Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2015

Okmetic

Sarjassamme "mihin sijoittaa osinkorahat" pääsemme seuraavaksi tutustumaan suomalaiseen yritykseen, joka "toimittaa räätälöityjä piikiekkoja anturi- ja puolijohdeteollisuudelle sekä myy teknologiaosaamistaan" (lähde Marketnoze). Täytyy heti kärkeen todeta, etten ymmärrä yhtiön toimialaa mielestä riittävästi siihen, että voisin tehdä mitään valistunutta veikkausta miten toimiala tulee jatkossa kehittymään vaan olen aika lailla muualta lukemani informaation varassa. Niinpä lukijan tulee jälleen kerran suhtautua terveellä epäilyksellä seuraavaksi esittämiini mielipiteisiin (ja kommentoidakin saa!)

Aloitetaanpa jälleen kerran Inderesin analyysistä, joka tosin on tehty jo viime vuoden kesäkuussa. Piikiekkomarkkinan nähtiin silloin olevan lähellä syklin pohjaa ja tuloksen ennustettiin parantuvan. Näin kävikin. "Inderes arvioi, että pitkällä aikavälillä Okmeticin keskeisenä kasvu- ja kannattavuusajurina toimivat anturikiekot, joissa yhtiöllä on selkeät kilpailuedut ja markkinan kasvunäkymät ovat vahvat." Analyysiyhtiö arvioi liikevoittomarginaalin olevan 8,8% vuonna 2014 kun toteutunut marginaali oli 8,6%. Liikevoittomarginaalin Inderes ennustaa "elpyvän 13-14 %:n tasolle vuosina 2015-2016. Okmeticin kasvun Inderes odottaa olevan lähivuosina 7-9 %:n tuntumassa perustuen anturikiekkojen vakaaseen kasvuun sekä piikiekkomarkkinan elpymiseen. Vuonna 2015 Okmeticin osakekohtainen tulos nousee Inderesin ennusteessa 0,46 euroon (2014e: 0,28 euroa) ja 0,53 euroon vuonna 2016". Vuoden 2014 toteutunut tulos oli 0,29 €. Lisäksi "Okmetic on hionut kulurakenteensa ja taseensa hyvään kuntoon vaikeassa markkinassa".

So far so good, kuten sanotaan. Entäpä arvostus sitten? 4-traders kertoo ensi vuoden EPS-ennusteeksi 0,38 € kun Inderesin ennuste on optimistisempi 0,46 €. P/E-luvuksi tulisi tällöin nykykurssilla 6,62 € 17,4-14,4. Tämä ei vaikuta kovin pahalta, etenkin mikäli ennustettu kasvu toteutuu. EV/EBITDA on 4-tradersin ennusteen mukaan 7,14. Enpä mikäli ennustettu tulosparannus ei toteudukaan? Silloin P/E-luvuksi muodostuisi viime vuoden tuloksella 22,8, mikä on varsin korkea, muttei aivan mahdoton.

Velkaa yhtiöllä ei ole ja osinkoa on jaettu viime aikoina avokätisesti. Mahdollisista yrityskaupoistakin on liikkunut huhuja. Okmetic olisi siinä tapauksessa varmaan enemmäkin ostettavana kuin ostajana. Kuluvan vuoden EV/EBITDA-ennustekin on sen verran matala, että mahdollisen ostajan luulisi olevan kiinnostunut. Kaiken kaikkiaan Okmetic vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta vaihtoehdolta ja mielestäni yhtiö ei ole tällä hetkellä mitenkään erityisen ylihinnoiteltu, joskaan ei välttämättä myöskään tarjouksessa.

lauantaina, maaliskuuta 28, 2015

Caverion

Nykyisessä matalien korkojen tilanteessa kohtuullisesti hinnoiteltujen defensiivisillä aloilla toimivien yritysten löytäminen pörssistä on aika hankalaa. Jonkinlaista riskiä joutunee väistämättä ottamaan. Olen yrittänyt keksiä kevään osinkorahoille sopivaa sijoituskohdetta ja yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona olen pintapuolisen tutustumisen myötä pitänyt Caverionia. Katsotaanpa yhtiötä sitten hieman tarkemmin.

Caverion on itsenäisenä yhtiönä verrattaen uusi, sillä se syntyi YIT:n jakautumisen seurauksena 2013. Toimialaansa yhtiö kuvaa näin: "Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle."  "Tavoitteenamme on olla edistyksellisten ja kestävien elinkaariratkaisujen johtavia tarjoajia Euroopassa. Vahvuuksiamme ovat tekninen osaamisemme sekä ja laajat palvelut, jotka kattavat kaikki tekniset osa-alueet kiinteistön ja teollisuuslaitoksen koko elinkaaren ajan." Yhtiö toimii 12 maassa Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Liikevaihdosta (v. 2014) 25% tulee Ruotsista, 22% Suomesta, 19% Norjasta ja 21% Saksasta. Muiden maiden osuus on yhteensä 14% (Itävalta ja Tanska muodostavat näistä suurimman osan). Liikevaihdosta 54% tulee huollosta ja kunnossapidosta ja 46% projekteista. Yllätyin hieman todetessani huollon ja kunnossapidon liikevaihdon olleen viime vuosina laskussa (2012 1542 milj. €, 2014 1297 milj. €). Myös projektien liikevaihto on ollut jonkin verran laskussa, mutta viime vuonna trendi ei enää ollut voimakkaasti laskeva (2012 1261 milj €, 2013 1134 milj. € ja 2014 1109 milj €).

Caverionin hallitus on 2013 päätynyt seuraaviin taloudellisiin tavoitteisiin: Keskimäärin yli 10 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu ja käyttökate (EBITDA) yli 6 prosenttia liikevaihdosta. Lisäksi tavoitteena on negatiivinen käyttöpääoma ja osinkoa on tarkoitus jakaa vähintään puolet tuloksesta. Vuonna 2014 tavoitteet eivät toteutuneet, sillä liikevaihto laski noin 5% ja EBITDA oli vain 2,8% liikevaihdosta. 22 sentin ehdotettu osinkokin vastaa 100% tuloksesta. Kuluvan vuoden näkymiä yhtiö arvioi näin: "Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2015 liikevaihto säilyy edellisvuoden tasolla ja että käyttökateprosentti vuonna 2015 kasvaa merkittävästi".

