Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

torstaina, lokakuuta 14, 2021

Inderesin vierailu salkusa ja lisäys Svenska Handelsbankenia

 Kävi tässä niin, että analyysiayhtiö Indereskin innostui listautumaan. Tarkempaa analyysia listautumisesta löytyy jälleen kerran Omavaraisuushaaste-blogista. Listautumisanti oli yhtiön kannalta menestys ja ylimerkintä taattu. Salkkuuni päätyi lopulta jopa 12 kokonaista osaketta. Merkintähinta oli 25 euroa ja tämän päivän kurssi 40 e eli nousua 60%. Arvelin jo annin alkaessa, että mitään merkittävää määrää osakkeita tuskin salkkuuni päätyy, joten olin valmistautunutkin kuittaamaan pikavoitot ja näin myös tein. 

Hiljattain sähköpostiin suhahti myös Seligsonin osavuosikatsaus. Anders Oldenburgin väliraportti Svenska Handelsbankenista oli jälleen mielenkiintoista luettavaa. Vaikka yhtiö on kasvanut, niin arvotus on varsin maltillinen, etenkin vallitseva kurssitaso huomioiden. P/E on noin 11 ja p/b 1,15. Yhtiön oman pääoman tuotto on toki laskenut viime aikoina noin 10% tietämiin, mutta historiallisesti taso on ollut korkeampi. Osinkotuottokin on aavistuksen alle 4%. Päädyinkin tekemään lisäyksen tätä pankkia, vaikka yhtiön osuus salkussani onkin jo hieman yli 8%.


keskiviikkona, syyskuuta 29, 2021

Lisäys Konetta ja Fondian suunta

 Kiinan kiinteistömarkkina on herättänyt huolta sijoittajissa ja tämä huoli on heijastunut myös Koneen osakkeeseen. Reilusta seitsemästäkympistä ollaan tultu alas hieman päälle 60 euroon. Kallishan tuo on edelleen: MarketScreenerin mukaan on kuluvalle vuodelle karvan alle 30 ja ensi vuodellekin melkein 28. EV/EBITDA on noin 18. Aika harvoin kuitenkaan hyvää saa halvalla ja sen vuoksi päädyin nyt pienen siivun lisäämään. Toki Kiinan rakennusbuumin hyytyminen saattaa ihan realistinen pelko olla, mutta pitkällä aikavälillä en usko kaupungistumisen kuitenkaan Aasiassakaan pysähtyvän

 Fondia tuntuu sen sijaan viime aikoina rypeneen ilman mitän erityisempää ulkopuolista syytä. H1-katsauksen perusteella liikevaihto sentään kuitenkin kääntyi kasvuun, mutta samalla kannattavuus kuitenkin heikkeni. Inderes näki raportissa kuitenkin myös paljon positiivista ja nosti osakkeen tavoitehinnan 8,4 euroon. Tällä hetkellähän kurssi mataa tasan 7 eurossa. Yhtiö ennustaa tuloksen seuraavan perässä liikevaihdon kasvua, sillä yhtiön kulurakenne on mitoitettu isommalle myynnille. Saa nähdä. Varmaa on se, ettei Fondia ole ollut lainkaan sellainen rahantekokone, millaiseksi sen ajattelin ja yhtiö saa kyllä salkustani ennemmin tai myöhemmin lähteä.

perjantaina, syyskuuta 24, 2021

Modulightin listautuminen

 Helsingin pörssi, tai oikeammin sen First North-lista, saa jälleen uuden tulokkaan kun Modulight listautunee (mikäli antiin on riittävästi kiinnostusta). Omavaraisuushaaste-blogissa yhtiötä on käyty varsin tarkkaan jo lävitse, eikä minulla oikeastaan ole siihen suuremmin mitään lisättävää. Yhtiötä verrataan osttain Revenioon, mutta ainakin nopealla vilkaisulla kassavirran perusteella Modulightin toimiala vaikuttaa enemmän pääomaa sitovalta. Toisaalta yhtiö on vasta kasvuvaiheessa joten liiketoiminnan vakiinnutta kassavirtaa todennäköisesti riittänee jaettavaksikin. Yhtiö itsekin kuitenkin uumoilee, ettei se tule tapahtumaan lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä.

Kaiken kaikkiaan ajattetelen, että kyseessä on mielenkiintoinen yhtiö johon ajattelin sijoittaa vähän pidemmälläkin aikajänteellä. Anti tullaan varmaan ylimerkitsemään, joten tein toimeksiannon sellaisella osakemäärälle, jonka ajattelisin maksimissaan haluavani. Uskoisin etten tule saamaan niistä edes puolta, mutta jospa edes jollain prosentilla yli sen nimimäärän kuitenkin.

perjantaina, syyskuuta 10, 2021

Mietteitä Kreaten arvotuksesta

 Olen kirjoittanut Kreatesta jo aiemminkin ja helmikuussa pohdiskelin melko pitkään yhtiön arvostusta. Yhtiö on tämän jälkeen julkaissut H1 raportin vuodelta 2021 ja odotetusti liikevaihto laski hieman. Kannattavuus kuitenkin pysyi melko lailla aiemmalla tasolla. Kreate itse kertoo talousellisiksi tavoitteekseen liikevaihdon kasvattamisen 300 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä. Yhtiö itse näkee kasvun ajureina mm. kaupungistumisen sekä infrarakentamisen korjausvelan. Lisäksi koronakriisisistä toipumiseen tähtäävästä elvytyksestä osa ohjautunee myös infrastuktuuri-investointeihin, vaikkeivat nämä nyt olekaan varsinaisesti kirjattuna EU:n elpymisvälineeseen

Itse näkisin tässä kohtaa järkevimpänä lähteä haarukoimaan Kreaten mahdollista arvoa EV/Sales-tunnusluvun kautta. Marketscreenerin käyttämien ennusteiden mukaan luku olisi 0,52 tälle vuodelle, 0,46 vuodelle 2022 ja 0,41 vuodelle 2023. P/E-luvut ovat vastaavasti noin 15, 11 ja 9. P/S luku on tällä hetkellä 99,7 miljoonan euron markkina-arvolle ja noin 220 miljoonan euron ennustetulle liikevaidolle tänä vuonna 0,45. 

