Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, tammikuuta 31, 2016

Kokemuksia listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisesta: lue pienellä printattu erityisen tarkkaan

Vajaan kolmen vuoden "sijoitusurani" aikana olen päätynyt sijoittamaan pienehköjä summia kolmeen listaamattomaan yhtiöön. Kaikki alkoi Brewdogista, jonka osakeannista merkkasin yhden osakkeen lähinnä nettikaupasta saatavan alennuksen myötä. Valitettavasti postimaksut nousivat pian niin, etten ole aikoihin mitään yhtiöltä tilaillut, mutta tuo merkintä toimi kuitenkin alkusysäyksenä asian tarkempaan tutustumiseen. Kaksi muuta ovat Zipuli ja Pyynikin käsityöläispanimo.

Kuinka sitten löytää näitä uransa alkutaipaleella olevia yrityksiä? Koska olen pienpanimo-oluiden ystävä, törmään osakeanteihin usein asiaan liittyvien blogien myötä. Myös Invesdorista löytyy joskus harvoin jotain sen verran mielenkiintoista, että päädyn kirjautumaan sisään lukeakseni asiasta tarkemmin.

Valitettavasti kokemuksien perusteella olen todennut näistä mielenkiintoisistakin tapauksista suurimpaan osaan liittyvän jonkinlaisen välistävedon. Yleisin ja helpoimmin tunnistettava tapaus on tietysti järjestön arvostus. Usein perustaja/perustajat on sijoittanut hieman omaa pääomaa, jolla on härkeimmissä tapauksissa ehkä tehty vain jotain alustavia materiaalivarauksia. Tämän jälkeen osakkeet on joskus splitattu ja yhtiön arvo on mystyisesti samalla vähintäänkin monikymmenkertaistunut. En nyt väitä etteikö hyvällä ideallakin jotain arvoa voisi olla, mutta alkuvaiheessa mukaan hyppäävä sijoittaja kantaa kyllä melkeinpä samat riskit perustajien kanssa, joten jotain kohtuullisuutta arvonmääritykseen usein kaipaisi. Tapana tuntuu olevan myös ekstrapoloida oma tai (etenkin oman liikevaihdon vielä puuttuessa) parhaiten menestyneen saman toimialan (pienpanimotapauksessa usein Brewdogin) kasvu tästä lähes ikuisuuteen.

Muita vastaantulleita kummallisuuksia ovat tarjottavien osakkeiden äänivallattomuus, osuus vain osaan osingosta sekä yhtiöjärjestykseen lisätty maininta siitä, että suurimilla osakkailla on etuoikeus myyntihetkellä lunastaa myytävät osakkeet yhtiön määrittämään käypään hintaan. Lisäksi vastaan on tullut kertaalleen jo puitu tytäryhtiöjärjestely, jossa sijoittajat saavat selvästi pienemmän siivun yhtiön varsinaisesta liiketoiminnasta kuin olisi ehkä kohtuullista.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi siltä, että näissä tapauksissa usein esitetty arvio siitä, että listaamattomiin sisältyy suurempi riski, mutta myös suurempi tuotto-odotus tuntuu pätevän vain osittain. Riskit ovat valtavat, mutta parhaassakin tapauksessa tuotto jäänee keskinkertaiseksi. Kaltaiseni aloittelijan, jolle oikeasti järkevät ja kohtuullisesti hinnoitellut listaamattomien yritysten osakeannit eivät erittäin rajallisen tarjolla olevan pääoman ja kenties myös sopivien suhteiden puuttuessa ole arkipäivää, kannattaneekin pysytellä lähinnä pörssilistatuissa yhtiöissä, joiden toiminta ei ainakaan omien kokemuksieni mukaan ole aivan yhtä härskiä (ehkä esim. erästä pörröhäntäistä veitikkaa lukuunottamatta). Esimerkiksi jumaltarustosta nimensä lainanneisiin juomayrityksiin voi toki halutessaan jonkin pennin kiinni pistää, mutta sijoituksesta en ehkä silloin puhuisi

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla muidenkin näkemyksiä listaamattomista. Niistä kirjoitetaan aika vähän. Itselläni Cityvarasto ainoa listaamaton sijoitus toistaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Eipä näistä tosiaan paljoa kirjoitella. Johtunee varmaan osittain siitä, että tarjonta on varsin rajallista ja tietoa melko hankalasti saatavilla. Cityvarastoa silmäilin aikanaan myös, mutta arvostus oli mielestäni hieman korkea. Satoa olen Privanetin puolelta myös joskus katsellut, mutta en sen syvällisemmin perehtynyt etenkään kun tuli jo Technopolista hankittua.

    VastaaPoista