Lienee selvää, että toteutuneilla luvuilla arvioituna Caverion vaikuttaa todella kalliilta yhtiöltä. P/E (reaali) on tällä hetkellä noin 30, p/b lähes 5 ja ROE ilmeisesti noin 12%. Kannattavuuden paranemiselle pitäisi kuitenkin olla selvät edellytykset olemassa. 24.3. aamukatsauksessa Inderes toteaa Caverionin pohjoismaisen verrokkiyhtiön Bravidan saavuttaneen viime vuonna 6,4 %:n EBITDA-marginaalitason, mikä kertoo Caverionin kannattavuustavoitteen olevan realistinen. Valitettavasti Bravida on investointifirma Bain Capitalin omistama, joten en pääse hyötymään markkinoiden näkemyksestä sen oikeasta arvosta Caverionia arvioidessani.

Jotain apua Caverionin arviointiin voisi löytyä 14/80 Phoebus-blogista. Tällöin Caverion oli toki vielä osa YIT:tä, mutta Oldenburg on kuitenkin arvioinut palveluiden eli siis nykyisen Caverionin arvoksi maksimissaan 1,4 miljardia. Tällä hetkellä yhtiön markkina-arvo on 1,16 miljardia euroa ja korollista velkaa yhtiöllä oli joulukuussa 2014 149 miljoonaa euroa. Näin ollen arvoksi muodostuu noin 1,3 miljardia, joka siis on myös melko lailla puolet Caverionin liikevaihdosta (jota Oldenburg piti myös kohtuullisen hinnan ylärajana, olettaen tosin että tulosmarginaali olisi noin 6-7% ). Jos Caverionin käänne onnistuu ja EBITDA yltää jossain vaiheessa 6%:iin niin silloin nykyisellä liikevaihdolla 2,4 miljardin liikevaihdolla EBITDA olisi noin 144 miljoonaa euroa. Inderes uskoo analyysissään yhtiön pysyvän tähän jo 2016. Tällöin EV/EBITDA olisi 9 (olettaen, että yhtiöstä tulee nettovelaton, mikä on mielestäni varsin realistinen odotus), mikä on varsin kohtuulliselta vaikutta luku. P/E voisi tällöin olla karkeasti arvioiden noin 13. Osinkoa saattaisi olla luvassa noin 40 senttiä, mikä on hieman vähemmän kuin Inderesin ennusta 0,56 euron osinkotuotto. Täytyy kuitenkin todeta, että arvioni on varsin suuntaa-antava.

Caverionin liiketoiminta ei ole mitenkään erityisen skaalautuvaa, mutta jonkinlaista mittakaavasta saatavaa kilpailuetua sillä todennäköisesti on. Yhtiö ei viime aikoina ole ollut mitenkään erityisen kannattava, mutta aiempi toimitusjohtaja kritisoi suhteellisen kovinkin sanankääntein jakautumista tai tarkemmin ottaen sitä, että Caverionia rasitettiin liiallisella velkataakalla (sama kaava muuten taisi toistua Tikkurilan syntymisen kanssa eli jakaantumisessa syntyneelle vakaamalle liiketoiminnalle kasataan alkuun kohtuuton velkataakka, joka painaa aluksi kannattavuutta, mutta jostain uusi firma pääsee parissa vuodessa eroon).

Caverion vaikuttaisi tällä hetkellä kalliilta nykyiseen tuloskuntoonsa nähden ja kohtuullisesti arvostetulta olettaen, että käänne lähitulevaisuudessa toteutuu. Mitään erityisempää turvamarginaalia en havaitse, joten en nyt ainakaan tässä vaiheessa ole valmis kelpuuttamaan Caverionia salkkuuni ennen kuin olen tsekkaillut muita potentiaalisia yhtiöitä.

torstaina, maaliskuuta 26, 2015

Nordean arvostuksesta

Nordeasta ensimmäisen kerran kirjoittaessani viime syyskuussa arvioin yhtiön olevan suurinpiirtein oikein arvostettu sen pidemmän ajan tulospotentiaaliin nähden kun p/b-luku asettuu noin 1,5 seutuun. Tämä siksi, että yhtiö itse tavoittelee noin 15% oman pääoman tuottoa normaalissa korkotilanteessa (siihen lienee kuitenkin EKP:n elvytyksen myötä vielä matkaa). Viime vuonna ROE oli 11,5%. Tällä hetkellä osingon irtoamisen jälkeenkin Nordea arvostetaan p/b-luvulla 1,56, joka on kohtuullisen korkea yhtiön nykyiseen tulostasoon nähden. Osinkotuotto on nykykurssilla 5,4%, mutta ennen osingon irtoamista se oli noin 5%.

Mielestäni Nordea on tällä hetkellä melko lailla oikein arvostettu sen pitkän ajan potentiaaliin nähden ja hieman yliarvostettu tämänhetkiseen tuloskuntoon nähden. Koska yhtiön kotimaa on Ruotsi, joudun maksamaan osingoista valitettavan paljon veroja. Harkitsenkin vakavasti yhtiön osakkeiden myymistä, sillä rahoitussektori on muutoinkin paisunut salkussani turhan suureksi. Harmittaa hieman, etten havahtunut tilanteeseen ennen osingon irtoamista, sillä myymällä ennen sitä olisin välttänyt hieman ylimääräisiä veroja. Tilalle vaan pitäisi löytää jotain kohtuuhintaista ostettavaa, mikä saattaa olla melkoinen haaste. Katsotaan kuinka käy.

tiistaina, maaliskuuta 24, 2015

Doro avasi salkkuyhtiöideni tulosvaroituskauden

Ruotsalainen senioripuhelmia ja muuta sen sorttista elektroniikka tehtaileva Doro julkaisi viime viikolla tiedoteen muuttuneesta tulosohjeistuksesta. Q1:lle tulee 20 miljoonan ruotsin kruunun verran valuuttakursseista johtuvia kustannuksia. Syy ovat puutteelliset valuuttasuojaukset. "The hedging routines have been reviewed and the Company views the main part of the extra costs to be a non-recurring item."

Koko vuoden näkymiin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta: “Sales and order intake have had a strong start in the first quarter of 2015. We estimate a sales increase, excluding acquisitions, of above 30 percent in the first quarter compared with the same period 2014. Continued cost reductions as well as price adjustments will be important tools in order to re-strengthen the gross margin in 2015. Furthermore, the acquisition of Caretech, consolidated from February, has developed according to plan. We therefore confirm our previously communicated outlook for the year: 2015 sales and profit for the group are expected to increase with the main part generated in the second half of the year.”