Kun katsotaan millaisia vertailukohteita Kreatelle löytyisi Jenkeistä, jossa talouden elvytyksestä suuri osa on mennyt infrastruktuuriosakkeisiin, niin yksi vertailukohde voisi olla Granite Construction Incorporated (GVA). Yhtiötä kuvataan seuraavasti: "Granite Construction Inc delivers infrastructure solutions for public and private clients in North America. It primarily focuses on heavy civil infrastructure projects, including roads, highways, transit facilities, airports, and bridges. In addition, the company performs site preparation and infrastructure services for residential development, energy progress, and other facilities" 

GVA:n tunnusluvista Marketscreener kertoo seuraavaa: P/E 2021 on 29 ja vuodelle 2022 17. EV/Sales on 0,51 kuluvalle vuodella ja vuodella 2022 luku on 0,46. P/S on 0,49. GVA näyttää kuitenkin tehneen pari edellistä vuotta tappiota. Yhtiön tulosmarginaalit näyttävätkin olevan varsin kapeat. Vuosikertomus vaikutti ensisilmäyksellä pitkältä ja varsin sekavalta tai enemmänkin sellaiselta tasapaksulta hötöltä, jonne ehkä oli piilotettu myös vuoden 2019 huonompi suoriutuminen jonnekin. Sen verran kuitenkin kertomuksesta selvisi, että yhtiöllä on ilmeisesti myös omia kivilouhoksia. Kreate lienee kuitenkin ehkä askelta korkeammalla tuotantoketjussa. Hinnoittelukertoimet ovat yhtiöillä myynnin osalta melko samat, mutta P/E: suhteen Kreate on edullisempi.

Toinen vertailukohde voisi olla Construction Partners Inc (ROAD). Yhtiötä kuvaillaan seuraavasti: "Construction Partners Inc operates as an infrastructure and road construction company. It provides construction products and services to the public and private sectors. Its services cover the construction of highways, roads, bridges, airports, and commercial and residential sites. The company provides site development, paving, utility and drainage systems, as well as supplies hot mix asphalt". ROAD treidaarin sitten jo selvästi korkeammilla tunnusluvuilla: P/E on kuluvalle vuodelle 52 ja ensi vuodellekin 36. EV/Sales on tälle vuodelle 2 ja ensi vuodelle 1,7. Käyttökate yhtiöllä on melko lailla Kreatea vastaava. Markkina-arvo onkin sitten lähes 20-kertainen. 

Jos katsotaan vielä iShares US Infrastructure ETF:n tunnuslukuja niin sielläkin P/S on 1,2 ja P/E 15. 

Mitä näistä nyt sitten voi päätellä? Ehkä ainakin sen, että jenkkiosakkeisiin verrattuna Kreate ei vaikuta olevan hinnalla pilattu. Jos Kreate pääsee 300 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2024 niin osakkeelle hyväksyttävä P/S-luku voisi nykytilanteessa olla jopa 2. Tällöin markkina-arvo olisi 600 miljoonaa euroa eli kuusinkertainen nykyiseen verrattuna. On kuitenkin vaikea uskoa, että tuossa vaiheessa sijoittajet enää innostuvat infrafirmoista samalla tavalla, sillä todennäköisimmän skenaarion mukaan elvytystä ei tuossa vaiheessa enää tarvita vaan talous kasvaa jo itsessäänkin hyvin. Mutta nykyiselle myynnille voisi minusta hyväksyä ainakin P/S-luvun 1, jolloin osakkeen arvostuksella olisi vielä mahdollisuus tuplaantua. Saa nähdä kuinka käy. 


tiistaina, syyskuuta 07, 2021

Netumin mahdollinen potentiaali

 IT-palvelutalo Netum listautui kesäkuussa First Northiin. Yhtiö kertoo olevansa kannattavasti kasvava ja listautumishetkellä anti vaikutti varsin edulliselta 3,2 euron listautumishinnalla. Tällä hetkellä kurssi pyörii noin 4,2 eurossa eli ylöspäin on tultu reilut 30%. Viime aikoina kurssi on kuitenkin pysytellyt tasaisesti pari pientä piikkiä lukuunottamatta aika lailla listautumisen jälkeisissä hinnoissa. 

Netum itse kertoo liiketoiminnastaan auttavansa asiakkaitaan niiden aiemman käyttökelpoisen IT-varannon yhdistämisessä uusin palveluihin ja tekniikoihin. Mukana on kyberturvallisuutta, Saasia, skaalautuvaa kriittisten järejstelmien palvelua, ingraatiota ja mitä näitä nyt on. Suurin osa asiakkaista on julkishallinnon palveluita kuten esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Puolustusvoimat ja Opetushallitus. Muita asiakkaista ovat mm. Aalto University, Posti ja Gasum. Äkkiseltään ajateltuna pitäisin näitä julkishallinnon toimijoita aika luotettavina ja pitkäaikaisina asiakkaina, mutta toisaalta mitään räjähdysmäistä kasvua ei siltä suunnalta liene odotettavissa. 

