Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

perjantaina, lokakuuta 07, 2022

Joko on aika sijoittaa korkorahastoihin?

 Korkosijoittaminen ei ole viimeisen viiden vuoden aikana ollut kovinkaan tuottoista puuhaa: esim. Seligsonin Euro Corporate Bond on laskenut 5 vuodessa 10 prosenttia ja Euro-oblikaatio lähes saman verran. Erityisen kovaa lasku on ollut viimeisen parin vuoden aikana. Miksi näin? Korothan ovat nousussa. Korkosijoituksia harkitsevan on tärkeä ymmärtää, miten korkorahastot käyttäytyvät: kun korot laskevat rahaston arvo nousee (etenkin pidemmän koron sijoituksissa, koska silloin korkeampituottoisesta korkotodistuksesta maksetaan enemmän) ja kun korot nousevat rahaston arvo laskee (koska markkinoilta on saatavilla parempikorkoisia todistuksia).  

Eli vastaus otsikon kysymykseen saataneen kahden lisäkysymyksen avulla: 1. Tulevatko korot nousemaan jatkossakin ja 2. Tuleeko inflaatio jatkumaan korkotasoa kovempana. Jos vastaus tähän jälkimmäiseen kysymykseen on kyllä, niin reaalituotto tulee olemaan negativinen, vaikka korkosijoitus muutoin tuottaisikin. On toki olemassa myös inflaatiosuojattuja korkosijoituksia, mutta en nyt ainakaan äkkiseltään osaa sanoa olisiko niitä tarjolla passiivisina rahastoina tai ETF-sijoituksina (jos jos olisi niin myös valuutalla on merkitystä, sillä pelkkä valuuttakurssivaihtelu voi syödä tuoton jos rahasto on noteerattu eri valuutassa). Joka tapauksessa ennuste ilmeisesti on, että inflaatio tullee ensi vuonna asettumaan johonkin hieman alle 3% tietämille Euroopassa. Tosin osassa ennusteita se olisi lähempänä 4 prosenttia. 

Kysymys siitä, tulevatko korot jatkossa nousemaan onkin vaikeampi. Tällä hetkellä 12 kk Euriborin ennustetaan saavuttavan huippunsa ensi keväänä, jolloin korko olisi noin 3%. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi Suomen pankin nettisivuilta selviää 12 kk Euriborin itse asiassa jopa tulleen noin 0,3% alas syyskuun lopun 2,6% piikistä. Se kuinka paljon tästä voi päätellä ei ole selvää, mutta käsittääkseni jonkinlainen konsensus ilmesesti vallitsee siitä, että inflaatio lienee taittumassa ja kovin aggressiviset koronnostot voivat euroalueella johtaa monenlaisiin ongelmiin niin valtionlainojen kuin ihmisten ostovoimankin heikentymisen myötä. Jenkeissä tilanne on ilmeisesti hieman toinen ja siellä taloudessa menee varsin hyvin. Palkat nouset, energiasta ei varsinaisesti ole pulaa, maassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys, asuntolainat on neuvoteltu uudelleen niihin on kiinteät korot ja korkotason on arveltu asettuvan jopa johonkin viiden tietämiin.

Mitäpä tässä nyt sitten tekisi? Riippuu varmaan perspektiivistä. Vaikea kuvitella, että korkosijoituksista olisi saatavissa lähellekään osakesijoituksia vastaavia tuottoja jos sijoitusaika on vähääkään pidempi. High yield bondeista saatava korkotuotto alkaa tosin olla jo lähellä 9%:a, joka on ilmeisesti historiallisesti ollut raja, jolloin näihin kannattaa sijoittaa. Vähän vähemmän riskisiin lainoihinkin saattaa olla järkevää sijoittaa, mikäli tarkoitus on tehdä sijoitus keskipitkälle aikavälille. Kukaan ei toki osaa ennustaa markkinoiden suuntaa, mutta nähdäkseni on ihan hyvin mahdollista, että osakemarkkinat eivät vielä ole pohjaa nähneet.

tiistaina, lokakuuta 04, 2022

Merus Powerin H1

 Toinen uusituvan energian parissa (ainakin jollain tavalla) ahertava salkkuyhtiöni Merus Power julkaisu ensimmäisen vuosipuoliskonsa tuloksen myös jokin aika sitten. Liikevaihto kasvoi tavallisetsi melko rauhallisella ykkösvuosipuoliskolla, mutta tilauskanta pysyi muuttumattomana, mikä oli ainakin Inderesin ennusteisiin nähden negatiivinen yllätys. Toisaalta ilmeisesti suurempi osa myynnistä menee kevyelle teollisuudelle, jonka tekemät hankinnat eivät näy tilauskannassa, sillä ne toimitetaan nopeasti.

Yhtiön arvostus on kuitenkin melko korkea, vuoden 2023 P/E ennuste on noin 40 ja seuraavankin vuoden vielä noin 20. Pitkällä aikavälillä megatrendit ovat varmaankin yhtiön puolella, jos kasvua vaan saadaan toteutettua kannattavasti. Jos uskoo yhtiön pidemmän aikavälin potentiaaliin, niin tässä voisi nyt olla hyvä tankkauspaikka. Ainakin yksi yhtiön ylimpään johtoon kuuluva henkilö onkin tehnyt viime aikoina useampia osakeostoksia Meruksen osakkeista.

maanantaina, lokakuuta 03, 2022

Revenion arvostus

 Revenio on ollut ylivoimasti paras sijoitukseni. Yhtiön muutos monialayhtiöstä silmädiagnostiikkaan keskittyneeksi teknologiayritykseksi on ollut mielestäni opettavainen monellakin tapaa. Aluksi tappiolliset/huonot liiketoiminnat peittivät alleen hurjan kasvun. Hieman myöhemmin - noin vuonna 2014 - erään ystäväni kanssa yhtiössä keskustellessa hän kertoi ettei aio sijoittaa, koska kurssi on jo tuplaantunut. Olisi pitänyt olla liikkeellä jo aiemmin. Tuolloin kurssi oli tuplaantunut kolmesta eurosta noin kuuteen euroon (tämä siis katsottuna nykyisestä splittikorjatusta kurssikäyrästä). Olen kohtuullisen tyytyväinen, että itse hyppäsin kuitenkin kyytiin tässä vaiheessa. Olisi tosin kannattanut panostaa selvästi enemmänkin. Varovaisuus ja liika hajauttaminen ovat heikkouksiani.

Olen mieltänyt Revenion jokinlaiseksi "osta ja unohda" sijoitukseksi, mutta kun yhtiö kattaa 15% pääsalkustani (jonka koko on noin kahdeksankertainen osakesäästötiliini verrattuna) niin ehkä kannattaisi kuitenkin olla vähän kiinnostunut. Viimeksi olen näemmä kirjoittanut yhtiöstä jotain niinkin hiljattain kuin 2016...

Mitäpä Reveniolle on tässä ajassa sitten tapahtunut? Yhtiön iCare-silmänpainemittarit ovat edelleen keskeisiä ja ne ovat nousseet oman alansa markkinajohtajiksi. Vuonna 2019 yhtiö hankki CenterVuen ja kasvoi laajemmaksikin silmäsairauksien teknologiayritykseksi. Askeleita ollaan ottamassa myös ohjelmistoliiketoimintaan. Kasvu on ollut nopeaa, vallihaudat kunnossa ja nämä seikat ovat heijastuneet myös P/E-lukuun, joka on menneinä vuosina ollut noin 40-80. Riskinä on kuitenkin iCaren patenttisuojan heikentymiminen ensi vuodesta eteenpäin. 