Hyvältä siis näyttää. Entäpä osinko sitten? Sitä ei tänä vuonna jaeta: "The Board proposes no payment of dividend for 2014. The company’s ambition is to retain a strong equity base also after the acquisition of Caretech for further expansion opportunities in the Care area in combination with continued good organic growth in the niche segment of senior mobile phones." Jos vaan sopivia ostokohteita löytyy niin valittu strategia sopii minulle. Mitäpä sitä osinkoveroja turhaan maksamaan jos firma kerran pystyy pistää rahat tuottamaan. Itse asiassa tämän tiedonannon jälkeen tykkään Dorosta hieman jopa aiempaa enemmän.

lauantaina, maaliskuuta 21, 2015

Koti-Medi Oy

Invesdorin sivuja selaillessa huomio kiinnittyi uuteen tarjolla olevaan sijoituskohteeseen: Koti-Medi Oy. Yhtiö on perustettu vuonna 2007 ja sen toimintakenttää ovat kotisairaanhoito, kotihoito, yöhoito, lastenhoito sekä henkilökohtainen avustaminen. Yhteistä näiille kaikille toiminnoille on käsittääkseni se, että (ehkä lastenhoitoa lukuunottamatta) vain melko pieni osa asiakkuuksista on suoria sopimuksia yksittäisten omalla rahalla palvelut hankkivien henkilöiden kanssa. Suurin osa lienee kuntien tai kuntayhtymien ostamia lakisääteisiä palveluita. Toistaiseksi trendinä hoiva-alalla on ollut ostopalveluihin siirtyminen, mutta kun/jos Sote-uudistus joskus oikeasti tulee, on tulevaisuus tämän osalta vielä hieman auki. En kuitenkaan odota kovinkaan dramaattisia muutoksia (ainakaan suurissa kaupungeissa, joihin Koti-Medi keskittyy) siitä yksinkertaisesta syystä, että hoivapaikkojen tarve tullee enemmäkin lisääntymään kuin vähenemään.

Koti-Medin tavoitteena on laajentua seuraavaksi Vihtiin, jonne on tarkoitus perustaa "joukkorahoitteinen hoivakoti". Hoivakoteja on tarkoitus perustaa (tai ostaa) pääkaupunkiseudulle myös lisää joukkorahoituksen avulla. Jonkinlaisena porkkanana yhtiö tarjoaa osakkaille (tai heidän nimeämilleen henkilöille) etuoikeutta paikkaan yhtiön hoivakodista, kunhan vaan kustannuksista huolehtii itse. Tämän hyödyn näkisin aika marginaalisena, koska uskoakseni omakustanteisiin hoitokotipaikkoihin ei ole nytkään suurempaa ruuhkaa ja toisaalta maksut ovat sitä luokkaa, että kohtuullisen harva on niitä halukas/kyvykäs maksamaan. Toisaalta voinee kysyä, että miksi pitäisikään, sillä jokainen veronmaksajan rahoittaa ikään kuin joka tapauksessa jo verovaroilla ylläpidettyä palveluasumista (tietysti jos haluaa ekstraa niin silloin ymmärrän, että siitä pitää maksaa ja tällöin näkisin seuraavaksi kuvatun palvelusetelimallin ehkä jokseenkin oikeudenmukaisena).

Yhtiö kertoo, että kunnat ovat aikaisemmin hankkineet hoivapalveluita lähinnä julkisella kilpailuttamisella, mutta viime aikoina ollaan siirrytty enemmän palvelusetelimalliin. Tämä toimii (käsittääkseni) niin, että asiakas saa valita palveluntuottajan ja kunta maksaa tietyn summan, jonka yli menevästä osasta vastaa asiakas. Halvimmillaan maksu on sama kuin pienin lakisääteinen omavastuu (ja tämä tekijä määrittää siksi sen, minkä verran kunta/kuntayhtymä joutuu kustannuksiin osallistumaan). Tämän järjestelmän uskoisin suosivan (tai ehkä ennemminkin saattamaan tasa-arvoiseen asemaan) pienempia firmoja (joilla ei aiemmin kilpailutuksessa ole varmaankaan juuri ollut mahdollisuuksia alan isompia yrityksiä kuten esim. Attendoa vastaan). Tietysti myös imagoasiat sekä viime kädessä myös palveluiden laatu vaikuttavat valintoihin. Käsittääkseni palveluseteleihin ei kuitenkaan olla hoivapalveluissa siirrytty läheskään kaikkialla, enkä tiedä kuinka varmana niihin siirtymistä laajamittaisesti voidaan edes pitää.

Sitten taas lukuja. Koti-Medin arvoksi muodostunee osakeannin onnistuessa noin 1,2-1,44 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on velkaa noin 600 000 euroa viimeisimmän tilanpäätöksen mukaan (jossa minua jäi hieman ihmetyttämään 1,5 v tilikausi). Yhtiö ilmoittaa EBITDA:n olleen viime vuonna noin 120 000 euroa ja tänä vuonna luvun ennustetaan olevan noin 180 000 euroa. EV/EBITDA on siis laskujeni mukaan viime vuoden tulokselle noin 15-17 ja kuluvan vuoden ennusteelle noin 10-11. Ei siis mikään älytön, muttei erityisen edullinenkaan. P/E-luku on selvästi vaikeampi laskea annetuilla tiedoilla, mutta arvioisin sen sijoittuvan parhaassa tapaukseessa jonnekin noin 20 tietämille.

Kaiken kaikkiaan Koti-Medi vaikuttaisi toimivan melko defensiivisellä toimialalla. Yhtiö on todistanut kykenevänsä kannattavaan liiketoimintaan, mutta kasvua jouduttaneen hakemaan osakeantien kautta. Mitään erityisempiä kilpailuetujakaan en havaitse. Hinnoittelu on kuitenkin melko kova, joten en taidan jättää firmaan tutustumisen tähän.

keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2015

Ajatuksia Siilistä

Aiemmin salkkuyhtiöideni tilinpäätöksiä tarkastellessani kirjoitin Siilin yllättäneen positiivisesti. Tällä kertaa ajattelin tarkastella täyttääkö Siili laatuyhtiön kriteerit.

Siilin liiketoiminta on mielestäni ymmärrettävää, sillä vaikka yhtiö toimii alalla jota en koe erityisen syvällisesti ymmärtäväni, toimii Siili enemmäkin "vain" osaavan työvoiman välittäjänä. Tähän väliin lainaakin Inderesin viime vuotista yhtiöesittelyä: "Yhtiön konsultit saavat peruspalkkana ainoastaan minimipalkkaa, mutta heille maksetaan osuus omasta asiakaslaskutuksesta. Palkkamalli on työntekijöille kannustava ja sen ansiosta Siilin konsultit pääsevät alan keskimääräistä korkeampiin ansiotasoihin, mikä houkuttelee alan parhaita osaajia Siilin työntekijöiksi. Palkkamallin johdosta Siilin kulurakenne on hyvin
joustava. Tämä tekee yhtiön tuloksesta vakaan ja ennustettavan, mutta se myös rajoittaa yhtiön kannattavuuspotentiaalia."

