Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

sunnuntaina, heinäkuuta 12, 2015

Mitä osaketta tänään ostaisin?

Olette varmaankin kuulleet jutun Warren Buffettista ja Charlie Mungerista? Ensin Warren osteli huonoa halvalla ja myi eteenpäin. Sitten tuli Charlie ja sanoi, että ostapa kuule mieluummin hyvää kohtuulliseen hintaan, niin ei tartte myydä vaikka pörssi menisi kiinni vuosikymmeneksi.

Hyvä niin. Mutta kuinkas sitä hyvää sitten saisi kohtuulliseen hintaan ja mikä on kohtuullinen hinta? Erilaisia osakkeen arvonmäärityksen laskukaavoja löytyy vaikka kuinka aina Gordonin kaavasta vapaan kassavirran mallin myötä taloudellisen lisäarvon malliin jne. Ongelmana näissä kaikissa tapaa (ainakin minun tapauksessani) kuitenkin olla se, että kun lopulta saan laskettua jollekin osakkeelle käyvän arvon, on sen hinta pörssissä jotain aivan muuta.

Mutta miksi vaivautua jos kerran markkinat ovat tehokkaat, kuten sanotaan? Eikö silloin ole sama mitä ja milloin ostaa (ainakin jos ostelee riittävän suurien yhtiöiden osakkeita, joiden hinnanmuodostus on riittävän tehokasta)? Uskoisin, että markkinat ovat jossain määrin tehokkaat, mutta tulevaisuuden ennustaminen on, ellei täysin mahdotonta niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja koska asiasta saadaan jatkuvasti lisää tietoa, muuttuvat ennusteetkin jatkuvasti. Välillä tulevaisuus näyttää kovinkin auvoiselta ja analyytikoiden tavoitehinnat syleilevät taivaita. Sitten jostain, aivan yllättäen, puskee esiin synkkä salaisuus, joka uhkaa sijoittajien tuottoja ja niin arvostustasokin taas laskee. Ja toisinpäin. Toteutuva tilanne lienee yleensä jotain noiden kahden ääripään väliltä.

En ole enää hetkeen jaksanut yrittää laskea osakkeille tarkkoja hintoja, jotka olisin niistä valmis maksamaan. Ehkä jollekin erittäin vakaalla toimialalla toimivalle yritykselle tämä voisi olla järkevää, mutta uskon siitä huolimatta pörssistä löytyvän legioonan minua parempia matemaatikoita. Ihmisten käyttäytymisestä uskon kuitenkin ymmärtäväni jotain.

Pyrin nykyisin ymmärtämään yritystä ja sen toimialaa niin, että voin arvioida onko nykyinen tulostaso jollain tavalla kestävällä pohjalla ja onko se mahdollisesti kasvussa vai laskussa. Sen jälkeen tarkastelen yleisimpiä arvostuskertoimia (P/E ja EV/EBITA, p/b ja ROE jne) ja mikäli pidän yrityksestä ja uskon hinnan olevan kohdallaan niin saatan hankkia osaketta.

Tämä kaikki toimikoon alustuksena sille, miksi olen tällä hetkellä iskenyt silmäni Koneen osakkeeseen. Koneesta on kirjoitettu niin monta analyysia, etten ala sellaista nyt tekemään. Todettakoon vain, että kyseessä on melko lailla yksimielisesti laadukkaaksi yritykseksi julistettu firma, jonka kilpeen Partek-kauppa jätti tosin ehkä aikoinaan pienen naarmun. Yhtiö toimii alalla, jota yksi megatrendeistä eli kaupungistuminen tukee. Tällaista yhtiötä moni varmaan ottaisi salkkuunsa, jos halvalla saisi. Vaan harvoinpa on saanut. Arvostus on viime aikoina pääsääntöisesti pyörinyt pitkälti yli kahdessakymmenessä, vaikka aina joku valveutunut sijoittaja on sitä ajoittain onnistunut halvemmallakin hankkimaan.