Yhtiö kertoo itse kilpailueduikseen suuren yrityksen palvelutarjooman, vahvan kyberturvaosaamisen, joudtavuuden ja ketteryyden sekä kokeneen ja osaavan henkilöstön. Näistä kaksi viimeksimainittua ovat oletettavasti hieman haastavia säilyttää jos kasvu on kovin nopeaa. Ensimmäinen taas ei ole kilpailuvaltti enää muiden suurten yritysten joukossa ja vahva kyberosaaminenkaan ei mitään erityistä vallihautaa tarjonne. Eli näkisin ettei ainakaan tämän perusteella Netumilla ole mitään kestävää kilpailuetua muihin nähden.

Kyberturvapalvelut ovat kuitenkin varsin reippaasti kasvava segmentti ja Netumin sijoittajaesityksen mukaan viimeisimmän viiden vuoden aikana ala on kasvanut 5% vuosivauhtia. Kyberturvallisuus on muodostanut kuitenkin vain 14% yhtiön 17,5 milj. euron liikevaihdosta vuonna 2020. 48% tuli digipalveluiden kehittämisestä ja 26% jatkuvuuspalveluista. Vuonna 2020 orgaanista kasvua liikevaihdossa oli 27% edellisestä vuodesta. Ilman poistoja tilikauden tulos oli noin 2,4 milj. euroa ja 27 senttiä osaketta kohden. Poistot huomioiden osakekohtainen tulos oli 15 senttiä. Tässä on huomioitava, että yhtiö käyttää kirjanpidossaan FAS-käytöntöä. Muistaakseni tässä poistoja tehdään vuosittain taseeseen kirjattujen ostettujen yritysten liikearvosta joka ylittää yrityksen nettoarvon, kun taas IFRS:ssä arvoja vain testataan vuosittain ja poistoja tehdään vain tarvittaessa. Ainakin mitä olen näiden First North-yritysten tilinpäätöksiä seurannut niin poistojen määrä vähenee selvästi kun yhtiö siirtyy IFRS-käytännön mukaiseen kirjanpitoon. Ja poistothan ovat sinällään "Excel-rahaa" eli ne eivät vaikuta kassavirtaan.

Netumin tavoitteena on 30 miljoonan euron liikevaihto vuonna 2023 pääosin orgaanisen kasvun myötä. Lisäksi tavoitteena on vähintään 15% käyttökatemarginaali. Vuonna 2020 yhtiö pääsikin tähän käyttökatteen ollessa 18,5%. Osinkoa pyritään jakamaan vähintään 40% vertailukelpoisesta tilikauden voitosta. 

Netum julkaisi 24.8. ensimmäisen H1 raporttinsa pörssinoteerattuna yhtiönä. Inderes kommentoi aamukirjeessään tulosta malliikkaaksi aloitukseksi pörssitaipaleelle. Liikevaihto kasvoi H1:n aikana hieman reilut 20% aiemmasta. Henkilöstön rekrytoinnissakin on ilmeisesti onnistuttu ihan hyvin. Inderes on analysoinut yhtiötä myös jo kesäkuussa. Tällöin analyysiyhtiö ennakoi Netumin liikevaihdon kasvavan yhtiön omaa ennustetta hitaammin ollen noi 24 milj. euroa vuonna 2023. Inderes ennustaa P/E-luvuksi tälle vuodelle noin 20 ja 2022 luvun olevan noin 18. EV/EBIT olisi vastaavasti 14 ja 12. 

Nähdäkseni yhtiön arvostus ei tässä kohtaa ole mitenkään järjestön. Jos yhtiö pääsee omaan tavoitteeseensa ja liikevaihto olisi 30 miljoonaa vuonna 2023 niin tulosta voisi syntyä ehkä 10% liikevaihdosta. Tällöin yhtiön nykyisellä 49 milj. euron arvolla P/E olisi noin 16. Mikäli kasvu toteutuisi näin rajuna niin uskoisin, että yhtiötä tultaisiin arvottamaan ehkä P/E-luvulla 25. Tällöin osakekurssi voisi olla 6,5 euroa eli nousupotentiaalia löytyy noin 50%. Tämä kuitenkin edellyttää, että yhtiö pääsee omiin tavoitteisiinsa. Mitään varmoja takeita siitä ei missään nimessä ole. Jos Inderesin ennuste toteutuu, niin tällöin P/E vuoden 2023 tuloksella olisi nykyhinnallekin vielä 20 ja tuskinpa yhtiötä juuri tuota korkeammalla kertoimella tällöinkään arvostettaisiin. Kaiken kaikkiaan Netum näyttää tällä hetkellä olevan aika lailla täyteen hintaansa arvostettu.

perjantaina, syyskuuta 03, 2021

KWEB eli kiinan internetfirmat ja tilin avaus Degirolle

 Kuten taisin jo aiemmin mainita, kuuntelin PYN Eliten salkunhoitaja Petri Deryngin mielenkiintoisen haastattelun Inderes podista tässä hiljattain. Haastattelussa Petri toi esiin näkymyksiään Aasian markkinoista ja siitä millaisia kasvumahdollisuuksia kiinalaisilla teknologiayrityksellä Aasiassa on. Toisaalta esiin tuotiin myös sitä, miten erityisesti Kiinan kohdalla yksittäisen osakkeen poiminta pelkkien tunnuslukujen kohdalla on hankalaa ja ettei siellä välttämättä toimi monella muulla markkinalla käyttökelpoinen edullisten yhtiöiden poiminta vaan laadusta kannattaa ehkä hieman maksaakin.