Nähdäkseni Siili on myös osoittanut kannattavuutensa kymmenen toimintavuotensa aikana. En löytänyt tarkkoja lukuja yhtiön liikevoitosta ennen vuotta 2009, mutta liikevaihto on ollut kasvussa vuodesta 2007 lähtien (mukaan lukien v. 2009) ja ainakin vuodesta 2009 tulos on ollut plussalla. Alalle tulo ei käsittääkseni kuitenkaan ole mitenkään erityisen hankalaa, joten kilpailu on kovaa. Oman pääoman tuotto oli viime vuonna 18,3% eli varsin hyvällä tasolla. Aiempina vuosina se on ollut vieläkin korkeampi. Yhtiön johto vaikuttaa olevan tilanteen tasalla ja ainakin suoritetut yritysostot on tehty mielestäni kohtuulliseen hintaan ja ne ovat tuoneet osakkeenomistajille lisäarvoa.

Kilpailuedun suhteen tilanne onkin sitten monimutkaisempi. Lainaan jälleen kerran Inderesiä: "Tyypillisesti IT-palveluyhtiöiden kilpailuedut pohjautuvat geneerisiin tekijöihin kuten tietty erityisosaaminen, asiakkuudet, erikoistuminen ja kustannustehokkuus. Kestävän kilpailuedun saavuttaminen toimialalla on vaikeaa, sillä viime kädessä liiketoiminnassa on kyse asiantuntijoiden myynnistä ja yhtiöt ovat täysin riippuvaisia osaajistaan." Inderes uskoo kuitenkin Siilin luoneen itselleen kilpailuedun palkkamallin avulla. "Siilin palkkiomallin ansiosta yhtiö pystyy houkuttelemaan alan parhaita osaajia palkkalistoilleen, sillä asiakaslaskutukseen perustuvan palkkamallin ansiosta hyvät asiantuntijat pääsevät alan keskimääräistä korkeampiin ansioihin. Samalla työntekijät joutuvat kantamaan riskiä oman työnsä tuottavuudesta, mikä kannustaa yrittäjähenkeen ja tekee Siilin kulurakenteesta joustavan". Siili hyötyy liiketoimintamallistaan myös toista kautta: "Siili pystyy -- toimimaan hyvin kevyellä kustannus- ja organisaatiorakenteella. Siilin liiketoiminnan muut kulut liikevaihdosta olivat viime vuonna 8,5 %, kun ne muilla IT-palveluyhtiöillä liikkuvat tyypillisesti haarukassa 12-16 %." Näkisin kevyen organisaation merkittävänä etuna. Toisaalta on kuitenkin hyvä muistaa myös varoituksen sanat: "Siilin toimintamalliin perustuva kilpailuetu on täysin kopioitavissa. Toimiala kuitenkin muuttuu hitaasti ja varsinkin suurimmat kilpailijat ovat hidasliikkeisiä."

Jos tarkastellaan kilpailuetua kannatavuuden kannalta niin Siilin kannattavuus on ollut EBITDA%:lla mitaten IT-palveluyhtiöiden hyvää keskitasoa. Esimerkiksi Tiedon hyvää kannattavuutta selittää kuitenkin oma ohjelmistoliiketoiminta, joka on selvästi IT-palveluita kannattavampaa. Tämä näkyy esimerkiksi QPR Softwaren (joka on ymmärtääkseni enemmäkin ohjelmistoyhtiö) ja Siilin liikevoittoprosentteja tarkastelemalla: Siilin oikaistu liikevoittoprosentti vuodelta 2014 oli 9,8 ja QPR:n 11,5. Tiedolla EBITDA-prosentti oli 9,9. Siilin kevyempi kustannusrakenne näkyy kuitenkin kun tarkastellaan liikearvopoistoista oikaistua (tämän luvun laskin itse eli siihen, kuten tietysti kaikkiin muihin, kannattaa suhtautua terveellä epäilyksellä) tilikauden tuloksen osuutta liikevaihdosta. Sain Siilin prosentiksi noin 8,2 kun QPR:n ilmoittama tilikauden liikevoittoprosentti oli 9,3.

Siilin arvotus oli osaketta viime keväänä hankkiessani mielestäni varsin maltillinen. Ostin osakkeet 13,13 €:n keskihintaan, jolloin P/E-luku viime vuoden liikearvopoistoista oikaistulla tuloksella oli 9,8. Osinkotuotoksi muodostuu hankintahinnalleni noin 3,6%, mikä on mielestäni kasvuyritykselle vähintäänkin kohtuullinen. Osakurssi on tästä noussut noin 35%, mutta edelleenkään en osaa Siiliä kovin kalliina pitää. Näkisin Siilin olevan kohtuullisen defensiivinen osake, joka tuonee salkkuun kassavirtaa hieman heikommassakin taloudellisessa tilanteessa. Kovin suureksi en sen osuutta salkussani toisaalta aio päästää johtuen juurikin siitä, että kilpailuetu on periaatteessa täysin kopioitavissa. Tällä hetkellä Siilin osuus salkustani on 3,7%.

torstaina, maaliskuuta 12, 2015

Salkun säätöä: Myynti GS-A ja Stockmann ja tilalle jenkkiosakkeita

Maanantaina kerroin harkitsevani Goldman Sachsin etuoikeutettujen A-osakkeiden myymistä. Päädyin nyt myymään osakkeet. Samalla hankkiuduin eroon lopuista Stockmannin osakkeista, joiden ostaminen oli alunperinkin virhe. Takkiin tuli noin 40% puolentoista vuoden omistuksesta. Arvioin väärin sekä yhtiön laadun, että liiketoimintaympäristön. Mielestäni yhtiön alamäki ei selity pelkällä heikolla taloustilanteella, vaan Stockmann on ollut kykenemätön uudistamaan liiketoimintakonseptiaan. Lisäksi ainakin vaateketjujen laajentumiset on tehty huonosti ja sille tielle en näe loppua lähitulevaisuudessa. Voi olla, että ajoitin myyntinikin huonosti, mutta toisaalta katsoin järkevämmäksi kuitata muualta saatuja myyntivoittoja Stockmannin tappiolla ja siirtää jäljellä olevan pääoman muualle. Stockmannin tapauksessa laiva näyttää kääntyvän tuskallisen hitaasti. Ja omistanhan minä pienen siivun Stockmannin edelleen Phoebuksen kautta.