Viimeisimmässä Q2-katsauksessa yhtiö ei tuonut esiin mitään kovin yllättävää. Dollarin vahvistuminen toi pöytään ennustettuakin paremmat lukemat, mutta pidemmällä aikavälillä tämä on melko merkityksetöntä heilahtelua. Liikevaihdon ennustettiin kasvavan ja kannattavuuden olevan hyvällä tasolla. 54 euron osakekohtaisella hinnalla kuluvan vuoden P/E-luvun ennusteeksi Inderes saa 56 ja ensi vuoden 49. Osakemarkkinoiden yleisen alavireisyyden vuoksi Revenionkin kurssi on kuitenkin laskenut hieman alle 37 euroon (joka itse asiassa on koronadippiäkin matalampi arvostus). Nykyisellä kurssilla kuluvan vuoden P/E on Inderesin ennusteella 38 ja ensi vuoden 33. 

Korkojen nousun myötä ilmaisen lainarahan aika lienee ainakin hetkeksi ohi ja tulevaisuuden kasvusta ei olla valmiita enää maksamaan mitä vaan. Kassavirtamallinnuksissa tulevaisuuden kassavirrat eivät enää ole mittaamattoman arvokkaista diskonttauskoron ollessa pari prosenttia. Yhtiön laatu ei kuitenkaan nähdäkseni ole muuttunut miksikään. Näkisin arvostuksen olevan tässä kohtaa melko järkevällä tasolla, mutta mistään alennusmyynnistä ei voine kuitenkaan puhua. Nähdäkseni kurssilaskuun liittyy kuitenkin jonkinasteinen riski siitä, että jokin isompi toimija päättää ostaa Revenion, jos hinta tästä vielä laskee. Toivotaan kuitenkin, että saamme nauttia yhtiön kasvusta vielä pitkään. 

perjantaina, syyskuuta 30, 2022

Harvian alamäki

 Otsikko on siinä mielessä provosoiva, että nähdäkseni pahin alamäki koskee nimenomaan osakkeen hintaa, ei niinkään yhtiön tulevaisuuden näkymiä. Ainakaan pitkällä aikavälillä. Osake on siis yleisen sentimentin laskun mukana tullut alas lisää ja nyt ollaan hieman alle 14 eurossa. Viimeksi kirjoittelinkin jo, että ainakin Inderes näkee yhtiön pitkän aikavälin tilanteen hyväksi. P/E kuluvan vuoden ennusteelle on alle 10 ja ensi vuodellekin 11,3. Sitä seuraavalle vähän päälle 10. Ennusetttu osinkotuottokin on jo lähempänä viittä. Tämä yhdistettynä tulevaisuuteen ennakoituun noin 5 % markkinan kasvuun vaikuttaa jo kohtuullisen lupaavalta kokonaistuotonkin kannalta. Pääoman tuotto yhtiöllä on myös ainakin histroallisesti ollut varsin hyvällä tasolla, noin parikymmentä prosenttia. Toisaalta näköpiirissä ei nyt ole mitään, mikä kääntäisi lyhyellä aikavälillä arvostuksen kasvuun. Nähdäkseni pitkäjänteiselle sijoittajalle tämä saattaakin nyt olla ihan hyvä tankkauspaikka ja hieman lisää ajattelin Harviaa nyt tankata. Aika näyttää oliko siinä mitään järkeä. 

Kreaten kakkoskvartaali

 Vähän viiveellä näitä tuloksia nyt analysoin, mutta parempi kuitenkin laittaa jotain muistiin. Samalla tässä vähän pähkäilen, mihin sitä rahoja oikein laittaisi, kun kurssilaskun ja yleisen epävarmuuden vuoksi olen palailemassa ostopuolelle.

Kreaten liikevaihto nousi Q2:lla noin 27 %. Taustalla oli merkittävästi kasvanut tilauskanta ja uudet hankkeet. Tulostaso pysyi vakaana. Suhteellista tulosta heikensi kustannusten kasvu. Erityisesti monivuotiset hankkeet kärsivät ymmärrettävästi kustannusten noususta, koska nousua ei tietenkään ole pystytty ennakoimaan kovin pitkälle etukäteen. Yhtiö ennustaa liikevaihdon ja EBITA:n kasvavan vuodesta 2021. 

Inderes analysoi yhtiön tilannetta seuraavasti: "Yhtiön hyvään tulostasoon ja vahvaan tuottopotentiaaliin nähden arvostus on mielestämme houkutteleva  (2022e: EV/EBIT: 9x, P/E: 10x). Yhtiön profiilin ja listattujen verrokkien kautta muodostettuun  arvostushaarukkaamme (EV/EBIT: 12-14x, P/E: 12-14x) ja sen keskitasoon nähden osake tarjoaisi yli 30 %:n  nousuvaran. Verrokkiryhmän alhaiseen arvostukseen nähden yhtiö on mittareillamme noin 10 % mediaanin  alapuolella, missä olisi myös nousuvaraa. Arvostuksen nousuvaran lisäksi osakkeen vuotuinen noin 4-5 %:n  osinkotuotto tukee tuotto-odotusta."

Yhtiö on muuten lähtenyt laajentumaan myös Ruotsiin. Markkinoille on tarkoitus ilmeisesti lähteä erityisosaaminen edellä ja mitään selvää liikevaihtotavoitetta ei ole. Kuulostaa ihan järkevältä minusta. Yhtiö on ilmeisesti saanut neuvoteltua myös varsin edullisen lainasopimuksen (korko hieman päälle pari prosenttia). 

Täytyy kyllä myöntää, että Inderesin ennusteisiin nähden Kreate vaikuttaa tällä hetkellä jopa yllättävänkin edulliselta: P/E on kuluvalle vuodelle 9,3 ja ensi vuodelle 8. Jos osinko pysyy ennallaan niin se tarkoittaisi 5,6% osinkotuottoa tälle vuodelle. Osakkeen kurssi on laskenut tulosjulkistuksesta noin 10% ilman mitään erityisempää negatiivista uutista. Ostohousut alkavat kutsua...

torstaina, syyskuuta 29, 2022

Myynti: Enersense

 Tulipa taas tehtyä turha ja vähän ehkä hintavakin seikkailu. Kirjoitin maaliskuussa hankkineeni hieman Enersensen osakkeita ja seuraavani yhtiön kannattavuutta jatkossa. Olisi pitänyt varmaan seurata vieläkin tarkemmin. Ennen elokuun tulosjulkistusta yhtiö julkaisi jo tulosvaroituksen. Inderes analysoi yhtiön tilannetta seuraavasti: "Vuosien 2022-2023  ennusteillamme osakkeen P/E-kertoimet ovat negatiiviset tai hyvin korkeat (> 100x). Vastaavasti kuluvan  vuoden P/S-kerroin on 0,4x. Siten myöskään liikevaihtopohjaisesti osake ei ole erityisen halpa, kun huomioidaan tuloshaasteiden mittakaava ja niiden kesto."