Näiden ajatusten pohjalta olen tehnyt jonkin verran selvitystyötä kiinalaisista teknologiayhtiöistä. Tässä yhteydessä törmäsin KraneSharesin kiinalaisiin internet-yhtiöihin sijoittavaan KraneShares CSI China Internet ETF:n (KWEB). Rahastoyhtiö esittelee itse tuotetteensa tarjoavan seuraavaa: "Access to Chinese internet companies that provide similar services as Google, Facebook, Twitter, eBay, Amazon, etc" ja "Exposure to companies benefitting from increasing domestic consumption by China's growing middle class". Kuulostaaa melko houkuttelevalta. Suurimmat omistukset ovat melko tuttuja eli listalta löytyy Tencentiä, Alibabaa, JD.comia, Pinduoduoa sekä Meituania. Rahaston kulusuhde on kohdemarkkina huomioiden melko kohtuulliselta kuulostava 0,73%. 

Rahaston kehitystä seuratessa huomio kiinnittyy siihen, että alkuvuoden huipuista ollaan tultu aika lailla alas. Tämä johtuu ilmeisesti ainakin sijoittajien huolista kohdistuen kiristyneeseen lainsäädäntöön esimerkiksi Kiinan peliteollisuutta koskien. Samaan aikaan firmat ovat kuitenkin tehneet tulosta melko lailla aiempaan tapaan. Kurssilaskun seurauksena KWEB:n yritysten P/E on kuitenkin hieman alle 20, kun USA:n internetosakkeiden vastaaava luku on ilmeisesti noin 30. Koko kehittyvien markkinoiden internetosakkeita seuraava Emerging Markets Intrnt & Ecmrc ETF:n P/E on niin ikään 23, vaikka ETF:ssa suurimmassa painossa olevat osakkeet ovatkin samoja kuin KWEB:ssä. 


Hetken asioita pohdiskeltuani tulin siihen tulokseen, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä KWEB vaikutti sen verran hyvältä sijoitukselta, että päätin sännätä ostoksille käyttämään Alma median myynistä saamiani varoja. Vaan mitä vielä. Eihän tuota pystynytkään enää hankkia Nordentin kautta! "1.1.2018 voimaan astuneen EU-lainsäädännön (MiFID II) vuoksi Nordnetin kautta ei voi jatkossa enää tehdä ostotoimeksiantoja Pohjois-Amerikassa (USA:ssa ja Kanadassa) listatuille ETF:ille ja sertifikaateille (ETN/ETF)"

Asiaa selviteltyäni huomasin, että moni rahastoyhtiö on kuitenkin tehnyt rinnakkaislistauksen useampaankin eurooppalaiseen pörssiin. Valitettavasti KWEB:n tapauksessa nämä ovat Lontoo, Amsterdam ja Milano. En kuitenkaan halunnut jättää näin hyvältä vaikuttanutta tilaisuutta käyttämättä, joten avasin tilin Degiroon. Tilin avaus hoitui suhteellisen nopeasti. Pieni yllätys tosin oli, että reaaliaikaisia talletuksia ei pysty tekemään ensimmäisen siirron jälkeen vaan jatkossa rahat pitää siirtää pankkisiirrolla Saksaan. Ilmeisesti kuitenkin O-P:n ja minun tapauksessani myös Nordean kautta rahat näkyivät jo seuraavana aamuna klo. 10. Positiivinen yllätys oli myös se, että ETF:n hankinta Amsterdamista hoitui täysin ilman kaupankäyntikuluja (rahasto on noterattu siellä dollareissa eli valuutanvaihtoon meni joku lantti). Kaupankäyntikuluttomuus mahdollistaa myös hieman ajallista hajautusta, koska viime päivinä rahaston arvo on noussut muutaman prosentin enkä ole lainkaan varma kuinka pitkäkestoista nousua lyhyellä aikavälillä on. Toki minulla ei myöskään ole pitkästä aikavälistä mitään takeita.

keskiviikkona, syyskuuta 01, 2021

Merus Powerin potentiaali

 Osallistuin keväällä Merus Powerin listautumiseen ja onnistuin muutaman osakkeen merkkaamaankin. En ole yleensä tavannut osallistua tällaisiin pörssiin listautuviin kasvutarinoihin, joilla ei ole osoittaa todisteita liiketoiminnan kannattavuudesta (muutaman listaamattoman tällaisen yhtiön osakeanteihin olen kuitenkin osallistunut melko vaihtelevalla menestyksellä). Tarkoitukseni on ollut mukana Meruksen tarinassa vähintäänkin keskipitkällä ajanjaksolla. Yritän nyt kuitenkin hieman haarukoida sitä, millaista kasvutarinaa voisi olla mahdollista odottaa. Tietoni perustan lähinnä yhtiön sijoittajille suunnattuun materiaaliin, jo aiemmassa postauksessani mainitsemaani Sijoittaja.fi-analyysiin sekä Inderesin keskustelufoorumin sisältöön.

 Yhtiö valmistaa kahta tuoteryhmää: sähkönlaatua parantavia aktiivisuodattimia sekä sähkövarastoja, jotka tasaavat kulutuksen ja tuotannon eroa ja mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden tehokasta käyttöä. Näitä markkinoidaan yhteistyökumppaniverkoston kautta ja Merus pyrkii pienenä yhtiönä tarjoamaan ketterästi yksilöityjä ratkaisuita keskikokoisissa sähkövarastoissa. Sähkönlaatumarkkina kasvaa ennusteiden mukaan 5-8% vauhtia vuodessa ja sähkövarastot 20% seuraavan kymmenen vuoden aikana. 

Liikevaihtotavoite on 80 ME vuonna 2026 eli viiden vuoden kuluttua. Tulosta pyritään tekemään Euroopassa, jossa alalla on yhteinen sääntely. Käyttökatetasoksi ennustetaan tulevaisuudessa 15%. Alalla ei ilmeisesti ole mahdollista rakentaa mitään erityisemmän syviä vallihautoja teknologisen osaamisen ympärille. Meruksella on esimerkiksi ilmeisesti vain yksi ainoa patentti. Eli käytännössä hinnoitteluvoimaa ei välttämättä hirvittävän paljoa ole ja haasteena voi siis olla saada aikaan kannattavaa kasvua. Jos siis yhtiö tulee pääsemään 15% käyttökatteeseen niin viivan alle saattaisi jäädä konservatiivisella ennusteella ehkä 5%. Toisaalta hyvänä puolena voi todeta, että asiakaskunta on varsin hajaantunut ja suurinkin asiakas tuo vain 12% liikevaihdosta. 

