Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

perjantaina, elokuuta 27, 2021

Sijoitusstrategiaa ja tavoitehintoja

 Kesä meni aika lailla muita kuin työ- ja sijoitusasioita miettiessä ja hyvä niin. Nyt syksyn myötä törmäsin kuitenkin varsin mielenkiintoiseen podcastiin eli Inderes Podin jaksoon 108, jossa vieraana oli PYN Eliten salkunhoitaja Petri Deryng. 

Podissa kuultiin mielenkiintoita analyysia niin Suomen 90-luvun tilanteesta, kuin Thaimaan 2000-luvun alusta, Kiinasta ja Vietnamista. Kaiken kaikkiaan ajatukseni siitä, että Petrin rahaston matkassa kannattaa pysyä vahvistui entisestään. PYN Eliten sijoitusstrategia on mielestäni melko helposti ymmärrettävä ja lisäksi rahasto sopii minulle siinä mielessä, että vaikka itsekin pyrin samantyyppisiä tilanteita tunnistamaan niin omissa sjoituksissani olen (ainakin ollut) huono asettamaan riittävää panosta lupaaville nousijoille vaan jaan salkkuni varat liian monen kohtuullisen yhtiön kesken. 

Vietnamin pörssi on viime aikoina ottanut pientä takapakkia koronan vuoksi. Ajattelin, että tässä voisi nyt olla hyvä paikka pienen lisämerkinnän tekemiseen. Alkuperäinen merkintäni onkin jo varsin mukavasti plussalla ja tällä hetkellä en oikein keksi mitään muutakaan hyvää vaihtoehtoista sijoituskohdetta kevään listautumisbuuminkin nyt ainakin hetkeksi laannuttua. 

Podcasti herätti minut pohtimaan myös omia sijoituksiani. Salkussani on aika paljon sellaisia osakkeita, joita olen ajatellut hankkia pysyvyksi. Ainakin ellei yhtiön laatu jotenkin dramaattisesti muutu. Lisäksiä olen ajatellut tehdä sopivista dipeitä. Tällaisia pysyviä hankintoja ovat ainakin Aflac, Fenix Outdoor, Kone, Linde (alunperin hankin tosin Praxairia, joka oli Lindeä parempi yhtiö, mutta fuusion vuoksi olen nyt kuitenkin päätynyt Linden pitämään), Protector Forsikring, Revenio, Sampo, Svenska Handelsbanken, W.P. Carey ja Fortum. 

Näiden lisäksi salkussani on kuitenkin myös joukko muita yhtiöitä, joita olen joko hankkinut lupaavien lähitulevaisuuden näkymien vuoksi joko niin, että yhtiön kasvupotentiaalia ei mielestäni oltu vielä hinnoiteltu täysin sisään tai niin että yhtiö oli jostain muusta syystä mielestäni ostohetkellä edullinen: Alma media, Cibus, Detection Technology, First Internet Bancorp, Fondia, Ahold Delhaize, Netum, NoHo, Siili, Citycon, Kreate ja Merus. Näille olisi oikeastaan ihan järkevää yrittää haarukoida jonkinlaista tavoitehintaa, jonka ylittyessä voisi sitten miettiä onko yhtiön laatu sellainen, että sen haluaa salkussa pitää.

Äkkiseltään ajateltuna esimerkiksi Alma media saattaisi nykyisessä markkinatilanteessa olla melko lailla täyteen arvoonsa hinnoiteltu. Alunperinhän ostin yhtiötä, koska mielestäni digitaalisten palveluiden osuus tuloksesta kasvoi huomattavasti nopeampaa kuin mitä paperilehtimyynnin lasku sitä heikensi. Jälkikäteen ajatellen arvioni vaikuttaa olleen oikea ja osake on noussut ostohetkestä lähes 300%. Alkuperäisen sijoitusidean sain muuten Buffetin sijoittakirjeestä, jossa hän kertoi hankkineensa vastaavia yhdysvaltalaisia mediayhtiötä. Kävin läpi kaikki Suomen mediatalot ja vain Alma vaikutti silloin täyttävän nämä kriteerit. 

Tein Alma median ostos loppuvuonna 2013 ja alkuvuonna 2015 hieman yli 3 euron osakekohtaiseen hintaan. Samaan aikaan Sanoman osakeesta joutui maksamaan hieman alle 7 euroa ja 5,5 euroa. Nykyisin kurssi on hieman päälle 15 euroa eli silläkin olisi pääoma 2,5-kertaistunut. Keskisuomalaisen hankinta olisi pitänyt tehdä vähän päälle 9 euron hintaan ja nykyään osakkeesta saisi hieman päälle 16 euroa eli tämän yhtiön arvo ei ole edes kaksinkertaistunut. Pohjois-Karjalan kirjapaino näyttää tällä välillä muuttaneen nimensä PunaMusta Mediaksi ja vuoden 2014 kahdeksan euron kurssista ollaan tultu alas kuuteen ja puoleen. Näin ollen voinee todeta, että verrattuna muihin mediataloihin olen onnistunut jonkinlaista ylituottoa osakepoiminnallani tekemään.

Seuraava kysymys kuuluukin, että jos myyn Alma median osakkeet niin mihin sitten sijoitan. Ensimmäiseksi täytyy toki tutkia nuo salkun muut sijoitukseni sen suhteen, että onko niistä jokin mielestäni vielä selvästi aliarvostettu. Toisaalta Petri Deryngin haastattelussa väläyteltiin Kiinan ja Intian suurempien teknologiayhtiöiden valoisia näkymiä ja kohtuullisia arvostustasoja. Mahtaisikohan sitä uskaltaa johonkin sellaiseen pienellä panoksella lähteä mukaan. Lienee syytä alkaa tehdä selvitystyötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti