Sijoitussuunnitelma

Lähes poikkeuksessa aloittelevaa sijoittajaa neuvotaan tekemään sijoitussuunnitelma ja pysymään siinä. Neuvo on varmasti järkevä, mutta ongelma on siinä etten ainakaan minä osannut aluksi (enkä tiedä osaanko vieläkään) tehdä kovinkaan hyvää suunnitelmaa. Tietoa karttuu jatkuvasti lisää ja käsitys omasta riskinottohalukkuudesta saattaa muuttua. Tietyssä mielessä sijoitussuunnitelmani on pysynyt kuitenkin samana. Olen päätynyt pitämään tietyn summan nopeasti käteiseksi muutettavissa sijoituksissa, joiden arvo ei kovinkaan paljoa vaihtele. Käytännössä tämä tarkoittaa tällä hetkellä pankkitiliä sekä lyhyen koron rahastoa (josta toisaalta ei mitään kovin suurta tuottoa ole saatavissa). Lisäksi minulla menee Nordnetissa joka kuukausi pieni summa kehittyvien markkinoiden korko-ETF:ään, josta ehkä myöhemmin hieman lisää. Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Loput sijoittevat rahat päätyvät vähän tilanteen mukaan joko suoriin osakesijoituksiin, osakerahastoihin (ETF:t, aktiiviset-, passiiviset rahastot) tai etuoikeutettuihin osakkeisiin ja mahdollisesti jatkossa myös korkosijoituksiin. Kriteerinä on siis oikeastaan ainoastaan mahdollisuus 10% vuosituottoon. Lisäksi olen pyrkinyt noudattamaan jonkinlaista löyhää allokaatiota sen suhteen, että suorista osakesijoituksista maksimissaan 40% olisi sijoitettuna Helsingissä listattuihin yrityksiin. Muihin Pohjoismaihin (tällä hetkellä Ruotsi ja Norja, Tanskaa välttelen sen vuoksi etteivät juutit noudata verosopimusta) on tarkoitus sijoittaa noin 25% ja loput 35% sitten Jenkkeihin. Joku voi pitää Suomen osuutta suurena, mutta monilla yrityksillä on liiketoimintaa ympäri maailmaa ja kuten aiemmin olen todennus on verotus yksi suuri tekijä suurelle Suomi-painolleni. Muualta olen pyrkinyt hankkimaan lähinnä yrityksiä, jotka maksavat melko pientä osinkotuottoa joko voimakkaan kasvun tai omien osakkeiden hankinnan vuoksi. Suomesta pyrin omistamaan (osittain hajautusmielessäkin) myös hyvän osinkotuoton yhtiötä.

Myös eri toimialojen suhteen pyrin noudattamaan sellaista hajautusta, että kulutustavarat muodostavat vähintään 20% suorista osakesijoituksista. Terveyssektorin paino saisi olla ainakin noin 15%. Rahoitus on meinannut paisua salkussani turhankin suureksi johtuen ehkä sektorin suhteellisen järkevistä arvostustasoista muihin osakkeisiin verrattuna. Sen osuus on noin 30%, mutta pyrin vähentämään sitä noin 20 prosenttiin sijoittamalla jatkossa muihin sektoreihin. Teknologia edustaa salkustani noin 15% ja teollisuus noin 20%, mutta sen osuutta olen valmis hieman kasvattamaankin. Kuten huomata saattaa, on jako hyvin karkea, mutta uskoisin sen kuitenkin olevan tyhjää parempi.

En ole ajatellut tehdä suoria osakesijoituksia kehittyville markkinoille. Ensinnäkin summani ovat sen verran pieniä, että kustannukset nousisivat helposti liian korkeiksi. Lisäksi yhtiöiden seuraaminen veisi paljon aikaa ja vaatisi myös paljon vaivaa. Olen pohtinut myös aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen eroja. En usko markkinoiden olevan missään täysin tehokkaat, mutta erityisesti kehittyvillä markkinoilla uskoisin aktiivisesta salkunhoidosta saattavan olla hyötyä. Olen aiemmin harkinnut PYN Eliteä, mutta korkea minimimerkintä on hillinnyt intoani. Skagen Kon-Tikiä olen myös harkinnut, mutta jostain syystä en ole siihenkään sijoittanut. Huomasin nyt myös Evlin tarjoavan Emerging Frontier-rahastoa, joka ainakin tunnuslukujensa (p/b 1.18 ja P/E 5.61) puolesta näyttää huokuttelevalta. Pidän siitä ettei rahastolla ole mitään varsinaista vertailuindeksiä. Myös rahaston pienehkö koko on plussaa. Se mahdollistaa sijoitukset pieniin yhtiöihin, jotka eivät ole monenkaan analyytikon seurannassa ja siksi kenties niiden hinnanmuodostuskaan ei ole täysin tehokasta. Negatiivisena näkisin korkean hallinnointipalkkion: 1,9%. Lisäksi tulee vielä 20% tuottosidonnainen palkkio 8% vuosituoton ylittävästä osasta.

Tällä hetkellä omistan kehittyville markkinoille sijoittavista aktiivisista osakerahastoista ainoastaan Seligsonin Russian Prosperity-rahastoa. Myös tässä rahastossa kulut ovat melko suuret, mutta indeksiin verrattuna pidän positiivisena rahoituksen ja energian pienempää osuutta. Kaiken kaikkiaan rahaston on tarkoitus kuitenkin edustaa vain hyvin pientä osaa kokonaisvarallisuudestani (tällä hetkellä n. 1,7%). Passiivista rahastoista olen valinnut Seligsonin Kehittyvät markkinat-rahaston. Myös Aasia-rahasto sijoittaa osin kehittyville markkinoille. Lisäksi minulla menee kuukausittain pieni summa DB:n X-tracker Vietnam, -Indonesia ja -China ETF:n (siitä miten olen näihin maihin päätynyt jatkossa ehkä lisää). Kaiken kaikkiaan kehittyvien osuus on noin 10% ja olen siihen toistaiseksi tyytyväinen.

Tarkastelin eilen sijoitusteni tuottoa. Vuoden aikana sijoitusteni arvo on kasvanut 6,3% kun huomioidaan saadut osingot (joista olen vähentänyt maksamani verot), osakkeiden ja rahastojen arvon nousu (teoreettista myyntivoittojen verotusta en ole vähentänyt) sekä myyntitappiot ja -voitot. Indekseihin verrattuna tulos ei ole mitenkään mairitteleva, mutta esimerkiksi Seligsonin Phoebukseen (vuodessa 6,51%) verrattuna tulos on kohtuullinen. Olen tehnyt vuoden aikana jonkin verran lisäostoja, joista osan olen tehnyt vasta osingonmaksun jälkeen, joten ensi vuoden tuotto voisi tämän vuoksi olla parempi. Mutta se jää nähtäväksi. Tulokseen vaikuttaa joka tapauksessa salkkuni suurimman sijoituksen eli Nokian Renkaiden (8,8%) huono viimeaikainen kehitys yhdistettynä siihen, että noin puolet yhtiön osakkeista olen ostanut vasta osingonmaksun jälkeen. Mutta selitykset sikseen. Jos tuotto ei jatkossa parene niin minun on vedettävä siitä tarvittavat johtopäätökset.