Eli yhteenvetona voisi sanoa, että 75% liikevaihdosta kasvaa jatkossa ehkä noin 5% vuodessa ja 25% noin 20%. Yhtiö itse olettaa liikevaihdon olevan vuonna 2021 13-15 miljoonaa euroa. Eli jos lähdetään tuosta konservatiivisemmasta ennusteeesta niin sähkönlaatuun liittyvistä tuotteista tulisi noin 10 miljoonaa ja noin 3 miljoonaa varastoinnista. Siitä sitten kun lähdetään syöttämään noita kasvulukuja Exceliin niin päästään noin 18 miljoonaan euroon vuonna 2026. Toisin sanottuna yhtiö aikoo siis voittaa merkittävästi markkinaosuuksia päästäkseen 80 miljoonaan euroon. Yhtiön puolivuosikatsauksen perusteella H1:n kasvusta suurin osa tuli sähkönlaatumarkkinoilta. Haasteita tulee jatkossa tuottamaan myös maailmanlaajuinen komponenttipula.

Tarkastellaanpa sitten vielä hieman kassavirtaa: tilikauden tappio oli 1,8 milj. euroa, mutta siihen sisältyy 1,1 milj. euroa listautumiskuluja, jotka lienee syytä vähentää. Näin ollen tappio oli 0,7 milj. euroa. Investointeja tehtiin 0,2 milj. eurolla. Käyttöpääoman muutos 1,2 milj. euroa. Poistoja tehtiin 0,2 miljoonalla ja nämä siis lisätään kassavirtaan. Eli kassavirta näyttää olleen 1,9 miljoonaa miinuksella. Mielenkiintoista tässä on se, kuinka paljon jatkossa joudutaan pääomaa sitomaan liiketoimintaan. Jos yhtiö pääsee jatkossa 15% käyttökatteeseen niin karkeasti arvioituna kassavirta voisi kääntyä positiiviseksi ehkä kun viivan alle jäisi tuo 1,2 miljoonaa euroa. Jos liikevoittoprosentti olisi noin 5 niin silloin liikevaihdon pitäisi olla 24 miljoonaa euroa. Jos taas prosentti olisi 10 niin liikevaihdon tulisi olla 12 miljoonaa. Olettaen siis, että käyttöpääoman tarve ei kasva liikevaihdon kanssa lineaarisesti. Melko pääomaintensiivistä toiminta näyttää joka tapauksessa olevan.

Jos nyt lopuksi tarkastellaan vielä mitä viivan alle voisi viiden vuoden kuluttua jäädä, mikäli yhtiö yltää kasvutavoitteeseensa. 80 miljoonan euron liikevaihdosta 5% olisi 4 miljoonaa euroa. Yhtiön markkina-arvo oli listautumishetkellä noin 43 miljoonaa euroa. Jos tuosta 4 miljoonasta maksettaisiin tuolloin P/E 20 -kerroin niin markkina-arvo voisi olla 80 miljoonaa euroa vuonna 2026. Toisaalta jo nyt yhtiön arvo on 71 miljoonaa eli markkinat todennäköisesti odottavat vieläkin kovempaa kannattavuuden kasvua. Positiivisimmassa skenaariossa tulos olisi 8 miljoonaa ja P/E 30. Tällöin hintalapuksi saadaan 240 miljoonaa eli 31,4 euroa/osake. Jos tämän yli mennään ennen vuotta -26, niin ainakin siinä vaiheessa lienee syytä luopua osakkeista.

Tulevaisuudessa lienee siis syytä kiinnittää huomiota liikevaihdon kasvun lisäksi myös käyttöpääoman muutokseen. Kuitenkin viime kädessä vapaa kassavirta on sitä, mistä esimerkiksi osingot tilille kilahtavat. Jos kilahtavat.

tiistaina, elokuuta 31, 2021

First Internet Bancorp

Tämän osakkeen kohdalla täytyy todeta, että odottavan aika on pitkä. Olen ostellut pankin osakkeita salkkuuni loppuvuonna 2013 ja 2014. Noista ajoista olen hieman yli 60% plussalla, mutta olen tosin onnistunut keventämään sijoitusta kohtuullisen hyvässä kohdassa vuonna 2015, jolloin kurssi oli nykyistä pari taalaa korkeammalla. 

Sijoituspäätökseni perustin alunperin ajatuselle, että INBK:lla voisi olla edellytykset kasvaa samanlaiseksi menestyväksi toimijaksi kuin Bank of Internet USA (BOFI, nykyinen Axos), jonka tehokkuus oli - ja on ilmeisesti edelleenkin - omaa luokkaansa.

Miltä INBK:n tilanne tällä hetkellä sitten näyttää? Tunnuslukujen perusteella kannattavuus näyttää vihdoin nouseen samalle tasolle kuin Axosilla. Oman pääoman tuotto on kivunnut kahdeksasta prosentista yli kymmeneen. Sama tosin näyttää tapahtuneen myös perinteisemmille pankeille (tosin esim. Wells Fargoa lukuun ottamatta) eli ilmeisesti markkina on tällä hetkellä Jenkeissä pankeille kohtuullisen suotuisa. Toki matala korkotaso edelleen asettaa haasteita. INBK:n arvostus on kuitenkin isompia pankkeja edullisempi P/E:n ollessa tämän vuoden ennusteelle vain 6.8 ja p/b:n 0.84.Tällä hetkellä yhtiö näyttää siis jopa varsin edulliselta.