Olisihan tämän voinut pitää sellaisena toivotaan-toivotaan-lappuna, mutta yksi heikkouksistani on se, että yritän aina holdata kaikenlaista kuraa siinä toivossa, että se joskus vielä muuttuisi joksikin säihkyväksi. Pistin laput nyt myyntiin. Eipä noista nyt kauheasti tappiota tullut, joka parikymmentä prosenttia ja osuus salkusta oli ihan minimaalinen. Mutta pitää nyt yrittää vähän karsia myös rönsyjä niin, että jopa ehtisikin seurata niitä joille pelimerkkejä tulee enemmän laitettua.

perjantaina, syyskuuta 23, 2022

Fortum ja Uniper sekä Pyynikin käsityöläispanimon konkurssi: kaksi tarinaa sössimisestä

 Aloitetaan Pyynikistä, koska se on suoraviivaisempi ja sisältää mielestäni useammankin opetuksen jatkoa varten. Päädyin aikanaan sijoittamaan yhtiöön pienellä summalla, koska tykkäsin tuotteista ja aistin panimomestari Peren olleen innostunut ja osaava. Jälkimmäinen arvioni meni sinällään metsään, että uskoakseni panimomestari oli osaava oluiden tekijä, mutta kannattavan/järkevän bisneksen rakentamisesta hänellä ei tuntunut olevan mitään käsitystä. Eikä tämä mielikuvani nyt uusimpien käänteiden valossa kauheasti kyllä ole muuttunut: Pyynikin käsityöläispanimon perustaja aikoo aloittaa erikoisen bisneksen Espanjan Aurinkorannikolla – mukana maailmankuulun huumeparonin veli Eli lonkeroa Espanjaan entisten (?) kokaiinikauppiaiden kanssa. Toisaalta ex-olutmestarin ja nykyisen betonivesiparonin arvio siitä, että: "Pere katsoo oman ammattitaitonsa liittyvän ennen muuta siihen, että hän osaa tehdä tarinoita" kuulostaa kyllä varsin realistiselta. Ja näyttäähän näitä tarinoista maksajia riittävän. 

Arvioni Pyynikistä meni nähdäkseni siinä oikeaan, että yhtiö osasi luoda tuotteita, joilla oli markkoinoita. Myynti saatiin kasvatettua varsin suureksi. Näkemykseni yhtiön ongelmista oli myös oikea. Tosin  kaikki kymmenen toimintavuotta on tehty tappiota niin ei tarvinne olla suuri Sherlock todetakseen, että yhtiöllä on ongelmia saada aikaan kannattavaa kasvua. Erilaisia hallituksia kokeiltiin, mutta ongelma ei poistunut. Nähdäkseni toimintakulttuuri oli viallinen ja tämä minun olisi pitänyt tajuta jo paljon aiemmin. Mitä olisi sitten tapahtunut jos olisin myynyt siinä kohtaa osakkeeni? Olisin todennäköisesti noin 0,5% varakkaampi kuin mitä tällä hetkellä olen. Omistukseni arvo oli lähes mitätön, mutta rahaa sekin olisi silti ollut. Toki korona-aikakin nyt hieman vaikeutti panimoiden kannattavuuden arviointia, mutta toisaalta esimerkiksi toinen omistamani pienpanimo eli Maku Brewing teki voitollisen tilikauden myös vuonna 2021. Pyynikki on kuitenkin hyvä osoitus siitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvä johto. Vaikka tuote olisikin kunnossa niin ei siitä ole mitään iloa, jos toimintaa rahoitetaan jatkuvilla osakeanneilla. Jossain vaiheessa se tie tulee kuitenkin loppuun kuljetuksi. Onneksi en sentään osallistunut näihin anteihin enää vuosikausiin vaan olin mukana lähinnä kannatuksen vuoksi. Jälkikäteen en kyllä oikein tiedä mitä sekään kannatti. Osakasalennukset olisi saanut omistamalla vaikka vain yhden osakkeen.

Sitten Fortumiin. Käytän jälleen alustuksen lähteenä Phoebus-blogia: Anders arvioi Fortumin vesivoimaloiden arvoksi noin 15 miljardia euroa. Ydinvoimalle ehkä 3-4 miljardia. Jäljellä olevat kaukolämpötoiminnot ovat ehkä noin 1-2 miljardin arvioiset. Eli kokonaisarvo olisi noin 20 miljardia jos lasketaan Venäjän toiminnot arvottomiksi. Velkaa oli maaliskuun lopuss 2,2 miljardia. Näin ollen Fortumin osakkeen arvo olisi noin 20 euroa kappaleelta. Verkkotoimintojen myyntiä Oldenburg piti virheenä, mutta Uniperia hän kuitenkin piti parhaana mahdollisena ostokohteena. Haltuunoton kanssa tehtiin kuitenkin virheitä. Nykyisin velkaa on ilmeisesti hieman vielä enemmän eli realistisempi hinta-arvio voisi olla noin 18 euroa/osake.

Blogimerkinnän jälkeen on kuitenkin tapahtunut lisää: Fortum pääsi eroon Uniperistä ja saa yhteensä 8 miljardin euron lainat ja takaukset takaisin, mutta toisaalta osakkeisiin sijoitetut 7 miljardia ovat mennyttä. Tai saa niistä puoli miljardia sentään. Eli vain 6,5 miljardia tässä haaskattiin. Tai tulihan siltä toki noin miljardilla osinkoja eli 5,5 miljardia. Yhtiön uskotaan kuitenkin kestävän nämä alaskirjaukset ilman osakeantia, mikä on toki nykyisille omistajille ihan positiivista. Tai niin positiivista kuin se nyt tällaisessa tilanteessa voi olla. Lisäksi Fortumille luvattiin jonkinlainen etuosto-oikeus Ruotsin vesi- ja ydinvoimaan. Käytännössä varmaan lähinnä ydinvoimaan. Sitä en nyt erityisen houkuttelevana näe. Toinen kysymys on mysö, että mahtaako siihen edes olla varaa. Vesivoima olisi kiinnostavampaa, mutta vaikea kuvitella, että sitä kovin herkästi myytäisiin. Sinällään on myös mielenkiinoista, että oikeastaanhan Fortum on jo nämä kertaalleen itselleen ostanut. 

Mitä mieltä markkinat sitten olivat tästä käänteestä? Fortumin osakekurssi mateli alle kymmenessä eurossa ja nyt se on noin 14 euroa. Jos kokonaisuuden arvo olisi noin 18 euroa + mahdolliset Venäjältä irtoavat hilut niin nousuvaraa olisi. Näyttää kuitenkin siltä, että markkinoilla vallitsee konsensus siitä, ettei Uniperin tapaus ole välttämättä vielä taputeltu ja ettei mikään takaa, ettei yhtiö haaskaa pääomiaan tulevaisuudessakin.  

perjantaina, syyskuuta 02, 2022

Osto Fleming Properties ja Modulightin synkeä osavuosikatsaus

 Lueskelinpa tänään taas huvikseni varsin viihdyttäviä Aki Pyysingin juttuja törmäsin samalla yhtiöön nimeltä Fleming Properties. Kysessä on Tukholmaan listattu suomalainen yhtiö, joka omistaa S-ryhmän pääkontorirakennuksen. Ei välttämättä kauhean kiihoittava toimiala. Tekstissään Aki kuitenkin pohtii, että "inflaatiosuojaksi nettotuottovuokrasijoitukset ovat soiva peli". Mikäs siinä. Cibusta salkusta jo löytyykin sekä myös yhtä jenkkki-REIT:ä.