Viime aikoina Koneen kurssia ovat painaneet oikeutetusti huolet Kiinan talouskasvun hidastumisesta. P/E on tämän vuoden tulosennusteille tällä hetkellä hieman yli 20 ja rullaava 12 kk P/E noin 23.6. EV/EBITDA on 4-tradersin ennusteen mukaan vähän päälle 11. Kallishan se on edelleen, ei siitä mihinkän pääse, mutta tällä hetkellä sijoittaja maksaa Koneesta hieman vähemmän ruusuisen tulevaisuudenvision mukaisen hinnan kuin vaikkapa keväällä.

Kannattako Koneen osaketta sitten nyt hankkia? Siihen en osaa vastata. Voi olla, että Q2-tulosjulkistuksen jälkeen sitä saa vieläkin halvemmalla tai sitten voi olla, että tämäkin pieni dippi on kohtuullinen ostopaikka ainakin niille, jotka eivät ole aiemmin tajunneet hypätä kyytiin. Tässäkin tapauksessa avain onneen löytynee vanhasta viisaudesta eli hajauta, hajauta ja hajauta. Itse ymmärrän tämän niin, että osta useampaa laadukasta firmaa silloin. kun ne kohtaavat pääosin itsestään johtumattomia vaikeuksia, joiden voisi olettaa olevan tilapäisiä ja tee nämäkin ostot ajallisesti hajauttaen. Katsotaan kuinka käy.

9 kommenttia:

  1. Mitä enemmän näitä asioita mietin, sitä enemmän olen sitä mieltä, että kaikista turvallisin vaihtoehto on jenkkiläiset osinkoaristokraatit. Jos ostaa 15-20 yhtiötä ajallisesti hajauttaen, tasaisesti 15-30 vuoden ajan, niin ei voi mennä paljon persiilleen. Tasainen osinkovirta kasvaa joka vuosi ja eriä tulee ostettua keskimäärin hyvällä hinnalla. Tämä malli ei tietysti sovi kaikille sijoittajille. Tosin tämän saman voinee toteuttaa paljon helpommin ja verotusmielessä järkevämmin jollain ETF- kuukausisäästämisellä, eiköhän tähän sopiva rahasto liene jo markkinoilla.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia kommentista. Osinkoaristokraatit ovat varmasti turvallinen vaihtoehto, mutta toisaalta olen ollut huomaavinani, että kyseinen status nostaa jonkin verran myös arvostusta. Onko se sitten oikeutettua on hyvä kysymys, mutta itse ehkä mieluummin hankkisin jotain esim. 15 vuotta osinkoaa kasvattanutta, hieman edullisemmin arvostettua firmaa. Mutta taitaa minulta löytyä salkustani ainakin yksi osinkoaristokraattikin: Aflac.
    Usein melko ennustettava osinkojen kasvunopeus (aika vähän hinnoitteluvirheitä, uskoisin) ja verotustekniset seikat puoltaisivat kyllä ehdottomasti osingot uudelleensijoittavaa kuluiltaan edullista ETF:ää jos sellainen vaan jostain löytyisi.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut tulosta mukaan meidän Koneen omistajien joukkoon!
    Itse lisäsin tänään taas hiukan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Harmittavasti Koneella ja Forumilla osavuosikatsaukset samana päivänä. Olin ajatellut jompaa kumpaa lisäillä, mutta saa nähdä karkaavatko hinnat ennen sitä turhan korkealle...