Seeking Alphassa hiljattain julkaistussa artikkelissa arvioidaan, että muiden ROA:n suhteen (n. 1.1) samanlaisten pienten pankkien p/b-lukuun INBK on selvästi aliarvostettu (muiden pankkien luvut ovat 1.2-1.3). Näin ollen 30,6 dollarin kurssilla INBK:n hinnan tulisi olla vähintään noin 44 dollaria. Jos yhtiö pääsisi Axosin kannattavuusluokkaan (ROE 15 ja ROA 1.5) niin sitä kuuluisi arvostaa hieman päälle 2 p/b kertoimella, jolloin hinta olisi noin 73 dollaria.

Yhtiö on julkaissut Q2-tulosjulkistuksen esityksen yhteydessä taulukon, jonka perusteella kannattavuuden parantuminen näyttää selkeältä.

sunnuntaina, elokuuta 29, 2021

Alma median arvostus

 Aiemmassa blogimerkinnässäni tarkastelin Alma median tuottohistoriaa. Nyt on aika tarkastella itse yhtiön arvostusta. 

Kun päädyin hankkimaan osaketta, yhtiön P/E oli noin 20 eli tällä mittarilla yhtiötä ei voinut erityisen edullisena pitää. Sijoitetun pääoman tuotto oli kuitenkin noin 10%, joka oli alle yhtiön oman tavoitteen (15%). Myös digitaalisten liiketoimintojen kasvuprosentti jäi 8,4:ään, eli noin 7 prosenttiyksikkö yhtiön tavoitteen alle. Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 8,2%. Sijoittajamateriaaliin, Buffetin media-alaa käsittelevään osakkeenmoistajakirjeeseen ja alaan tutustumalla päättelin, että yhtiö voisi yltää vielä ainakin lähelle näitä tavoitteita.

Digitaalisen liikevaihdon kasvu pysyi pari vuotta matalana ja liikevoittoprosentti kahdeksan molemmin puolin. 2016 digitaalisen liiketoiminna kasvu kiihtyi ja liikevoittoprosenttikin nousi kymmeneen. Sijoitetun pääoman tuotto jäi kuitenkin kymmeneen. 2017 päästiin jo 17,5% sijoitetun pääoman tuottoon. Oikaistu liikevoittoprosentti oli noin 14. Myös digitaalisen liiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja oli yli tavoitteen eli 15%. 2018 digitaalisen liiketoiminnan kasvu hieman hidastui ollen alle 9%. Sijoitetun pääoman tuotto oli kuitenkin 22% ja liikevoittoprosentti 17,2. Digitaalisen liiketoiminnan kasvu jatkui seuraavanakin vuonna melko maltillisena ollen 3,7%. Sijoitetun pääoman tuotto ja liikevoittoprosentti säilyivät kuitenkin korkeina. 2020 korona kuritti liikevaihtoa ja myös digitaalinen liikevaihto laski. Yhtiö teki kuitenkin varsin hyvää tulosta ja liikevoittoprosentti pysyi lähes 19% tuntumassa. 

Puolivuosikatsauksessa 2021 digitaaliset liiketoiminnot muodostavat jo 77,6% liikevaihdosta. Yritysostojen myötä Alma media on kuitenkin muuttunut varsin velkaantuneeksi yhtiöksi, jonka omavaraisuusaste on vain 29,4% ja gearing 160%. Heinäkuussa annettiin jopa positiivinen tulosvaroitus. 

Inderes on julkaissut Almaa koskevan päivityksen viimeksi heinäkuun lopulla. Tällöin analyysiyhtiö kertoi odottavansa liiketoiminnan operatiivisen tuloksen nopeaa kasvua lähivuosille. Yhtiön hinnoittelu alkaa olla kuitenkin jo melko haastava: P/E-luku vuoden 21 tulosennusteelle on vielä noin 21, mutta velat huomiova EV/EBIT on jo 19, mitä voitaneen pitää jo varsin korkeana. Yhtiö tulee toki tekemään tulevina vuosina tulosta, mutta vielä vuoden 2023 ennustellekin P/E on 17 ja EV/EBIT 15. Riskitekijöinä Inderes näkee mm. korkeahkon suhdanneherkkyyden ja nyt asiaa pohtiessani totean, että siirtyminen pääosin digitaaliseen sisältöön todennäköisesti tätä vielä lisää: harva varmaan irtisanoi paperilehden tilausta talousnäkymien heikentyessä, mutta digitaalisten sisältöjen hankintaan se todennäköisesti vaikuttaa aiempaa enemmän. 

Entäpä tulevaisuuden kasvuajurit? Yhtiön päämarkkina-alueita ovat Suomi, Tsekki ja Slovakia. Näistä kaksi jälkimmäistä tulevat ennusteiden mukaan kasvattamaan talouttaan jonkin verran Suomea nopeammin tulevaisuudessa. Tämä on nähtävä positiivisena ajurina, mutta mistään räjähtävästä kasvusta ei liene syytä haaveilla. Osavuosikatsauksessa Alma kertoo nykyisten tavoitteiden olevan digitaalisten palveluiden yli 12% vuotuisen kasvun, sijoitetun pääoman yli 17% tuoton ja vähintään 50% tuloksesta olevan osingonjaon. Kasvua lukuunottamatta näihin onkin melko hyvin viime vuosina päästy. Ja kasvu taas riippuu nykyisin paljolti markkinatilanteesta, johon yhtiön oma vaikutusmahdollisuus on melko vähäinen.

