohtainen hinta tuntuu nykyisellään jopa pöyristyttävän alhaiselta. Saattaa kuitenkin olla ettei eurokriisissäkään olla vielä nähty viimeistä näytöstä, mutta sen sijaan, että jäisin odottelemaan lihavan leidin laulua loputtomiin käytän mahdollisesti eteen tulevan ostopaikan hyväkseni sitten jos sellainen syntyy.

Seuraavaksi sitten juttua euroalueen ulkopuolella toimivasta vakuutusyhtiöstä.