Liittyyhän tuohon Flemingiin riskejäkin. Lainat ovat katkolla jo vuonna 2024 ja nykyisellä 1,45% korolla tuskin jatkoa enää tulee. Velkaa on, joten tulos tulleet selvästi laskemaan. Tosin jonkinlaista indeksikorotusta vuokriinkin lienee luvassa. Sopimukset ovat katkolla ilmeisesti vasta 2029. Ajattelin nyt huvikseni pienen siivun ottaa hintaan 88 kruunua. Hinta on siis tällä hetkellä noin 85% NAV:sta (voi olla, että hätäisesti laskin tämän muutaman prosentin pieleenkin). Jatkossa tähän voi tosin kohdistua laskupaineita.

Modulightin Q2 olikin sitten jostain hyvin syvältä. Liikevaihto laski 80% vuoden takaisesta, tulos painui reilusti miinukselle, Myyntisaatavia kirjattiin alas puolella miljoonalla. Melkoista pelleilyä. Onneksi ei ole tullut hankittua annista saatujen lisäksi uusia osakkeita... Ainoa hyvä puoli tässä on, että saapa verotukseen vähennettäviä myyntitappioita tarvittaessa. 

Mietteitä Harviasta vol 2.

 Yksi suurimpia heikkouksiani osakesijoittamisessa on, että innostun mahdottoman helposti kaikesta. Ja silloin minun on vaikea nähdä asioiden negatiivisia puolia. Nyt näyttää siltä, että tulin ostaneeksi osaketta aivan liian aikaisin. Toisaalta mikäli kyseessä on oikeasti laatuyhtiö niin asialla ei ole niin kauheasti väliä riittävän pitkällä aikavälillä. Mutta onko kyseessä sellainen?

Inderes analysoi yhtiön näkymiä aamukatsauksessaan 12.8. Kiukaiden ja muiden yhtiön tuotteiden kysyntä näyttää normalisoituneen korona-ajan piikin jälkeen. Yhtiö uskoo markkinan kuitenkin edelleen kasvavan, mutta ei enää historiallista vauhtia nopeammin. Inderes ennustaa liikevaihdon laskevan vielä seuraavat kolme neljännestä johtuen vahvoista vertailukausista. Toisaalta P/E ensi vuoden ennusteella on kohtuulinen 15. Näyttäisi siis siltä, että jossain vaiheessa käsitys tulevaisuuden kasvusta on lyönyt pahasti yli, mutta oltaisiinko nyt siis realtistisemman käsityksen äärellä? Mikäli niin on, niin nyt voisi mahdollisesti olla ostopaikka käsillä.

perjantaina, elokuuta 12, 2022

NoHo päivitys

 Olen näköjään viimeksi kirjoittanut NoHosta - tai silloin vielä Restamaxista - vuonna 2017. Tällöin tavoite oli saavuttaa 180 miljoonan euron liikevoitto vuoden 2018 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiinkin jo edellisenä vuonna ja vuonna 2018 liikevaihto näyttää olleen peräti 260 miljoonaa. . Vuonna 2019 panostettiin kannattavuuteen ja henkilöstövuokrauksesta luovuttiin. Sitten iski korona ja tulos painui miinukselle ja velkaa jouduttiin ottamaan. Ongelmana tässä kohtaa oli myös, että yhtiö oli jo valmiiksi kohtuullisen velkaantunut yritysostojen myötä. Yhtiö paransi likviditeettiään mm. myymällä osan osittain omistamastaan henkilöstövuokrausyhtiö Eezysta ja jatkossa tätä tullaan irroittautumaan kokonaan. Yhtiö joutui kuitenkin myös turvautumaan hybridilainaan vuonna 2019. 

Kannattavuusongelmat eivät kuitenkaan ole ihan uusi asia. Inderesin laajasta raportista selviää, että yhtiöllä on jo tätä ennenkin ollut vaikeuksia saavuttaa erityisen hyvää nettotulosmarginaalia (historiallisesti se on ollut noin 4%). Yhtiön tavoitteena on jatkossa pienentää velkaa niin, että korollisten nettorahoitusvelkojen suhde operatiiviseen kassavirtaan on alle 3x. Eezyn myynnillä tämä ilmeisesti melko lailla onnistuisikin. Tulevaisuuden tavoite on myös kasvun jatkaminen ja kannattavuuden parantaminen. Muutama päivä sitten julkaistu Q2-raportti antoikin tukea kannattavuuden parantumiselle: liikevoittomarginaali oli yli 13%. 

Mitäpä sitten ajattelin yhtiöstä kokonaisuudessaan. NoHon osuus salkussani on vähän reilu 2%. Määrä on aika pieni, mutta historian valossa en nyt äkkiseltään näe aiheelliseksi sitä lähteä korottamaankaan. Yhtiön näkymät ovat tällä hetkellä ihan hyvät ja Inderesin ennusteella kuluvan vuoden P/E on 12.8, joka ei kasvuyhtiölle ole korkea. Toisaalta tulevaisuuteen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Koronapandemia osoitti ettei yhtiön laajentumisstrategia ollut aivan liian kunnianhimoinen, sillä laskuveden tullessa yhtiö pärjäsi juuri ja juuri mm. hybridilainan ja säästökuurin turvin. Toivottavasti tästä on otettu opiksi ja en toisaalta näe syytä osakkeita nyt juuri myydäkään.

keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2022

Detection Technologyn ongelmat

 Pitäisi varmaan seurata salkkuyhtiöiden edesottamuksia useammin. DT:n suhteen olen lähinnä kurssikäyrää tarkastelemalla todennut, että kaikki lienee suhteellisen ok. 36 euron huipusta ollaan kuitenkin tultu jo alle parinkympin. Mitä siis onkaan tapahtunut?

Inderesin muutaman päivän takainen aamukatsaus valoittaa tapahtunutta: "Detection Technology (DT) laski Q2:n liikevaihto-ohjeistusta myöhään perjantai-iltana. Yhtiö pitää todennäköisenä, että Q2:n liikevaihto tulee laskemaan vertailukaudesta (aik. kasvaa kaksinumeroisesti). Olemme laskeneet Q2:n kasvuennusteen -4,2 %:n tasolle (aik. +10,3 %). Yhtiön mukaan liikevaihdon heikompi kehitys on seurausta hankintaketjun tuotelaatuongelmasta sekä yhtiön ja sen asiakkaiden haasteista saada muita kriittisiä komponentteja. Ongelmat keskittyvät Lääketieteellisen liiketoimintayksikön (MBU) myyntiin." Tilapäisenä tälllainen ongelma ei varmaan venettä kaataisi, mutta valitettavasti kyseessä saattaa olla pidempiaikainen ongelma, sillä ilmeisesti yhtiö on sekä joutunut irrottautumaan tietyistä komponentaista, että hankkimaan melko hurjaankin hintaan korvaavia. Toisaalta kasvupotentiaaliakin on. 

Tässä kohtaa lienee paras pitää penkistä kiinni ja katsoa mitä tuleman pitää.

tiistaina, kesäkuuta 14, 2022

Mietteitä Harviasta

 Hankin Harviaa salkkuuni näin jälkikäteen tarkasteltuna vähän turhan aikaisin helmikuussa ja nyt kurssi on tullut tuosta hetkestä alas noin 20%. Pitäisikö siis ostaa lisää? Sitä tässä juuri pohdin.