      Poista
  4. Uskon vahvasti, että markkinat eivät ole tehokkaat tällä hetkellä sen takia, että piensijoittajat puskee rahaa rahastoihin joiden on "pakko" laittaa se kiertoon. Sitten ostellaan ja PeeEeet on mitä sattuu. Ja firman nykyisen arvon määrittäminen nyt ja sen mahdollinen arvo 10-30 vuoden päästä on se, josta se hillo tulee. Muuten menee spekulatiiviseksi treidaamiseksi ja siinähän häviää aina. Nyt on mennyt pitkään liian hyvin osakemarkkinoilla kun korot on alhaalla, niin suurempi osa ihmisten rahoista menee pörssiin. Kun huomataan, että lainaa on taskut ja huput täynnä, eikä kenelläkään ole enää kunnolla varaa kuluttaa, niin alkaa firmoja menee nurin. Nyt mennään vähän kuin Kelju Kojootti jahtaa Maantiekiitäjää ja sitten se alkaa katsomaan allensa kun se kieleke jo loppuikin...

    En usko, että yhtään oikeaa historiallisen tuloksen perusteella katsottua osinkoaristokraattia tällä hetkellä saa mistään halvalla. Olisi kiva saada yksi sellainen. Kone on ihan ok, mutta kyllähän tuollainen tilanne aina kilpailua luo jos jollain alalla alkaa menee liian hyvin. Kone ei kuitenkaan ole käänteensä alapäässä.

    Mutta veneessä olen itsekin ja tätä blogiasi on kyllä mielenkiintoista lukea. Kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommenteista. Minäkin uskon, etteivät markkinat ole täysin tehokkaat kaikkialla. Piensijoittajien ja rahastojen lisäksihän myös esim. eläkerahastot ovat olleet osakeostoksilla ja sekin nostaa arvostuksia. Ei tosin välttämättä aivan pienimmillä yhtiöillä. Ja toki on tärkeää yrittää määrittää, mikä firman arvo on 10-30 vuoden päästä. Toisaalta Anders Oldenburg oli muistaakseni jossain laskeskellut, että loistavan firman kohdalla ostohinnalla ei niin paljoa ole enää merkitystä pitkällä (muistaakseni yli 15 v) ajanjaksolla. Eli pienen ylihinnan maksaminen ei välttämättä haittaa jos firma on hyvä ja sijoitushorisontti pitkä.

      Siinä mielessä uskoisin markkinoiden olevan tehokkaat, että suurimpien yhtiöiden hinnoittelu vastaa sitä, mikä on keskimääräisen sijoittajan tuottovaatimus nykyisessä korkotilanteessa nykyisillä kasvunäkymillä. Eli jos en ole tyytyväinen nykyisiin hintoihin niin minun kannattaa joko katsoa muualta (tosin globaalissa maailmassa raha varmaankin hakeutuu sinne, mistä tuottoa on saatavilla ellei esim. lainsäädäntö estä), odottaa negatiivisempia tulevaisuudennäkymiä tai yrittää löytää jostain syystä vähemmän seurattuja/tunnettuja firmoja joiden osakkeiden hinnanmuodostus ei välttämättä ole tehokasta (varjopuolena se, että arvonmääritys on kaltaiselleni piensijoittajalle hankalampaa, tietoa rajoitetusti saatavilla, ostaminen saattaa olla hankalaa ja myyminen vieläkin hankalampaa, jne).

      En tiedä ollaanko Suomessa tilanteessa, jossa rahat menevät kulutuksen sijaan sijoittamiseen. Jenkeissä näin lienee. Pitkään jatkunut lama taitaa Suomessa muutoinkin olla syönyt ihmisten kulutusmahdollisuuksia ja käsittääkseni yhä harvempi sijoittaa/säästää osakkeisiin (Nordnet-blogissa taisi olla jotain tilastoa hiljattain).

      Kone on kallis ja tiedän siihen sisältyvän riskiä. Mutta ei se ole salkkuni läheskän ainoa sijoitus (eikä varmasti myöskään riskisin). Katsotaan miten käy!