Jotta myynneissä olisi järkeä, pitää tilalle tietysti keksiä jotain ostettavaa (tästä joku saattaa nykyisessä tilanteessa toki olla eri mieltä, mutta mielestäni ostettavaa löytyy edelleen kun vaan riittävästi jaksaa etsiä). Päätin lisätä omistustani IBM:ssä. Salkkuni pienet yritykset ovat viime aikoina pärjänneet hyvin ja jo pelkästään hajautusmielessä halusin lisätä myös suurempien yritysten omistustani. IBM tuntuu olevan edelleen kohtuullisesti hinnoiteltu, vaikka toki esimerkiksi Seeking Alphan artikkel(e)issa nähdään yhtiön tulevaisuudessa myös riskejä: IBM: Why I'm Now Bearish. Joka tapauksessa muut salkkuni suuret yhtiöt ovat mielestäni tällä hetkellä sen verran hinnoissaan, etten niitä nähnyt järkeväksi lisätä.

IBM:n P/E luku on kuitenkin tällä hetkellä noin 10 ja yhtiö jakaa tuottoja sijoittajille sekä osinkoina, että omien osakkeiden takaisinostoina. Mielestäni sitovan "road mapin" hylkääminen oli oikea teko ja jatkossa varoja voidaankin järkevämmin allokoida sinne, mistä on eniten hyötyä yritykselle ja sitä myötä sijoittajalle. Valuuttakursseista en jaksa olla huolissani, sillä mikäli yhtiön dollarimääräinen liikevaihto laskee euron heikentymisen myötä, ei sillä ole omaan omistukseeni juuri mitään vaikutusta (osakeen kurssi dollareissa toki laskee, mutta euroiksi muutettuna omistukseni arvo pysyy samana). Uskoisin IBM:n olevan vähintäänkin kohtuullinen sijoitus nykyisellä hinnalla. Näkökantaani tukee mielestäni myös se, että Buffetin Berkshire on viime aikoina hankkinut lisää yhtiön osakkeita. IBM muodostaa tällä hetkellä 5,7% salkustani ja olen sen osuuteen toistaiseksi tyytyväinen.

Toinen, pienempi, ostoni oli First Internet Bancorp, josta olen kirjoittanut useampaankin otteeseen (viimeksi tammikuussa). Nähdäkseni yhtiö on käännekohdassa ja jatkossa myös tulokselta pitäisi olla lupa odottaa reipasta kasvua. Jostain syystä sijoittajat eivät näy tätä huomioineen ja osalla mieltä saattaa painaa vielä asuntolainojen uudelleenrahoituksen hyytymisestä johtunut tuloksen ja sitä myötä osakekurssin lasku viime vuonna. Pelkän edeltävn 12 kk P/E-luvun (noin 20 luokkaa) perusteella arvioiden INBK ei ole edelleenkään halpa, mutta esimerkiksi 4-Tradersin ennusteilla kuluvan vuoden P/E-luvuksi muodostuu 11.1, mitä ei voine pitää kasvuyhtiölle pahana. Olettaen siis, että ennusteet (ja minä) ovat oikeassa ja kasvu realisoituu. Näkisin siihen kuitenkin hyvät mahdollisuudet ja koska sijoitushorisonttini on toivottavasti pitkä, olen valmis ottamaan tällaisia riskejä. INBK:n osuus salkustani on nyt 5,4% ja en aio sitä toistaiseksi enää lisäostoin kasvattaa. Toivoakseni tulosparannus ja sitä myötä osakurssin nousu kuitenkin nostavat kurssia (nähdäkseni hyvässä tapauksessa realistista voisi olla kurssin nousu nykyisestä 16,45 dollarista noin 22 dollariin kuluvan vuoden aikana). Tällöin yhtiön osuus salkustani lähentelisi jo kymmentä prosenttia (olettaen, että salkun muiden yhtiöiden kurssit pysyvät samana). Saa nähdä miten käy.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2015

Salkkuyhtiöiden tilinpäätökset alkavat olla kasassa, mitä jäi käteen? Osa 3: Alma media, Stockmann, Fenix ja Siili

Alma media: Vuosikatsaus alkaa tutulla mantralla: "Hyvä digitaalinen kasvu ei täysin riittänyt kompensoimaan painetun median laskua". Digitaalinen liiketoiminta kasvoi vuoden aikana 12%, joka jäi kolme prosenttiyksikköä yhtiön omasta tavoitteesta. "Alma Median vuoden 2014 liikevaihto laski edellisvuodesta 1,6 prosenttia ja oli 295,4 (300,2) miljoonaa euroa". Digitaalisten tuotteiden osuus on jo 32% liikevaihdosta. "Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 11,5 prosenttia 21,4 (24,2) miljoonaan euroon ja oli 7,2 (8,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto oli 20,7 (27,0) miljoonaa euroa, ja se heikkeni 7,0 (9,0) prosenttiin liikevaihdosta. Tilikauden 2014 tulos laski 15,7 (16,0) miljoonaan euroon". Omavaraisuusaste nousi 42,6%:iin ja nettovelan määrä laski 83 miljoonaan euroon. Pääoman palautusta ehdottettiin maksettavaksi 12 senttiä eli odottamaani yllätystä ei tullut. Toisaalta nyt osingonjakosuhde jäi kohtuullisen kestävältä vaikuttavalle 63% tasolle. Alma median osaketta ei voi kyllä edelleenkään halvaksi sanoa, P/E on viime vuoden tuloksella 16,2 ja osinkotuotto 3,9%. Velkaakin on aika lailla, mutta onneksi vähemmän kuin viime vuonna. Markkinat tuntuvat kuitenkin odottavan yhtiön liikevaihdon ja tuloksen lähtevän kasvuun viimeistään ensi vuonna. Saa nähdä miten käy. Tällä hetkellä en ole ostamassa lisää enkä myöskään vähentämässä, mutta jos kuluvan vuoden tulosennusteelle laskettu P/E laskisi jonnekin 12 tuntumaan niin saattaisin ehkä olla lisäämässä. Se tarkoittaisi noin 2,4 €:n osakekohtaisia hintoja.
Sijoitukseni Alma mediaan lähtee kahdesta vaihtoehtoisesta tulevaisuudenskenaariosta: Ensimmäisessä yhtiö onnistuu digitaalisia liiketoimintojaan kasvattamalla suurinpiirtein kompensoimaan paperisen sisällön alamäen Suomen yleisen taloustilanteen jatkuessa pitkään heikkona. Tässä skenaariossa sijoitustuottoni jäävät kohtalaisiksi. Toisessa skenaariossa digitaalinen sisältö kasvaa myös, mutta talouden piristyminen lisää mainontaa sen verran, että yhtiön liikevaihto kääntyykin selvään nousuun jo vuoden-parin päästä. Toistaiseksi en osaa yhtään veikata kumpi on todennäköisempi, mutta toivon toki jälkimmäistä.