Kyseessä on siis sauna- ja spamarkkoinoilla toimiva, kiukaistaan varmaan suurimmalle osalle tuttu yhtiö. Yhtiö listautui pörssiin vuonna 2018 viiden euron osakekohtaisella kurssilla ja kurssi onkin tullut siitä aika hurjasti ylöspäin. Toki liikevaihtokin on kasvanut hurjasti ja samalla myös kannattavuus on parantunut. Kysymys kuuluukin, että johtuuko tämä kuitenkin kuinka pitkälti koronasta ja kuinka kestävällä pohjalla tämä on? 

Inderes on analysoinut yhtiötä viimeksi noin kuukausi sitten aamukatsauksessaan. Tällöin Harvia raportoi hieman Inderesin odottamaa paremmat lukemat, mutta koko vuoden ennusteisiin tehtiin nousseista kustannuksista johtuen hieman korjausta alaspäin. Inderesin ennusteilla kuluvan vuoden P/E on kuitenkin vain 18 ja ensi vuoden 15. Tätä voidaan pitää melko konservatiivisena yhtiölle, joka kuitenkin operoi toimialalla, joka kasvaa tällä hetkellä yleistä talouskasvua nopeammin. Tämän lisäksi Harvia myös voittaa tällä hetkellä markkinaosuuksia niin orgaanisen kasvun, kuin yritysostojenkin avulla. 

Kaiken kaikkiaan on siis vaikea jälleen kerran sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nykyisillä tiedoilla osake ei minusta vaikuta kauhean kalliilta. Päädyinkin nyt lisäämään omistustani Harviassa hieman. Yhtiön osuus salkussani on nyt noin kolmen prosentin luokkaa eli "normaaliin" viiden prosentin osuuteen olisi varaa vielä lisäostojakin tehdä.

perjantaina, kesäkuuta 10, 2022

Lisää Olvia

 Pörssi on jatkanut viime viikkoina melko tasaista tarpomistaan erilaisten uhkien ristipaineessa. Kustannuksen nousevat, inflaatio kiihtyy, mutta talouskasvu ei nyt ainakaan ihan käsiin taida räjähtää. Haastavassa tilanteessa on myös Olvi, joka on päättänyt luopua tulevaisuudessa Valko-Venäjän panimostaan. 

Olen jo useamman vuoden - tai itse asiassa noin vuosikymmenen - kytännyt hyvää ostopaikkaa. En tiedä onko vieläkään sellainen (sen tietää vasta jälkikäteen), mutta ainakaan ennakko-odotukset eivät liian korkealla ole. Olen analysoinut Olvi syvällisemmin pariin otteeseen seitsemän ja kahdeksan vuotta sitten ja silloin kiinnitin huomiota siihen, että vapaan kassavirran osuus on suhteellisen pieni suhteessa tulokseen. Kun nyt tarkistin uusimmat luvut, niin investointien määrä näyttää pysyneen melko lailla samalla tasolla, kun taas nettotulos on kasvanut reilusti. Samalla myös tase näyttää vahvistuneen mukavasti. Toki Valko-Venäjän toiminnoista eroon hankkiutuminen söisi nettotulosta melko lailla. Toisaalta yhtiö on nyt käynnistänyt omien osakkeiden osto-ohjelman, mikä minusta vaikuttaa ihan fiksulta tavalta käyttää kassaa. 

Huomasin myös yhtiön hankkineen tanskalaisen Vesfyenin panimon. Nähdäkseni ostos sopii varsin mainiosti Olvin tuoteportfolioon. Minulla on jopa jonkinlainen muistikuva siitä, että olisin Tanskan roadtripilläni vieraillut panimolla, mutta saatan olla väärässäkin. Joka tapauksessa tuotteet ovat tuttuja ja vaikkeivat ne mitään ultra-trendikkäitä ole, niin uskoisin niiden vakiinnuttaneen hyvin paikkansa markkinoilla. 

Päädyinkin nyt hankkimaan Olvia toisen siivun, jonka myötä sen osuus salkussani nousi siihen noin 5 prosenttiin, joka on aika normaali paino omistuksille, joita olen kaavaillut pitkäaikaisiksi omistuksiksini ja sitä myöten myös laatuyhtiöksi. 

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2022

Kreaten, Ponssen ja Fortumin Q1:t

 Aina ei kaikki oikein tahdo mennä niin kuin suunnittelee. Osakesäästösalkkuuni minun piti hankkia osakkeita, joita voin sopivalla voitolla aina myydä pois arvostuksen noustessa ja huolehtia veroseuraamuksista vasta sitten myöhemmin. No tällä hetkellä koko salkku Merus Poweria lukuunottamatta on punaisella (eikä Meruskaan kaukana siitä ole). Kreatea hankin, kun arvioin sen hyötyvän koronan jälkeisestä investointibuumista. Viime vuonna korona lykkäsi investointeja, vaan miltä näyttää alkanut vuosi? Liikevaihto kasvoi ja myös tilauskanta, mutta kannattavuus jäi ainakin Inderesin odotuksista. Syinä ovat ilmeiesesti kustannuspaineet ja ongelmat materiaalien saatavuudessa. Yhtiö ennustaa kuitenkin sekä liikevaihdon, että käyttökatteen kasvavan tänä vuonna, joka on ihan positiivinen uutinen. Joka tapauksessa tulevaisuuteen näyttää liittyvän aiempaa enemmän epävarmuutta, mutta täytyy nyt vaan kärsivällisesti seurata tilannetta. Mitään suurempaa hätäähän tässä ei nyt onneksi näytä liiketoiminnan suhteen olevan.

 Ponssen suhteen Venäjän ulkopuolinen tilauskertymä kasvoi, mutta kuluvan vuoden ohjeistus oli vaisu. Kannattavuus tulee olemaan lähiaikoina paineessa ja yhtiön tekemät hinnankorotukset alkavat näkyä vasta viiveellä. Pientä kasvua lienee kuitenkin jatkossakin tulossa. Kaiken kaikkiaan yhtiön tilanne näyttää siis tällä hetkellä juuri siltä, mitä itse pidän ostopaikkana. Hyvä yhtiö on itsestään riippumattomista syistä tilapäisissä vaikeuksissa, jotka eivät kuitenkaan millään tapaa vaikuta vaarantavan liiketoiminnan jatkuvuutta. Mutta saatan kyllä olla väärässäkin.

Fortumin suhteen hyvin suuri ongelma on Juniper ja Venäjän kaasu. Alaskirjauksia on tulossa Nordstreamiin liittyen ja lisäksi kassaa on käytetty siihen, että varastoon on ostettu kaasua (mikä sinällään ei toki ole välttämättä huono asia). Tässä kohtaa yhtiön kanssa ei voine oikein tehdä muuta kuin istua kyydissä ja katsoa kuinka käy. Onneksi omistukseni on varsin pieni.

 

 

torstaina, huhtikuuta 21, 2022

Siilit lihoksi, tilanne Konetta ja Ponssea sekä ostos Olvia

 Otsikko kertoo olellisen. Siili oli ollut salkussani jo varsin pitkään. Koskaan se ei ollut tuottanut erityisen hyvin, olin mielestäni arvioinut yhtiön kilpailuedun alkuun väärin (ja itse asiassa yhtiökin kyllä muutti kertomustaan matkan varrella). Kurssi oli kuitenkin viime aikoina hieman noussut onnistuneiden laajentumistoimenpiteiden kautta. Miksi siis myydä? Huomasin, että ilmeisesti Kiinan kasvun taittumisen huolet ovat painaneet jälleen Koneen kurssia ja osake näytti jälleen jokseenkin siedettävän hintaiselta. Näin ollen päädyn toteuttamaan vaihtoliikkeen, jossa myin Siilit ja ostin puolella saaduista varoista Konetta ja toisella puolella Ponssea, jota taas Venäjän markkinan hyytyminen on painanut alas. 