Niin ja entäs se osinko sitten. Nykykurssilla osinkotuotto on noin 3%. Jos oletetaan, että yhtiö jakaa ensi vuonna osinkoa 32 senttiä niin se tekee ostohinnalleni yli 10% osinkotuoton. Ellei mitään hirvittävän dramaattista tapahdu, niin tätä voinee pitää kohtuullisen vakaana jatkossakin. Toisaalta myymällä osakkeet nyt pääoma vapautuisi jonkin vaihtoehtoiseen kohteeseen ja jos pelkkää osinkoa tuijotetaan, niin esimerkiksi Fortumin ja monen pankin osinkotuotto on selvästi korkeampi. 

Kaiken kaikkiaan Alma media vaikutta minusta tällä hetkellä melko lailla täyteen arvoonsa hinnoitellulta. Onko yhtiö sitten laatuyhtiö, jota olisi syytä omistaa hinnoittelusta riippumatta? Yksiselitteistä vastausta ei voine antaa, mutta sanoisin että osittain. Pääoman tuotto on ollut korkeaa ja yhtiöllä on ainakin osassa liikentoimintojaan myös ns. vallihautaa. Toisaalta velkaantumisaste on tällä hetkellä korkeampi, kuin mitä haluaisin nähdä.

perjantaina, elokuuta 27, 2021

Sijoitusstrategiaa ja tavoitehintoja

 Kesä meni aika lailla muita kuin työ- ja sijoitusasioita miettiessä ja hyvä niin. Nyt syksyn myötä törmäsin kuitenkin varsin mielenkiintoiseen podcastiin eli Inderes Podin jaksoon 108, jossa vieraana oli PYN Eliten salkunhoitaja Petri Deryng. 

Podissa kuultiin mielenkiintoita analyysia niin Suomen 90-luvun tilanteesta, kuin Thaimaan 2000-luvun alusta, Kiinasta ja Vietnamista. Kaiken kaikkiaan ajatukseni siitä, että Petrin rahaston matkassa kannattaa pysyä vahvistui entisestään. PYN Eliten sijoitusstrategia on mielestäni melko helposti ymmärrettävä ja lisäksi rahasto sopii minulle siinä mielessä, että vaikka itsekin pyrin samantyyppisiä tilanteita tunnistamaan niin omissa sjoituksissani olen (ainakin ollut) huono asettamaan riittävää panosta lupaaville nousijoille vaan jaan salkkuni varat liian monen kohtuullisen yhtiön kesken. 

Vietnamin pörssi on viime aikoina ottanut pientä takapakkia koronan vuoksi. Ajattelin, että tässä voisi nyt olla hyvä paikka pienen lisämerkinnän tekemiseen. Alkuperäinen merkintäni onkin jo varsin mukavasti plussalla ja tällä hetkellä en oikein keksi mitään muutakaan hyvää vaihtoehtoista sijoituskohdetta kevään listautumisbuuminkin nyt ainakin hetkeksi laannuttua. 

Podcasti herätti minut pohtimaan myös omia sijoituksiani. Salkussani on aika paljon sellaisia osakkeita, joita olen ajatellut hankkia pysyvyksi. Ainakin ellei yhtiön laatu jotenkin dramaattisesti muutu. Lisäksiä olen ajatellut tehdä sopivista dipeitä. Tällaisia pysyviä hankintoja ovat ainakin Aflac, Fenix Outdoor, Kone, Linde (alunperin hankin tosin Praxairia, joka oli Lindeä parempi yhtiö, mutta fuusion vuoksi olen nyt kuitenkin päätynyt Linden pitämään), Protector Forsikring, Revenio, Sampo, Svenska Handelsbanken, W.P. Carey ja Fortum. 

Näiden lisäksi salkussani on kuitenkin myös joukko muita yhtiöitä, joita olen joko hankkinut lupaavien lähitulevaisuuden näkymien vuoksi joko niin, että yhtiön kasvupotentiaalia ei mielestäni oltu vielä hinnoiteltu täysin sisään tai niin että yhtiö oli jostain muusta syystä mielestäni ostohetkellä edullinen: Alma media, Cibus, Detection Technology, First Internet Bancorp, Fondia, Ahold Delhaize, Netum, NoHo, Siili, Citycon, Kreate ja Merus. Näille olisi oikeastaan ihan järkevää yrittää haarukoida jonkinlaista tavoitehintaa, jonka ylittyessä voisi sitten miettiä onko yhtiön laatu sellainen, että sen haluaa salkussa pitää.

Äkkiseltään ajateltuna esimerkiksi Alma media saattaisi nykyisessä markkinatilanteessa olla melko lailla täyteen arvoonsa hinnoiteltu. Alunperinhän ostin yhtiötä, koska mielestäni digitaalisten palveluiden osuus tuloksesta kasvoi huomattavasti nopeampaa kuin mitä paperilehtimyynnin lasku sitä heikensi. Jälkikäteen ajatellen arvioni vaikuttaa olleen oikea ja osake on noussut ostohetkestä lähes 300%. Alkuperäisen sijoitusidean sain muuten Buffetin sijoittakirjeestä, jossa hän kertoi hankkineensa vastaavia yhdysvaltalaisia mediayhtiötä. Kävin läpi kaikki Suomen mediatalot ja vain Alma vaikutti silloin täyttävän nämä kriteerit. 

Tein Alma median ostos loppuvuonna 2013 ja alkuvuonna 2015 hieman yli 3 euron osakekohtaiseen hintaan. Samaan aikaan Sanoman osakeesta joutui maksamaan hieman alle 7 euroa ja 5,5 euroa. Nykyisin kurssi on hieman päälle 15 euroa eli silläkin olisi pääoma 2,5-kertaistunut. Keskisuomalaisen hankinta olisi pitänyt tehdä vähän päälle 9 euron hintaan ja nykyään osakkeesta saisi hieman päälle 16 euroa eli tämän yhtiön arvo ei ole edes kaksinkertaistunut. Pohjois-Karjalan kirjapaino näyttää tällä välillä muuttaneen nimensä PunaMusta Mediaksi ja vuoden 2014 kahdeksan euron kurssista ollaan tultu alas kuuteen ja puoleen. Näin ollen voinee todeta, että verrattuna muihin mediataloihin olen onnistunut jonkinlaista ylituottoa osakepoiminnallani tekemään.