Stockmann: "Stockmann-konsernin liikevaihto laski 5,5 prosenttia vertailukelpoisin valuuttakurssein ja oli 1 844,5 miljoonaa euroa vuonna 2014. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli -42,9 miljoonaa euroa" todetaan heti vuosikertomuksen aluksi. Ei kovin hyvältä vaikuta. Tilinpäätöstä tutkimalla löysin kuitenkin jotain mielenkiintoista: "Stockmann alkaa raportoida konsernin kiinteistöomistukset käypään markkina-arvoon vuodesta 2015 alkaen. Helsingin, Pietarin, Tallinnan ja Riian kiinteistöjen käypä markkina-arvo oli yhteensä 908,3 miljoonaa euroa 1.1.2015. Kiinteistöjen poistot lasketaan markkina-arvosta, ja siksi konsernin vuoden 2015 poistot kasvavat verrattuna vuoteen 2014" (joka siis tullee heikentämään raportoitua tulosta, mutta jolla ei ole kassavirtaan mitään vaikutusta). Kiinteistöjen arvo näyttäisi siis olevan tällä hetkellä matalampi kuin mitä viime vuoden syyskuussa epäilin. Arvelin kuitenkin laskelmassani kiinteistöjen arvon kuittaavan velat ja sen suhteen tilanteen pitäisi olla ennallaan. Valitettavasti myös Lindexin tulos laski rajusti ja liikevoitto oli 30,8 miljoonaa euroa kun se vuosi sitten oli 52,9 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että Stockmannin tulos oli kauttaaltaan jopa yllättävänkin huono. Lindexinkin kannattavuus kärsi selvästi, enkä oikein ymmärrä mitä järkeä yhtiön on vetäytyä kokonaan Venäjältä ja lähteä ilmeisesti samalla epäonnistuneeksi osoittautuneella taktiikalla Iso-Britanian valloitukseen. Saapa nähdä koska nähdään osakeanti. Päätin myydä loputkin osakkeeni pois nyt kun kurssi on hieman toipunut tammikuun kuopasta. Voi olla, että tämänkin laivan kurssi joskus kääntyy, mutta uskoakseni se ei kyllä tule tapahtumaan aivan hetkessä. "Turnarounds seldom turn", kirjoitti eräs arvostettu sijoittaja joskus.

Fenix Outdoor: Yhtiö ilmoittaa tuloksensa nykyisin euroissa, mikä hieman sotkee vertailua aiempaan. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 12% ja tulos ennen veroja kasvoi 25%. EPS oli 1,99 € kun se vuosi sitten oli 1,68 €. Osinkoa ehdotettiin maksettavaksi tänäkin vuonna 4 kruunua B-osakkeelle. Tämä tekee osingonjakosuhteeksi noin 22%. Osinkotuotoksi nykykurssilla 390 SEK muodostuu noin 1%. Pieni osinko ei minua haittaa, sillä mieluummin näen yhtiön panostavan kasvuun. (Etenkin kun yhtiön kotipaikka on nykyisin Sveitsi, joka ainakin aiemmin peri osingosta ennakkoveroa ilmeisesti jopa 35%) P/E-luku viime vuoden tulokselle on noin 21.4, mikä ei nyt hirvittävän korkealta vaikuta nykyisessä markkinatilanteessa. Tehokasta hinnanmuodostusta tuntuu mielestäni haittaavan se, ettei yhtiöstä oikein löydy mistään kunnon historiallista dataa ja tunnusluvut joutuu laskea itse. Toisaalta olen päässyt hyödyntämään hintaheilahteluita ja lokakuussa sainkin hankittua lisää osakkeita hieman päälle 300 kruunun hintaan, jolloin P/E-luvuksi muodostui mielestäni kasvuyhtiölle hyvinkin kohtuullinen 17.

Siilin raportti oli varsin miellyttävää luettavaa: "Liikevaihtomme kasvoi yli 50 % verrattuna edelliseen vuoteen ja samaan aikaan käyttökatteemme parani 70 %". Yhtiön tavoittelema yli 20% vuosittainen kasvu ylittyi reippaasti, mutta siitä huolimatta myös EBITDA tavoite yli 10% täyttyi (10,3%). Liikevoitto ja EPS eivät ole aivan täysin vertailukelpoisia suurimpaan osaan muita pörssiyhtiöitä verrattuna, sillä "Siili soveltaa kirjanpidossa ja raportoinnissa kansallista lainsäädäntöä (FAS), jonka mukaan liikearvo poistetaan kokonaan tuloksessa". (Tulevaisuudessa tilanne tosin muuttunee sillä: "Yhtiö aloitti valmistelemaan siirtymistä IFRS-raportointiin".) Osinkoehdotus on 47 senttiä osakkeelta. Liikearvopoistoista oikaistu EPS oli 1,33 €, jolloin P/E-luvuksi nykyisellä 17,55 € kurssilla muodostuu noin 13.2, mikä ei kasvuvauhti huomioiden vaikuta edelleenkään erityisen korkealta. Yhtiö julkaisi myös ennusteen kuluvalle vuodelle: "Vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan 38 – 41 miljoonaa euroa ja käyttökatteen (EBITDA) 3,8 – 4,1 miljoonaa euroa."Mikäs siinä. Ellei osakkeen hinta karkaa ennen osinkojen saapumista tililleni, niin saatanpa ostaa siivun Siiliä lisääkin.