En osaa varmasti sanoa miten nämä kaksi firmaa tulevat jatkossa pärjäämään, mutta luotan niiden teknologiseen osaamiseen. Molemmat ovat vahvasti kotimaisessa omistuksessa, joten niitä tuskin ihan lähiviikkoina myydään ulkomailla laskeneesta arvostustasosta huolimatta.

Lisäksi hankin osakesäästösalkkuni jäljellä olevalla pienehköllä käteiskassalla Olvia, jota taas painaa Valko-Venäjän markkinasta luopuminen. Liike on tarkoitus kuitenkin tehdä suunnitellusti ja vaikka tämä tuleekin syömään tuloksesta ja liikevoitosta noin neljänneksen lyhyellä aikavälillä niin jatkossa firma kenties laajentunee Balttiassa tai Puolassa, etenkin jos Valko-Venäjän toiminnot saadaan johonkin järkevään hintaan kaupaksi. Myös Olvi on vahvassa kotimaisessa omistuksessa säätiönsä myötä ja itse tuotteekin ovat ihan laadukkaita. Olenkin monta vuotta kytännyt kohtuullista ostopaikkaa myös Olviin. 

Kaiken kaikkiaan salkkuni on näiden toimenpiteiden jälkeen entistä enemmän sellainen, millaiseksi sen tulevaisuudessa haluankin eli laadukkaita yhtiötä ja uutena kriteerinä mukaan on kyllä tullut myös vahva länsimaisuus ainakin omistuksessa. Kotimaisuudesta plussaa, vaikka kyllä kahden länsinaapurimmekin firmat oikein hyvin minulle kelpaavat.

Mitä sitten case Siili opetti. Ainankin sen (yhdessä Fondian kanssa), että en aio enää uskoa yhdenkään yritysjohdon tarinoihin joustavasta ja uudesta palkkausmallista uutena kilpailuetuna.

perjantaina, huhtikuuta 01, 2022

Cibus, monimutkaiseksi menee

 Päätin tarkastella pitkästä aikaa mitä kiinteistösijoitusyhtiö Cibukselle kuuluu. Yhtiö näkyy laajentavan liiketoimintaansa Tanskaan, mikä Inderesin mukaan parantaa portfolion hajautusta. Yhtiön kasvuvauhti onkin nyt varsin reipas ja tätä tukemaan yhtiö on lanseeraamassa myös D-sarjan osakkeen. Kyseessä on ilmeisesti Ruotsissa melko paljon käytetty järjestely, jossa osake antaa parempaa osinkotuottoa, mutta omaa rajallisemman nousuvaran. Osake maksaa osinkoa viisi kertaa A-osaketta enemmän, mutta sillä on likvidointitilanteessa oikeus enintään 11 euroon yhtiöstä. Osakkeella on näin ollen siis kiinteä arvo ja tuleva (mahdollinen) NAV-kasvu menee A-osakkeelle. Kyseessä on siis käsittääkseni hieman samanlainen systeemi kuin jenkkien pref-osakkeet sillä erotuksella, että ei ole olemassa mitään päivää, minkä jälkeen Cibus pystyy nämä osakkeensa lunastamaan. Ja toisekseen molemmat osakesarjat ovat ilmeisesti osingonjaossa samalla viivalla. Eli kyseessä on lähinnä siis kirjanpidollisesta asiasta, mikä toki kuitenkin vaikuttaa myös D-osakkeen mahdolliseen arvostustasoon.

Neljällä A-osakkeella tulee siis jatkossa (ilmeisesti toukokuussa) saamaan yhden D-osakkeen. D-osakkeen osinko on jatkossa 96 senttiä ja A-osakkeen 75 senttiä ja kokonaisosinko nykyiselle osakkeelle on siis 99 senttiä. Viimeisimmällä 252 SEK kurssilla osakkeen hinta on euroina 24,35 ja näin ollen osinkotuotoksi muodostuu aika lailla tasan 4%. Hankintahinnallani osinkotuotto on vähän reilut 6%. On melko todennäköistä, että D-osakkeen kurssi tullee asettumaan johonkin sen tuntumaan tai hieman allekin. 

Myös Nordea on analysoinut osaketta ja ilahduttavasti yhtiön materiaalista löytyy myös tällainen taulukko: 

Tästä nähdään, että osakekohtainen NAV on tällä hetkellä noin 15 euroa. Osakkeen kurssin ollessa tuon vähän päälle 24 euroa voidaan laskea sijoittajien maksavan tällä hetkellä jopa yli 60% preemion. Lisäksi havaitaan, että NAV:n ennustetaan kasvavan noin 10% vuositasoa. Arvostus on kuitenkin kasvanut sitäkin enemmän. Onko tällainen arvostus sitten ansaittua? Jos kysytään markkinoilta niin vastaus on kyllä, koska osakkeen hinta on se mitä se on. Inderesin mielestä sen sijaan ei ja yhtiö antaakin osakkeelle suosituksen vähentämisestä. Itse en nyt oikein osaa tästä muuta sanoa, kuin että todennäköiseltä näyttää ettei nyt liene paras kohta lisätä omistusta. 

Sen sijaan jatkossa tullee pohdittavaksi se, mitä teen A ja D osakkeiden kanssa. Ellen nyt sitten kuitenkin päädy siihen, että osakkeen arvostus on se verran haastava, että järkevämpääkin hankittavaa löytyy.  

maanantaina, maaliskuuta 21, 2022

Modulightin romahdus

 Lääketieteellisiä lasereita valmistava Modulight listautui pörssiin viime vuoden lopulla noin kuuden ja puolen euron hintaan. Kurssi käväisi ilman mitään merkittäviä uutisia välillä jopa yli 17 eurossa, mutta 15.3. julkaistun tilinpäätöstiedotteen jälkeen alas tultiin ja lujaa. 

Yhtiö kertoi seuraavaa: "Modulight käynnisti vuoden aikana ennätysmäärän (8) uusia projekteja merkittävien asiakkaiden kanssa. Yhteensä yhtiöllä on nyt käynnissä 24 merkittävää kaupallista potentiaalia omaavaa projektia, jotka toimivat aihioina yhtiön tavoittelemille laajoille kaupallisille käyttöönotoille. Projektiportfolion kehitys ja laajentuminen on yhtiön onnistumisen tärkein sisäinen mittari." Hyvät uusiset siis ensin.

Entäpä ne huonot: "Kannattavuutta alensivat katsauskauden jälkeen tehty merkittävä myyntisaamisten alaskirjaus sekä listautumiseen liittyvät kulut. Ilman kertaluonteisia eriä koko vuoden oikaistu liiketulos (EBIT) oli 36 (47) prosenttia liikevaihdosta ja oikaistu EBITDA 49 (58) prosenttia liikevaihdosta." Eikä tässä vielä kaikki, myyntisaamisia alaskirjattiin 4 miljoonalla. Esim. Laimea Silli veti näistä omat johtopäätöksensä

Mitäpä tästä sitten ajatella? Esiin voi googlettaan esimerkiksi (muistaakseni) Aki Pyysingin ajatuksia siitä, että tällaisessa tapauksessa joutuu lähinnä luottamaan johdon kommentteihin ja tekemään sijoituspäätöksenä niiden perusteella, vaikka pörssissä on huomattavan paljon myös yhtiöitä, joilla on esitätä numeerista dataa näiden tarinoiden tueksi. 

