Myynti Nixu

Nixun hieman alle vuoden kestänyt vierailu salkussani lienee melko tyypillinen kuvaus siitä, millaisiin impulsiivisiin osakekauppoihin tulee joskus syyllistyttä.

Hankin pienen siivun Nixua salkkuuni 8.6.2015 osakekohtaiseen hintaan 4,62 €. Samana päivänä kirjoittelin blogiini merkinnän, jossa arvelin ettei yhtiöllä ole mitään suurempaa vallihautaa liikentoiminta ympärillä, mutta toimiala on kuuma ja mahdollista on, että yhtiö jossain vaiheessa ostetaan pois.

Nyt kun lähes vuosi on kulunut niin tilanne on aika lailla muuttumaton. Nixun kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin esimerkiksi Inderes ennusti, mutta toisaalta kannattavuus on ollut hieman parempi. Osakkeen kurssi on aavistuksen noussut vuoden aikana ja eilen myin osakkeeni hintaan 4,95 €.

Miksi sitten päädyin tällaiseen ratkaisuun? Eihän mahdollisuus yrityskauppaan ole mihinkään hävinnyt? Ensinnäkään en usko, että mahdollisessa yrityskauppatilanteessa Nixusta maksettaisiin mitään aivan tähtitieteellisiin summiin nousevaa preemiota. Yhtiöllä ei käsittääkseni ole esimerkiksi sellaisia patentteja, joista jokin isompi toimija voisi laskea saavansa jakelukanaviensa ansioista merkittävää hyötyä. Lisäksi näkisin, että Nixun arvostus, joka Inderesin arvion mukaan tälle vuodelle on noin P/E 17, ei ole mitenkään erityisen matala. Markkinat siis odottavat kasvua, joka ei nyt ainakaan vuoden alussa tule toteutumaan.

Toisaalta Nixun osuus salkussani on ollut sen verran pieni, etten ole jaksanut yhtiön asioihin kovinkaan syvällisesti paneutua. Salkussani oli ennen Nixun myyntiä 23 yhtiötä, joka on mielestäni jonkin verran liikaa. Tavoitteena olisi päästä ehkä noin 15 todella laadukkaaseen firmaan, joiden asioita uskoisin jaksavani riittävästi seurata. Vaihtoehtona olisi ollut joko ostaa Nixua lisää tai myydä vanhat pois ja päädyin nyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Lisäpontta päätökselleni antoi Nixun tiedote ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdosta, joka siis ilmeisesti laski vertailujaksosta (4,5 miljoonaa tänä vuonna, vuosi sitten 4,6 miljoonaa).

Viime kesäkuussa Nixua hankkiessani ennustin, että saisin "muita harkitsemiani osakkeita (mm. Fortumia ja Restamaxia) myöhemmin vielä nykyiseen tai edullisempaan hintaan." Molempien osalta ennustukseni piti paikkansa, vaikka jätinkin elokuisesta dipistä (jota ei tietenkään elokuussa vielä tiennyt tilapäiseksi laskuksi) hankkimatta Restamaxia ja ostin sen sijaan Konetta. Fortumia olen tankkaillut heinäkuusta alkaen laskevaan hintaan. Tällä hetkellä osakkeen kurssi on hieman päälle 12 € kun se kesäkuussa 2015 oli 16-17 €. Sinällään Nixun ostaminen oli siis kohtuullisen kannattavaa ja sain siitä arvonnousuna 33 sentin osakekohtaisen tuoton (-kaupankäyntipalkkiot) sekä vielä 9 sentin osingon (josta menee toki veroja). Kulujen jälkeen tuotto oli kuitenkin edelleen selvästi positiivinen kun Helsingin pörssin kasvuindeksi on samassa ajassa painunut noin 5% miinukselle.

Mitä sitten tein Nixusta vapautuneille rahoilla. Ostin Fortumia tietysti. En tosin aivan kaikilla myynnistä irronneilla varoilla.

Harva osake on viime aikoina saanut osakseen yhtä paljon negatiivista huomiota kuin valtiollinen energiayhtiömme. Milloin Pohjoismaiden sähkönkulutus on painumassa nollaan tai Venäjä tulee kansallistamaan Fortumin Siperian voimalaitokset. Sähköverkkojen myyntirahat hukataan Intian aurinkoon tai Puolan kaasuun. Sijoittajat pettyivät myös yhtiön laskiessa sijoitetun pääoman tuottotavoitettaan.

Toisaalta Fortum on houkutellut myös kokeita sijoittajia. Kauppalehti kirjoitti joulukuussa aiheesta otsikolla Peter Seligson tankkaa nyt Fortumia. Seligson kertoo lehden haastattelussa seuraavaa: "Pörssi on hyvin kaksijakoinen tällä hetkellä. Tunnetut, tasaista tulosta tekevät yhtiöt kiinnostavat. Vähemmän tunnetut ja etenkin sellaiset, joiden tuloksenteossa on ohimeneviä ongelmia, eivät kiinnosta ketään" Seligson jatkaa: ”Olen alkanut ostaa Fortumia. Siinä on suhdanneongelma tällä hetkellä, mutta halpahan se on”.

Myös Inderes on analysoinut Fortumia. Pari päivää vanhasta aamukatsauksesta löytyy seuraavaa: "Fortumin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu, että yhtiön nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen olisi noin 2,5x yli suhdannesyklin. Vuoden 2015 lopussa kerroin oli -1,7x, kun yhtiön nettovelka oli -2,2 miljardia euroa. Arvioimme Fortumin käyttökatteen olevan noin miljardi euroa vuonna 2016, eli taloudellisten tavoitteiden puitteissa Fortumilla olisi Intian investointien jälkeen noin 4 miljardia euroa investoitavaa pääomaa." Jos tälle 4 miljardille löytyy jatkossa tuottotavoitteen täyttäviä investointikohteita niin nopealla jakolaskussa se tekisi osakekohtaiseen tulokseen noin 40 senttiä lisää. Saattaa siis olla, että nykyinen osinkotaso saattaa tulla pysymään myös tulevaisuudessa. Toisaalta Fortum on luvannut jakaa ylimääräisen kassan omistajille, mikäli sopivia investointikohteita ei löydy.

Nixun myynti oli mielestäni askel kohti virtaviivaisempaa salkkua. Fortum on tietysti pieni kysymysmerkki, mutta jälleen näkisin pidemmällä aikavälillä riskin alaspäin olevan selvästi pienemmän kuin potentiaalin ylöspäin. Aika näyttää menikö analyysini ihan metsään.