maanantaina, maaliskuuta 09, 2015

Goldman Sachs läpäisi Fed:n stressitestin rimaa hipoen

Viime marraskuussa kerroin hankkineeni Goldman Sachsin etuoikeutettua osaketta. Tällöin arvioin olevan melko epätodennäköistä, että yhtiö jättää osinkoa maksamatta. En kuitenkaan osannut tällöin ottaa huomioon Fed:n stressitestejä. Ymmärtääkseni testausmenetelmä vaihtelee vuosittain ja edellisenä vuonna kohtuullisestikin pärjänneet pankit saattavat olla seuraavana vuonna pulassa.
Tänä vuonna kaikki pankit selviytyivät testistä, mutta osa vain rimaa hipoen: "The Fed forecasted that Goldman Sachs's total risk-based capital ratio could dip to 8.1 percent in the event of a severe recession, weaker than last year's estimation, and just above the Fed's minimum requisite of 8 percent. The figure was also much lower than Goldman Sachs's own evaluation of 13 percent." (lähde: Seeking Alphan artikkeli).
Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin käsittääkseni siltä, ettei ainakaan GS:n etuoikeutetun osakkeen osinko ole vaarassa, vaan ensimmäisenä pankki joutuu leikkaamaan omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa. Tulos oli kuitenkin yllättävä ja sai minut miettimään sitä, onko GS:n etuoikeutetun osakkeen omistaminen riskin arvoista. Kuten jo aiemmin mainitsin, jää minulle osingosta verojen jälkeen käteen vain noin 3,3%. Toisaalta dollarin vahvistuminen on saanut aikaan sen, että euroina tuottoprosentti on selvästi parempi. Sijoitukseni on dollareissa vain 5% plussalla ennen osinkoja ja osinkojen jälkeenkin vain 9,4%. Euroina luvut ovat kuitenkin 31,6% ja 36%.
Olen omistanut osaketta vain noin vuoden, joten olen tienannut sillä selvästi paremmin kuin alunperin ajattelin. Olisiko nyt siis aika myydä osakkeet ja kotiuttaa voitot? Etenkin kun tämäntyyppisessä sijoituksessa jonkinlainen katto tuotolle tulee väistämättä vastaan. Enää pitäisi vaan keksiä mihin sitten jatkossa sijoittaisin vapautuneet varat. Mikäli uskon dollarin vahvistumisen olevan kohtuullisen pysyvä asiantila, niin minun olisi järkevintä sijoittaa rahat Jenkeissä kotimarkkinoilla toimivaan firmaan. Jos taas uskon kyseessä olevan tilapäinen dollarin vahvistuminen niin silloin loogisinta olisi varmaankin vaihtaa rahat euroiksi (tai kruunuiksi tms) ja ostaa niillä jotain eurooppalaista osaketta.

tiistaina, maaliskuuta 03, 2015

Buffetin opetuksia eli ajatuksia Berkshire Hathawayn kirjeestä osuudenomistajille

Yksi vuoden odotetuimpia tapahtumia sijoitusrintamalla lienee Berkshire Hathawayn kirje osuudenomistajille, jossa Warren Buffet jakaa viisauksiaan kanssasijoittajille. Kirjeet ovat täyttä asiaa ja mikä parasta Buffet on taitava ja innostava tarinankertoja. Luullakseni lukisin kirjeitä vaikken aikoisi enää koskaan tehdä yhtään sijoitusta. Valitettavasti väistämätön totuus on se, ettei kirjeitä liene enää kovinkaan montaa luvassa.

Buffetin tämänvuotistakin kirjettä on jo ehditty analysoida monessa paikassa. Esiin voi nostaa monenlaisia pointteja, mutta minulle jäi mieleen tällä kertaa parhaiten se, miten Buffet neuvoo välttämään velalla sijoittamista. Itse ymmärrän tämän nimenomaan sellaisella velalla sijoittamiseksi, jonka vakuutena käytetään osakeomistuksia. Vaikka suurinpana osana päivistä ei markkinoilla tai maailmassa muutoinkaan tapahdu juuri mitään mullistavaa, on huominen aina ennalta arvaamaton. Etukäteen ei ole mahdollista ennakoida minä päivänä tapahtuu jotain, mikä saa sijoittajien hermot pettämään ja myymään osakkeita mielipuolisen halpaan hintaan. Tuollaisessa tilanteessa velka kostautuu pakkomyynteinä ja silloin olisikin parempi omistaa kunnon käteisvarannot, joilla sitten edullisia osakkeita voi kahmia pää märkänä salkun täyteen. Kuulostaa järkevältä ja helpolta, mutta ainakin minulla käteinen tuntuu aina polttelevan salkussa niin etten sitä osaa oikein kerätä.

Toinen teema mitä jäin miettimään olivat ns. tupakantumppiyritykset. Buffet kertoo uransa alkupuolella harrastaneensa usein taktiikkaa, jossa hän osti huonosti menestyvän yhtiön osakkeita halvalla, mikäli hän arveli jostain vielä ilmaantuvan kurssia nostavan tekijän. Suuremmilla summilla tämä ei kuitenkaan enää toiminut. Hieman tämäntyyppinen taktiikka tuntuu toimineen myös esim. Arvosijoittajalla. Olen joskus harkinnut itsekin kokeilevani tätä tekniikkaa. Koko salkkuani en siihen tietenkään siirtäisi, mutta jollain pikkusummalla voisin kokeilla. Pitäisi vaan löytää jostain pieni huonostikannattava firma, jonka arvonnousulle olisi tulevaisuudessa jokin katalyytti olemassa. Voisikohan vaikkapa Tulikivi olla sellainen? En tiedä.

maanantaina, maaliskuuta 02, 2015

Salkkuyhtiöiden tilinpäätökset alkavat olla kasassa, mitä jäi käteen? Osa 2: Doro

Ruotsalainen senioripuhelimia valmistava Doro julkaisi tuloksensa perjantaina 13. päivä helmikuuta. Tällä kertaa kyseinen päivämäärä ei enteillyt erityisen huonoa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 11,8%. Käyttökateprosentti säilyi suurinpiirtein vuoden takaisessa ollen 6,8.  EPS oli 2,76 Ruotsin kruunua kun se vuosi sitten oli 3,07 kruunua. Lasku johtui käsittääkseni älypuhelimiin siirtymisestä johtuvista markkinointipanostuksista. Myös kassavirta laski vuodentakaisesta. Tätä perusteltiin näin: "Working capital increased during the fourth quarter as an effect of strategic listings with new operators resulting in lower cash flow for the quarter, but it is expected to improve towards the end of the first half of 2015". Kuluvan vuoden suhteen yhtiö ohjeisti näin: "2015 sales and profit for the group are expected to increase with the main part generated in the second half of the year". "We maintain our long term financial targets of an EBIT margin of 10 percent and 20 percent annual sales growth".

Käyttökateprosenttia tarkastellessa tulee kiinnittäneeksi huomiota siihen, ettei se ainakaan vielä ole parantunut merkittävästi, tai itse asiassa yhtään, huolimatta panostuksista parempikatteisiin älypuhelimiin. Myöskään EBITDA ei ole muuttunut miksikään. Tämä voi mielestäni johtua kahdesta asiasta: joko kilpailu älypuhelimissakin on niin tiukkaa ettei niistä ole mahdollista saada parempaa katetta, mutta siitä huolimatta yhtiö joutuu panostamaan merkittäviä summia markkinointiin säilyttääkseen asemansa, tai sitten olen vain liian hätäinen ja panostusten tulokset eivät ole vielä nähtävissä. Mikäli kyse on ensimmäisestä vaihtoehdosta, lienee minun jatkossa harkita vahvasti osakkeiden myymistä. Toimitusjohtaja kuitenkin kertoo katsauksessa seuraavaa: "Our gross margin improved, raising the 2014 gross margin above the level for 2013". Tarkempaa numerofaktaa löytyy Q4:n osalta: "Gross margin improved to 40.6 percent (37.5) as an effect of higher product volumes and favorable product and regional mix", eli ehkä käyttökateprosenttikin vielä jatkossa nousee paremman myyntikatteen myötä. Toistaiseksi lisääntyneet markkinointikustannukset ovat kuitenkin vieneet kasvaneen myyntikatteen hyödyn eikä se ole välittynyt käyttökatteeseen tai liikevoittoon.

