Terveydenhuolto ja lääketeollisuus

Terveydenhuoltoa pidetään houkuttelevana sijoituskohteena. Väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän terveyspalveluita. Lisäksi talouskasvun myötä yhä useammilla ihmisillä on varaa hoitaa terveyttään. Mitä terveys sitten on? Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee sen näin: "Terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila." Kuulostaa aika vaikeasti saavutettavalta ja vielä vaikeammalta ylläpitää. Ei ihme, että erilaisille terveystuotteille riittää markkinoita.

Phoebus-blogista löytyi jälleen kerran hyvä analyysi terveydenhuollosta. 16/11 blogitekstissä Anders Oldenburg tuo esiin tärkeän alaan liittyvän seikan: "Terveydenhuolto on laaja ala, jonka eri osa-alueilla pätee hieman eri pelisäännöt. Alaan kuuluvat mm. lääkeyhtiöt, lääkkeiden tukku- ja vähittäisjakelijat, sairaalateknologian toimittajat, terveydenhuollon kulutustavaroiden toimittajat sekä lukuisa määrä eri terveydenhuollon palvelujen tarjoajia." 

Terveydenhuollon laitevalmistajat Anders Oldenburg jakaa 01/14 blogitekstissään kahteen kategoriaan: "potilaaseen asennettaviin tuotteisiin – joissa on lääkkeiden tapaisia riskejä – ja sairaalatuotteisiin". Ensimmäiseen kategoriaan luettavat tuotteet vaativat huolellista ja kallista testausta ja jatkuvaa tuotekehitystä. Lisäksi virheellisestä tuotteesta voi aiheutua valtaisat kustannukset sen valmistaneelle yhtiölle. Kuka muistaa vaikkapa tämän tekoniveliin liittyneen kohun? Yli 20 000 tekoniveltä tutkitaan irtoavien raskasmetallien takia

Toiseen kategoriaan lukisin omasta salkustani kuuluviksi Revenion ja Atrionin. Tässä ryhmässä tapahtuvaa kilpailua Oldenburg pitää helpompana ymmärtää. Phoebus ei tällä hetkellä kuitenkaan sisällä yhtään alan yhtiötä johtuen siitä, että suurimpien yhtiöiden johtoa Oldenburg pitää pääosin byrokraattisena ja pienemmät yhtiöt ovat taas harvempien tuotteiden varassa ja siten riskipitoisempia. Mielestäni Revenio vaikuttaa tällä hetkellä niin lupaavalta markkinajohtajalta silmänpainemittareissa, että olen valmis riskin ottamaan. Toisaalta tästä syystä en aio yhtiön osuutta salkustani liian suureksi kasvattaa. Atrionilla sen sijaan on mielestäni yllättävänkin hyvä ja tasapainoiselta vaikuttava tuoteportfolia, vaikka toki silläkin yksittäisen tuotteen myynnin romahdus aiheuttaisi merkittävän loven kassavirtaan. Tarkoitukseni onkin hankkia mahdollisesti vielä pari muuta pienempää hyvältä vaikuttaa yhtiötä riskin hajauttamiseksi.

Lääkeyhtiöt ovat taas siinä mielessä erikoinen sijoituskohde, että lähes kaikkia niitä koskee riski patenttien umpeutumisesta johtuvasta epäjatkuvuudesta. Jälleen Oldenburgia lainatakseni: "Tulos riippuu täysin siitä, pystyykö uusilla patenteilla kompensoimaan vanhojen umpeutumista vai ei". Näin ollen tänään patenttinsa vuoksi vahvan kilpailuedun saavuttanut yhtiö ei voi olla varma kilpailuedustaan enää patentin umpeuduttua. Patentit ovat ilmeisesti voimassa 20 vuotta, mutta aika alkaa kulua patentin hyväksymisestä, eikä siitä kun lääke on ensimmäisen kerran apteekin hyllyllä. 

Nähdäkseni tähän riskiin voi reagoida kolmella tapaa: ostaa joko (lähes) pelkästään geneerisiä lääkkeitä valmistavaa yritystä,  pyrkiä löytämään yhtiön tai yhtiöitä, jotka jatkossakin tuovat markkinoille riittävästi uusia patenteilla suojattuja lääkkeitä tai hankkia mahdollisimman montaa lääkeyhtiötä eli olla edes yrittämättä veikata voittavaa hevosta. 

Geneerisiä lääkkeitä valmistavista tehtaista israelilainen Teva on yksi suurimpia. Sen liikevoittoprosentti on vaihdellut viime vuosina 6-22 välillä. Oman pääoman tuotto on ollut 5,6-16,2% eli se ei täytä minimivaatimustani pitkäaikaiselle omistukselle, joka on 10%. Toinen suuri geneeristen lääkkeiden valmistaja on Actavis. Myöskään sen oman pääoman tuotto ei ole ollut mairitteleva: viime aikoina se on ollut 7,6-2,6% ja viime vuonna mentiin jopa miinukselle. Entäpä itselleni hieman vieraampi Mylan? Liikevoittoprosentti on ollut viime aikoina kymmenen tuntumassa ja oman pääoman tuotto 15-20%. Valitettavasti yhtiö vaikuttaa sangen velkaantuneelta, joten en sitäkään ainakaan suoralta kädeltä ole salkkuuni kelpuuttamassa. Intialainen Ranbaxy ei myöskään vaikuta kelvolliselta, joten olen tässä vaiheessa valmis hylkäämään tämän strategian.

Jos minun pitäisi valita mielestäni laadukkain lääkeyhtiö, sanoisin sen ehkä olevan Novo Nordisk. Yhtiöstä on kirjoitettu kattava esittely esimerkiksi täällä: ´My Road to Half a Million - Novo Nordisk - Curing the World one Dose at a Time. Novon oman pääoman tuotto on ollut viime vuosina 40-60% ja liikevoittoprosentti huimat 33-39. Valitettavasti laatu näkyy myös hinnassa. Tämän vuoden tulosennusteelle laadittu P/E-luku on 25,2 ja EV/EBITDA 14,3. Näillä arvostustasoilla ei oikein huvittaisi ottaa kannettavakseen alaan kuitenkin väistämättä liittyvää patenttien umpeutumiseen liittyvää riskiä.

Kolmas ja valitsemani vaihtoehto on sijoittaa laajalti suurimpiin lääkeyhtiöihin. Instrumentiksi olen valinnut mielestäni piensijoittajalle kustannustehokkaan Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals-rahaston.Valitettavasti Morningstar ei nyt suostunut näyttämään rahaston tunnuslukuja, mutta arvelisin P/E-luvun olevan tällä hetkellä melko korkean. Tämän vuoksi olenkin tällä hetkellä odottavalla kannalla ja teen lisäsijoituksia rahastoon vasta jos, ja todennäköisesti kun, lääkeyhtiöiden arvostus jossain vaiheessa palautuu järkevämmälle tasolle.

Ja loppuun vielä yksi Anders Oldenburgin viisaus: "Usein kuulee ihmisten sanovan, että 'terveydenhuoltoala on hyvä sijoituskohde, koska se kasvaa ihmisten ikääntyessä'. Useissa maissa ihmiset varmasti ikääntyvätkin, ja toimiala varmasti kasvaa, mutta kasvu ei tee mistään toimialasta automaattisesti hyvää sijoituskohdetta. Yhtiön kiinnostavuus sijoituskohteena riippuu pidemmällä aikajänteellä sen kannattavuudesta ja toimialan kannattavuus riippuu kilpailun luonteesta."