Luovutustappioden vähennysoikeus laajenee osinkotuloihin - miten työssäkäyvä piensijoittaja tästä hyötyy?

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Tupakkavero nousee, mutta enpä voi sanoa pahemmin polttavani eli sillä ei ole minuun käytännössä mitään vaikutusta. Kauppojen aukiolo vapautui: hyvä homma. Jatkossa sunnuntainakin saa ruokaostokset tehtyä tarvittaessa lasten kanssa ennen päiväuniaikaa.

Yksi merkittävä verouudistus kuitenkin tehtiin: "Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta." 

Kuulostaa varsin hyvältä. Asiassa on kuitenkin pieni mutta: "Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saisi vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnettäisi jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä."

Tässä herää tietysti heti kysymys siitä, että milloin uudistus astuu voimaan. Esitykseen onkin lisätty myöhemmin vielä täsmennys: "Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne olisivat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena."

Mennäänpä vielä tähän pieneen "mutta"-kohtaan (tässä kohtaa haluan korostaa, että seuraavat päätelmät ovat täysin omiani eivätkä esim. verojuristien varmistamia eli en ota vastuutta mahdollisista vääristä tulkinnoista vaan kehotan jokaista itse perehtymään asioihin esim. verottajan nettisivuilla). Otetaan esimerkiksi tarkasteluun sellainen ei-aivan-täysin fiktionaalinen piensjoittaja, jolla on ansiotulot nousevat parin tuhannen euron (muutoin vapaa-aikaa olevan)  sivutyön vuoksi 75 000 euroon, joten hänkin pääsee ensi vuonna maksamaan solidaarisuusveroa (myönnetään, että tällaista vanhaa liberaalivasemmistolaista "suuritulostakin" harmittää tällainen työn kiristyvä verotus. Etenkin kun verotus ei huomioi esim. muun perheen tuloja tai asuinpaikan hintatasoa. Toisaalta tuskin olisin näin "suurituloinen"ellen olisi saanut ilmaiseksi opiskella, mutta se tästä tällä kertaa...).

Kyseinen fiktiivinen henkilö saa tehdä työhuonvähennyksen ansiotuloista, sillä hän tarvitsee työhuoneen ensisijaisesti ansiotulojen hankintaan. Sen sijaan asuntolainen korkovähennys kohdistuu verohallinnon mukaan aina ensisijaisesti pääomatuloon. Tätä esimerkkihenkilömme saa noin 1300 euroa, josta tänä vuonna vähennyskelpoista on 55% eli 715 euroa. Esimerkiksi opinto- tai sijoituslainen korkoja ei ole tai ne ovat niin mitättömiä, että ne jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

Osinkotuloja fiktiivinen sijoittajamme saa ensi vuonna noin 1500 euroa. Tästä 85% on pääomatuloa eli 1275 euroa. Luovutusvoitot sijoittajamme on pyrkinyt tasaamaan realisoimalla tappioita joko huonoista sijoituksista tai tilapäisestä hänen mielestään aliarvostuista kalliimpaan hintaan hankituista yhtiöistä eli nekin jätetään tässä tarkastelun ulkopuolelle.

Miten tässä sitten käy? Jos nyt oikein ymmärrän niin pääomatulosta 1275 euroa vähennetään asuntolainen vähennyskelpoinen osa 715 euroa. Jäljelle jää 560 euroa. Tämän verran sijoittajamme siis kannattaisi realisoida tappioita jos haluaisi saada osinkotulonsa verottomana. Tähänkin tosin liittyy vielä eräs hieman kummallinen koukero koskien ulkomailta (verosopimuksen piirissä olevista maista) saatua osinkotuloa: "Suomen vero ulkomaisten osinkojen pääomatulo-osuudesta on 30 %. Yli 40 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %. Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin (esim. 15 %) mukaan. Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, jonka Suomi määrää sinulle samasta tulosta. Ulkomaille maksamaasi veroa ei hyvitetä enempää kuin tulosta menisi Suomessa veroja sen jälkeen, kun olet vähentänyt tulosta kulut ja mahdolliset lainan korot. Joskus esimerkiksi asuntolainan korkovähennys aiheuttaa sen, ettei verotettavaa pääomatuloa jää. Silloin Suomessa ei määrätä veroa, josta ulkomainen vero voitaisiin hyvittää. Tällaisessa tapauksessa saat vähentää ulkomaisen veron tulevina vuosina, 5 seuraavan vuoden aikana."

Eli homma menee nyt käsittääkseni sillä tavalla, että asuntolainen korkovähennyksen laskun ja matalien korkojen vuoksi tänä vuonna asuntovelkainen fiktiivinen piensijoittajamme pääsee sittenkin käyttelemään noita ulkomaisen veron viideltä aiemmalta vuodelta käyttämättä jääneitä hyvityksiä sillä edellytyksellä, ettei myy tappiollisia osakkeita enempää kuin voitollisia. Tämä siksi, että toteutetun esityksen mukaan: "Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä." Eli kannattaakin laskeskella paljonko ulkomailta on osinkoja viiden vuoden aikana tullut ja kertoa luku sopivalla kertoimella (joka esim. ruotsin, norjan ja jenkkien kohdalla on 0,1275 jos nyt oikein laskin: 85% on veronalaista ja siitä menee piensijoittajalla Suomeen 30% veroa ja ulkomaille yleensä 15% jonka siis voi saada hyvitettyä) niin saa selville paljonko hyvityksiä on käyttämättä (olettaen siis, että verotettavat pääomatulot ylittävät asuntolainen korkovähennyksen). Monimutkaista on.


Kannattaa muuten huomioidan myös tämä jos mätkyjä jostain syystä on tulossa enemmälti: 

"Lahjoitusvähennys korkeakoululle tehdystä lahjoituksesta"

"Yksityishenkilö tai kuolinpesä voi vähentää ansiotuloistaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä rahalahjoituksen. Vähennyskelpoisia ovat lahjoitukset, joiden tarkoitus on edistää tiedettä ja taidetta. Vähennyksen saa silloin, jos lahjoitus on vähintään 850 euroa ja enintään 500 000 euroa."