      Poista
  5. Pakko vielä tähän visioida tuosta mihin suomalaisten rahat menee... varmaan ylisuuriin lainoihin ja sijoituksiin niillä joilla on käteistä. Kulutus ei reaalitaloudessa varmaan lisäänny hetkeen kun joudutaan maksamaan jotain mikä ei tuota mitään reaalitalouteen. Tätä olen pähkäillyt, että kuinka kauan näin voidaan mennä. Jossain vaiheessa alkaa yrityksiä kaatua tai sitten aletaan myymään asuntoja urakalla. Korkoja on hankala lähteä nostamaan jos rahat menevät muualle kuin kulutukseen suurimmalta osin. Ei ne firmatkaan tee tulosta jos ei kuluttajat kuluta. Kaikillä yrityksillähän on se loppukäyttäjä kuitenkin aina kuluttaja, vaikka se olisi siellä ruokaketjun viimeisimmässä lenkissä.

    Toivon, että euro heikentyisi kunnolla dollariin verrattuna ja vienti alkaisi vetää muutamaksi vuodeksi kunnolla. Siinä tulisi vipua sitten kunnolla. Tosin tämä meidän eurosysteemi on vielä niin lapsen kengissä taloudellisesti, että ensin pitää näköjään audioida jokainen maa kun firmat ja saada löysät pois ja tehokkuus paremmaksi. Siinä voi mennä tosin vuosia. Mutta on siinä välissä mahdollisuuksiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää pohdintaa, kiitos siitä! Lainoihin varmasti menee monella suuri osa tuloista, mutta toisaalta en tiedä onko Ruotsinkaan (tai ainakin Tukholman) systeemi, jossa asuntolainoja ei edes yritetä maksaa pois sen parempi. Toisaalta monella asuntonsa jo maksaneella eläkeikää lähestyvällä taitaa olla rahaa ihan hyvin käytössä. Yksi ongelmahan lieneekin siinä, että pätkätöiden, isojen asuntolainojen jne kanssa paineessa olevilla n. 20-40-vuotiailla ei ole varaa kuluttaa aiempaan malliin.
      (Perhe-)Asuntojen hintojen en usko juurikaan voivan nykyisestä enää nousta (ainakaan aivan suurimpien kasvukeskuten ulkopuolella) ellei jotain ihmeellistä tapahdu. Todennäköisenä näkisin jopa pienen laskun, mutta mihinkään paniikkimyynteihinkään en usko ellei sitten korkotaso lähde kovasti nousemaan (tai työllisyystilanne jostain syystä dramaattisesti heikkene).

      Poista
  6. En ole tarkemmin perehtynyt tuohon Ruotsin malliin, sen hyötyihin ja haittoihin. Ne jotka nyt siirtyvät eläkkeelle ovat ehkä saaneet lainansa maksettua, mutta säästöt on sitten toinen juttu. Olihan 90-luvulla asuntolainan korot jossain 18 prosentissa pahimmillaan. Siinä sitten tietty riippui mitkä oli silloin tulot jne. Myös ko. ikäpolven rahan käyttötottumukset ovat olleet toiset. On säästetty edes. Nyt varmaan eletään aika paljon luottokortin tms varassa. Kovaa rahaa ei hirveästi jää säästöön. Se on jo varattu seuraaviin osamaksuihin, koska on totuttu, et pitää saada nyt. :)

    Tuskin nousee hinnat joo, mutta jos laskevat, niin se on monelle kova paikka, kun pitää asuntolainan vakuudet miettiä uudelleen. Siinä voi sitten myyntipaine kasvaa ja nimenomaan laskea hintoja. Odotan vielä sitä oman asunnon hankinnan kanssa. Korot ei varmasti lähde tätä menoa nousemaan pitkään aikaan. FEDin nostot alkaa olemaan jo sellaista pakkopullaa, että sitä yritetään pienestäkin valonpilkahduksestakin perustelemaan, kun alkaa vaan olemaan niin pitkä aika elvytyksen aloittamisesta, et olis "pakko" nostaa. Saa nähdä miten siellä käy.

    VastaaPoista