Yhtiö näyttäisi myös olevan matkalla mielenkiintoiseen suuntaan, josta toimitusjohtaja Arnaud kertoo seuraavaa: "2014 was a milestone year for Doro with important product launches and a strategic acquisition, which will become a platform for a long term development of subscription based service offerings, complementary to our current mainly hardware-based business model." "The acquisition of Caretech AB, a leading player in the digitalization of safety alarms for elderly at home, represents a strategic platform in two important dimensions. Short term, it provides a foothold in the Care segment, comprising of solutions supporting elderly in their homes. With a business model built on subscription based services, the acquisition also widens Doro’s long term development options in its current customer group". Mielestäni tällainen vanhusten kotonapärjäämistä tukeva palvelubisnes kuulostaa oikein hyvältä, sillä toimiville ja kustannustehokkaille ratkaisuille uskoisin olevan kysyntää ja myös maksajia (kunnat, valtiot, Ruotsin landstingit, jne) huonompinakin aikoina.

Kevään osinko jätettiin vielä auki: "The board will announce a proposal for dividend for 2015 in the notice for the AGM, to be published in early April after the potential new issue for non-cash consideration of Doro-shares and the consolidation of Caretech AB have been completed". Kovinkaan suurta osinkoa en odota ja minua ei lainkaan haittaisi, vaikka se jätettäisiin kokonaankin väliin laajentumisen rahoittamiseksi. Viime vuoden tuloksella Doron P/E on 17,3, joka ei mielestäni ole erityisen paha huomioiden kasvunopeuden ja sen ettei tulos heijastele yhtiön koko potentiaalia. EV/EBITDA on 11,2 joka vaikuttaisi kohtuulliselta, muttei mitenkään erityisen edulliselta. Näin ollen en ole Doroakaan lisäämässä, mutta en myöskään ainakaan toistaiseksi myymässä.

sunnuntaina, maaliskuuta 01, 2015

Salkkuyhtiöiden tilinpäätökset alkavat olla kasassa, mitä jäi käteen? Osa 1

Helmikuun alussa kirjoitin suurimman osan salkkuyhtiöistä julkaisevan tilinpäätöksensä lähiviikkoina. Nyt suurin osa on tuloksensa julkaissut. Nokian renkaita ja Fortumia olenkin kommentoinut jo aiemin.

Tikkurilan tulos jäi odotetusti hieman viimevuotisesta. Liikevaihto laski 5,3%. EPS oli 1,09 euroa kun se vuosi sitten oli 1,13 €. Rahavirtakin oli vuodentakaista heikompi. Kuluvaa vuotta ohjeistetiin seuraavasti: "Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta." Osinko pidettiin ennallaan 80 sentissä. Itse tulkitsen tämän niin, että yhtiö uskoo pahimman olevan vasta edessä, ellei Venäjän taloustilanne sitten ala kuluvan vuoden aikana helpottaa. Osingon pitäminen ennallaan saattaa kuitenkin viestiä siitä, että yhtiö uskoo sen olevan kohtuullisen kestävällä tasolla. Tase yhtiöllä on sen verran vahva, että yrityskauppoihinkin pitäisi olla mahdollisuuksia. Markkinat eivät reagoineet tulokseen odottamallani tavalla vaan kurssi on tulosjulkistuksen jälkeen vahvistunut noin eurolla. Odotin enemmänkin laskua.

Sampon tulos oli hyvin pitkälti odotettu. Vakuutusyhtiöt tekivät vakaan tuloksen ja Nordea vastasi tuloksen kasvusta. Osinkoa jaetaan 1,95 € (viime vuonna 1,65 €). Korkoympäristä tullee asettamaan jatkossa haasteita tuloksen ylläpitämiselle ja mielestäni Sampo on tällä hetkellä aika korkealle arvostettu P/E:n ollessa 16.4. En silti ole myymässä ja laskeskelin saavani jo lähes 6% osinkotuoton ostojeni keskihinnalle laskettuna.

Munksjö julkaisi myös hyvän tuloksen. Liikevaihto oli 1 137,3 miljoonaa euroa eli suurinpiirtein sen verran, mitä yhdistymisen jälkeen oli odotettavissa. Kertaluontoisilla erillä oikaistu käyttökateprosentti oli 9,2 ja viimeisen kvartaalin aikana päästiin jo yli 10% käyttökatteeseen kun kertaeriä ei huomioida. Pääoman palautusta on luvassa 25 senttiä. Tänä ja ensi vuonna yhtiön on sitten mielestäni aika näyttää pystyykö se tavoiteltuun yli 12 käyttökatteeseen. Potentiaali alkaa ilmeisesti olla jo hinnoiteltuna osakkeeseen johtuen osittain ehkä rinnakkaislistauksesta Tukholmaan. Toistaiseksi en aio ostaa enkä myydä.

Protector Forsikringin tilinpäätöstiedotteen otsikko "New best year ever" tiivisti olellisen. Liikevaihto kasvoi, kulusuhde parani ja osinkoa on luvassa 2 norjan kruunua. Ainoa negatiivinen asia oli sijoitusten tuottojen laskeminen, joka tosin nykyisessä korkoympäristössä on täysin luonnollista. Osinkotuotto ostojeni keskihinnalle on jo yli 8% ja ensimmäiselle ostoerälle peräti 10,3%. Sijoitus on kokonaisuudessaan plussalla jo 120% + osingot. Osuus salkustani on kasvanut 7,3%:iin rivakan kurssinousun ansiosta. Missään nimessä en ole myymässä, mutta enpä oikein lisääkään enää riskienhallintasyistä viitsi ostaa.

Myös Revenio pisti peliin hyvät luvut. Yhtiö on myös ehtinyt jo julkaisemaan vuosikertomuksen. Kasvu jatkui ja kannattavuus säilyi hyvänä. Panostukset tulevaisuuteen söivät hieman liikevoittoa, mutta osinko nousi vuodentakaisesta 30 sentistä 45 senttiin.