Tässä kohtaa olen päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, että pidän osakeannista saamani harvalukuiset osakkeet ja seurailen tarinaa vielä mielenkiinnolla. Lisää rahaa en tässä kohtaa ole valmis yhtiöön sijoittamaan, sillä muitakin, melko lailla järkevän hintaisia, sijoituskohteita näyttää tällä hetkellä löytyvän.

perjantaina, maaliskuuta 18, 2022

Energiaa: osto Enersense ja lisäys Merus Poweria

 Ukrainan sota on tuonut jälleen kerran varsin näkyväksi Euroopan hankalan energiariippuvuuden Venäjästä ja sen fossiilisista polttoaineista. Tapaan ajatella, että kriiseistä seuraa usein myös jotain hyvää: koronapandemia vähensi uskoakseni pysyvästi erilaisia turhia lyhyitä/keskipitkiä lentomatkoja erilaisiin palavereihin. Asiat voidaan nykymaailmassa ihan hyvin hoitaa (suurimmassa osassa tapauksia) etäyhteyksillä. Venäjän arvaamattomuus pakottaa nähdäkseni Euroopan etsimään kestäviä energiaratkaisuita uusiutuvasta energiasta. Uskoisin, että tulevaisuudessa näemme entistä enemmän investointeja tälle sektorille.

En ole aiemmin juurikaan uusituvaan energiaan suoranaisesti sijoittanut, koska olen pitänyt yhtiötiä itselleni vaikeasti analysoitavina sekä kalliina. Päädyin kuitenkin aiemmin osallistumaan Merus Powerin antiin. Yhtiö ei sinänsä suoranaisesti ole uusituvan energian tuotannossa mukana, mutta sen tuotteita voidaan käyttää tasaamaan sähkön kulutuksen ja tarjonnan eroja ja näin ollen mahdollistamaan paremmin uusituvien energialähteiden käyttöä. Päädyinkin nyt tekemään pienen lisäyksen yhtiötä, koska hinta on huipuista tullut hieman alaspäin. Toki arvostustaso edelleenkin on varsin korkea. 

Uutena yhtiönä salkkuuni tuli Enersense International. Lyhyehkön tutustumisen perusteella yhtiö vaikuttaakin melko vekkulilta tapaukselta. Firma kuvailee itseään seuraavasti: "Enersense on vuonna 2005 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja." Yhtiöhän kuitenkin aloitti pörssitaipaleensa ymmärtääkseni lähinnä henkilöstövuokrausfirmana. 

Helmikuussa 2020 kuitenkin alkoi tapahtua ja yhtiön pääomistajat ja ulkopuoliset sijoittajat ostivat yhtiön hieman ilmeisesti hämäräperäisen pääomistajan Aaron Michelinin (joka ennen totteli nimeä Saleh) ulos. Heinäkuussa Kyösti Kakkonen kertoi tulleensa osakkaaksi ja yhtiö osti konkurssikypsäksi luonnehditun Empowerin ja kirjoitti hieman orwellilaisesti historiaa uusiksi kertoessaan olleensa aina päästöttömien energiaratkaisuiden toimittaja (aivan kuten Reveniokin on "kansainvälisillä markkinoilla toimiva terveysteknologiakonserni ja oftalmologisten laitteiden globaali kärkiyhtiö", kuka niitä taistelukumiveneitä enää haluaa muistella). Kauppahinta oli kokonainen euro. Ihan näin halpa kauppa ei todellisuudessa kuitenkaan ollut, sillä Enersense otti kontolleen Empowerin velkoja

Vastoin kaikkia - tai ainakin Aki Pyysingin - odotuksia Enersense sai käännettyä Empowerin vieläpä ihan kannattavaksi liiketoiminnaksi. Ilmeisesti firmalla menee muutoinkin melko hyvin siitä huolimatta, että viime aikoina on hankittu paljon matalakatteista tai jopa tappiollista liiketoimintaa. Inderes on viimeksi kommentoinut yhtiötä aamukatsauksessa 1.3. Raportin keskeisin sanoma oli, että yhtiön kannattavuutta on syytä tarkkailla. Yritysarvoon perustuvat arvostuskertoimet eivät oikein myöskään sovellu Enersensen arviointiin, sillä Megatuuli yritysoston jälkeen iso osa operatiivisesta tuloksesta tulee kehityspalkkioista, joista vain kolmannes kuuluu Enersensen osakkeenomistajille. Näin ollen P/E-luku on validimpi arvomittari ja Inderesin ennusteella kuluvan vuoden luku on korkeahko 30 ja ensi vuoden maltillisempi 15. 

Päädyin nyt ottamaan hyvin pienen siivun Enersenseä salkkuun sillä ajatuksella, että yhtiöllä näyttää olevan mielenkiintoista osaamista alueisiin, joihin todennäköisesti tullaan lähitulevaisuudessa investoimaan voimakkaasti. Toinen kysymys toki on, kuinka paljon yhtiö itse tästä onnistuu hyötymään.

tiistaina, maaliskuuta 15, 2022

Maailman ja markkinoiden myllerrystä

 Vaikka edellisestä postauksesta ei ole vierähtänyt vielä kuukauttakaan, elämme nyt hieman erilaisessa todellisuudessa. Vastoin lähes kaikkien odotuksia Venäjä otti ja hyökkäsi Ukrainaan. Minun on hyvin vaikea nähdä, mitä ihmettä Putin kuvittelee sillä saavuttavansa, mutta niin nyt joka tapauksessa kävi. Inhimilliseen katastrofiin verrattuna osakemarkkinat tuntuvat melko vähäpätöiseltä asialta, mutta järjettömyydellä on toki vaikutusta niihinkin. Esim. Omavaraisuushaaste -blogissa on tätäkin jo pohdittu. 

Olen omalla toiminnallani pyrkinyt jollain tapaa helpottamaan ukranalaisten hätää lahjoittamalla hieman rahaa SPR:lle ja lisäksi organisoin pienimuotoisen täsmäavun keräyksen, sillä verkostojeni kautta sain tietää paikallisesta pakolaisia auttavasta organisaatiosta, jolla oli mahdollisuus hankkia tarvikkeita naapurimaasta nopeasti. Omaan etiikkani ei oikein kuulu antaa henkilökohtaisesti rahaa aseiden hankintaan, vaikka tässä tapauksessa jopa sitä vaihtoehtoa hetken aikaa pohdin. Kannatan kuitenkin valtion päätöstä toimittaa myös aseellista apua Ukrainaan, sillä maalla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus puolustautua. Näkisin, että minulla on velvollisuus myös jatkossa toimia niin, että toiminnallani helpota sotaa pakenevien ja siellä taistelevien/taistelleiden ahdinkoa.

Sitten takaisin taloudellisiin vaikutuksiin. Ajallisen hajautuksen hyödyllisyys kävi jälleen kerran ilmi Nokian renkaiden oston kohdalla. Sijoitusteesini lähti siitä, että sotaa ei tule ja se meni täysin pieleen. Toisaalta yhtiöllä on kuitenkin vain hyvin vähän velkaa ja vaikka koko Venäjän tuotantolaitos menetettäisiin, niin yhtiö tuskin konkurssiin ajautuisi. Kun markkinatkin tuntuivat laskevan koko Pietarin tehtaan lähestulkoon arvottomaksi päätin ostaa vielä pienen erän 12 euron hintaan. 