Seuraava kysymys kuuluukin, että jos myyn Alma median osakkeet niin mihin sitten sijoitan. Ensimmäiseksi täytyy toki tutkia nuo salkun muut sijoitukseni sen suhteen, että onko niistä jokin mielestäni vielä selvästi aliarvostettu. Toisaalta Petri Deryngin haastattelussa väläyteltiin Kiinan ja Intian suurempien teknologiayhtiöiden valoisia näkymiä ja kohtuullisia arvostustasoja. Mahtaisikohan sitä uskaltaa johonkin sellaiseen pienellä panoksella lähteä mukaan. Lienee syytä alkaa tehdä selvitystyötä.

lauantaina, toukokuuta 29, 2021

Netum Groupin listautumisanti

 Ja taas uutta listautumista. Tällä kertaa vuorossa oli IT-talo Netum Group. Omavaraisuushaaste-blogista löytyykin varsin perusteellinen analyysi yhtiöstä enkä nyt yritä pistää paremmaksi vaan tämä postaus on lähinnä itselleni muistiinpanoiksi siitä, miksi päädyin yhtiöön sijoittamaan. 

Lyhyesti voisi todeta, että yhtiöllä on varsin paljon asiakkaita julkisen puolen organisaatioissa ja nämä tarjoavat kohtuullisen varmaa tulovirtaa ainakin siihen saakka kunnes sopimukset umpeutuvat. Viisi suurinta asiakasta tuo pääosan liikevaihdosta, mikä toki on jonkinasteinen riski. Yhtiö päätoiminta-aluetta on käsittääkseni vahojen ohjelmistojen päivittäminen uudempiin. Ei ehkä maailman seksikkäin toimiala, mutta kysyntää riittänee. 

Asiakkuuksien keksittymisen lisäksi toinen tällä hetkellä alalla oleva haaste on osaavien työntekijöiden puute. Tämä ilmeisesti rajoittaa jonkin verran koko alan kasvuakin (tai näin muistan Inderesin podista joskus keväämmällä kuunnelleeni). Kasvutavoitteet yhtiöllä ovat kuitenkin varsin kunnianhimoiset eli kasvutavoite on 20% vuodessa. 

Listautumisen valuaatio ei ole mitenkään posketon. Annin jälkeen osakekannan arvo on noin 28,7 miljoonaa euroa. EBITA on 3,2 miljoonaa. Pitkäaikaista velkaa yhtiöllä näyttäisi olevan noin 3 miljoonaa ja kassaa noin miljoona  eli EV/EBITA on tuolloin noin 10. P/E-luku on hieman korkeampi, mutta kuitenkin ilmeisesti alle 15. 

 Näillä tiedoilla anti vaikuttaa jopa hämmästyttävän edulliselta. Hieman poikkeuksellista on myös suurehko minimimerkintämäärä eli merkintä piti tehdä vähintään hieman yli 2000 euron arvosta. Joka tapauksessa anti ylimerkittiin ja nyt saankin jännittää kuinka monta osaketta lopulta salkkuun tuli. Toivottavasti mahdollisimman paljon.

tiistaina, toukokuuta 25, 2021

Merus Powerin listautumisanti

Helsingin pörssi saa jälleen uuden tulokkaan, kun Merus Power listautuu First North -listalle. Sijoittaja.fi sivustolta löytyy varsin kattava yleiskuva yhtiöstä. Kyseessä on siis kotimainen sähkötekniikaan keskittynyt teknologiayhtiö. Yhtiöllä on aiheesta eri keskustelufoorumeilta lukemani perusteella jonkin verran omiakin ratkaisuita ja teknologiapatentteja. Sinällään en mitenkään erityisen hyvin tätä teknologiaa ymmärrä, mutta käsitääkseni kyseessä ei ole ihan bulkkituotteita toimittava yhtiö. Haasteena varmaan kuitenkin varsin kilpailtu markkina.

Osakeanti on kohtuullisen pieni ja tarjolla on piensijoittajille ainoastaan 680 000 osaketta 5,62 euron hintaan. Yhteensä osakkeita tarjolla on kolmisen miljoonaa. Ylimerkintätilanteessa nykyiset omistajat myyvät myös yhteensä 4,9 miljoonalla omistustaan.

Tavoitteena annilla on rahoittaa kasvua sekä kansainvälistymistä. Kasvutavoite on varsin hurja. Tällä hetkellä liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja viiden vuoden päästä tavoitteena on 80 miljoonaa euroa eli useamman kymmenen prosentin vuosivauhtia. 

Arvostus yhtiöllä on varsin korkea ja tuloksen ollessa tappiollinen vuonna 2020 ei P/E-luku ole oikein järkevä mittari. Sijoitustiedon sivuille vertailussa hollantilaiseen Alfeniin Meruksen P/S-luku on 3,1 kun Alfenin listautusmishetkellä se oli 2,2. Tällä hetkellä se on 5,6.

Kaiken kaikkiaan arvostus vaikuttaa kalliilta, mutta ei vertailuryhmään nähden ei ihan mahdottomalta. En nyt oikein saa tästä mitään varmaa sijoituscasea luotua, mutta toisaalta huvittaisi olla mukana kotimaisen teknologiayhtiön (mahdollisessa) kasvutarinassa.