Päädyin hankkimaan myös toista pidempään jo kiikarissani ollut yritystä eli Ponssea. Itse asiassa olen tainnut seurailla yhtiötä jo kohta 10 vuotta. Finanssikriisin aikaan yhtiö joutui muistaakseni ottamaan silloisille omistajille epäedullisen hybridilainan. Pidän yhtiötä kuitenkin laadukkaana sen teknologisen osaamisen vuoksi sekä arvostan yhtiön päätöstä pitää tuotanto kotimaassa. Kun osake laski venäjäriskin vuoksi (yhtiöllä on siihen suuntaan lähinnä kai vain sovittuja kaluston toimituksia) noin 30 euroon niin päätin viimein hypätä kelkkaan. Tarkoitus olisi toimia hieman samoin kuin Koneen kanssa eli ostella pikku hiljaa lisää jos hinta tuntuu jollain tapaa edes kohtuulliselta. 

Tätä postausta kirjoittassa sota on jatkunut jo lähes 3 viikkoa ja pahin paniikki Venäjällä toimiviin yhtiöihin näyttäisi ehkä olevan ohitse. Nousevat energian hinnan sekä inflaaatio ja edelleen jatkuva epävarmuus näyttävät ainakin tänään yleisesti kuitenkin painavan pörssiä. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

perjantaina, helmikuuta 18, 2022

Osto Konetta ja Industrivärdenin sekä Fondian myynti sekä Siilin Q4

 Ihan ensimmäisenä päädyin myymään Svenska Handelsbankenin osinkona jakamat Industrivärdenin osakkeet. Eipä niitä kovin paljoa ollut ja en halunnut lisääkään hankkia. Suhteellisen paljon meni välityspalkkioihin, mutta ei auta.

Päädyn myös lisäämään pienen siivun Konetta. Yhtiö vaikuttaa (lähes) aina liian kalliilta, mutta olen asettanut jonkinlaisen henkisen rajan sille, että jos P/E on kuluvan vuoden ennusteelle alle 30 niin ostan vähän. Hieman päälle 53 euron osakekohtaisella hinnalla se on nyt 28 Market Screenin mukaan, joten painon ostonappia. 

Fondia julkisti tuloksensa eilen torstaina 17.2. Inderesin aamukirjeen otsikko: "Käänne etenee, mutta on tuskaisen hidas" summaa aika hyvin tilanteen. Olen arvioinut koko yhtiön kilpailuedun täysin pieleen ja vaikka nyt olisi niin, että organisaatio on viritetty isompaa liikevaihtoa varten ja sieltä se sitten ajan kanssa skaalautuu niin sen verran monta vastoinkäymistä tässä on jo kohdattu, että en enää usko yhtiöön. Ainoa looginen toimenpide tässä on siis heittää ns. kirves kaivoon eli pistää osakkeet myyntiin.

Ja lopuksi sitten vielä toinen yhtiö, jonka toimintaa olen arvioinut ajan saatossa pieleen eli Siili. Vuodet 2017-2020 olivat melkoista suossa tarpomista, mutta kun en silloin osakkeita tullut myyneeksi niin nyt itse asiassa näyttääkin jo paremmalta. Tai ostinhan minä itse asiassa lisääkin melko lailla vuosi sitten. Silloin arvostus näytti kohtuulliselta P/E:n ollessa hieman yli 12. Kurssi oli melko lailla samaa luokkaa kuin nyt. Viime vuoden tärkeinpiä seikkoja oli varmaankin unkarilaisen Superchargen osakkeiden enemmistöosuuden hankinta. Tällä Siili sai hankittua kansainvälistä kasvua. Myös toimistusjohtaja vaihtui. Tänään julkaistu tuloskatsauksessa yhtiö pisti pöytään ihan komeat luvut. Ainoastaan osinko oli ehkä hieman odotettua heikompi, mutta kenties yhtiö valmistautuu hankkimaan loputkin Superchargen osakkeet. Mene ja tiedä, mutta minä jatkan holdaamista. Tosin P/E-luvulla 12.6 yhtiö ei mitenkään ylihintaiselta tässä kohtaa vaikuta... 

perjantaina, helmikuuta 11, 2022

Ostot Harvia ja Nokian Renkaat

 Hetki on taas vierähtänyt aiemmasta kirjoituksestani. Nyt kun pörssi on vähän ottanut takapakkia mm. inflaation nousun ja Jenkkien koronnostojen sekä kireän Ukrainen tilanteen myötä, olen taas alkanut aktiivisesti katsella jotain ostettavaa. Ja itseni tuntien tiesin jo etukäteen, että löytyyhän sitä. En nimittäin pyri ostamaan osakkeita millään kovin suurella turvamarginaalilla vaan silloin, kun hinta on minusta kohtuullinen. 

Ensimmäisenä paluun salkuuni teki Nokian Renkaat. Reilun vuoden ajan niistä maltoin lopulta erossa pysyä. Syy edelliseen myyntiin oli rahan tarve ja se, ettei myynin myötä tarvinnut ihan hirveästi maksella veroja. Myynnit suoritin hintaan 19 €/osake ja nyt palasin omistajaksi 28 €:n hintaan. Olisi siis kannattanut holdata, mutta kuten todettua niin se ei nyt ollut mahdollista. Aika pohjilla tuli kyllä kieltämättä myynnit näemmä tehtyä... Mutta koska vain tulevaisuudella on merkitystä osakkeiden omistuksessa, niin uskoni yhtiöön vahvistui kun luin mm. tämän Anders Oldenburgin arvion yhtiöstä: https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-51-19-nokian-renkaat-tieto/ sekä seuraavan rahastokatsauksen, jossa yhtiötä käsiteltiin hieman vielä laajemmin. Marketscreener kertoo vuoden 2022 P/E-ennusteen olevan 15.6 ja en pidä sitä tälle yhtiölle liian korkeana. Osinkotuottokin lähentelee viittä prosenttia. Toki riskejä löytyy, mutta yhtiö on tottunut toimimaan Venäjällä. Aion joka tapauksessa porrasta ostoja eli nyt hankin vain pienehkön aloituserän.

Toisena ja uutena ostoksena salkkuuni ilmaantui kiuasfirma Harvia. Täytyy sanoa, että olen ollut todella ylättynyt firman menestystahdista. Toisaalta odotuksia lienee ladattu vähän turhankin kanssa, koska varsin positiviisesta tulosjulkistuksesta huolimatta kurssi laski reilusti. Koska aikani on kortilla ja olen muutoinkin olla viime aikoina melko laiska omakohtaista analyysia tekemään, perustan käsitykseni firmasta osin OMXBetsin kattavaan blogikirjoitukseen: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/salkkuyhtion-tarinan-numeroiden-ja-arvon-tarkastelu-case-harvia Tällä hetkellähänä kurssi on reipppaasti alle tuon 50 euroa pyörien noin 38 euron tietämissä. Marketscreener kertoo P/E-ennusteeksi vuodelle 2022 18.5. Pidän tuotakin lukua ihan kohtuullisena, vaikka en nyt erityisen edullisena. Tarkoitus on lisäillä Harviaakin tulevaisuudessa, jos hinta sattuu kohdalleen.