Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

torstaina, joulukuuta 10, 2015

Outotec, Oksaharju ja Oldenburg

"Kaivossektorin näkymät painuvat edelleen" alaotsikoi Inderes eilen aamukatsauksessaan. Syynä on Kiinan talouskasvun hidastumisesta johtuva raaka-aineiden hintojen lasku. Suuret kaivosyhtiöt leikkaavat investointejaan ja tämä heijastuu myös esimerkiksi Outotecin, Metson ja Atlas Copcon kursseihin.

Miten tällaiseen tilanteeseen ollaan oikein päädytty? Nopeasti ajateltuna tuntuu kummalliselta, että maailmassa, jossa on enemmän populaa kuin koskaan, metallien kysyntä voi äkisti näin romahtaa. Etenkin kun Kiinankin taloudesta saatiin jälleen myös positiivisia uutisia esimerkiksi inflaation osalta.

Kaivan jälleen esiin toisen suosikkiguruni (arvatkaa kuka se toinen on) kirjoituksen aiheesta. Oldenburg kertoo, että "Vuosina 2000-2004 kaivoksiin investoitiin noin 25 miljardia dollaria vuodessa, vuosina 2008-2011 keskimäärin 100 miljardia". Hän arvelee, että investoinnit tulevat jatkumaan korkealla tasolla "kunnes riittävä tuotantokapasiteetti aiheuttaa metallien hintojen laskun tasolle, jolla uusien kaivosten avaaminen ei ole enää järkevää."

Oldenburg viittaa myös Outotecin sijoittajaesitykseen joka sittemmin on, syystä tai toisesta, kadonnut johonkin: "Outotec kertoo, että metallien kysyntä on ikuisessa nousukiidossa, koska kehittyvien maiden kasvu on niin voimakasta. Ehkä niin onkin, mutta minusta kyseessä voi yhtä hyvin olla vain väliaikainen buumi, jonka jälkeen investointitarpeet laskevat suunnilleen normaalille tasolle, kunhan metallien hinnat ovat ensin normalisoituneet." Oldenburg toteaa, että: "Ero on hyvin ratkaiseva, jos mietit sijoittamista Outoteciin – tuleeko yhtiön liikevaihto jatkossakin olemaan tasoa 2 miljardia, vai esimerkiksi neljäsosa siitä?"

Tällä hetkellähän esimerkiksi Kiinan talous kasvaa edelleen, mutta painopiste on siirtymässä investoinneista kulutukseen. Tällaisessa tilanteessa hyötyjät eivät ole samoja. Kaivosyhtiöillä saattaakin olla edessä vielä monta laihaa vuotta.

Kuinka sitten arvioida kaivosalalla toimivien (tai yleensäkin syklisten) yhtiöiden järkevää arvostustasoa. Tästäkin aiheesta löytyy Oldenburgin kirjoittama kattava teksti Phoebus-blogista vuodelta 2013, jossa hän toteaa, että: "yhtiön järkevää arvostusta on huomattavasti vaikeampaa hahmottaa syklisten kuin vakaiden yhtiöiden kohdalla. Pyrin kaikissa yhtiöissä ”normalisoimaan” tuloksen suhdanteiden yli tarkastelemalla 10-15 vuoden tulostrendejä suhteessa toimialan muihin yhtiöihin. Mutta normalisoiminen on vaikeampaa, jos tulos on eri suhdanteissa kaikkea maan ja taivaan välillä."

Olennaisinta on siis tarkastella tulosta riittävän pitkällä aikavälillä, joka esimerkiksi kaivosyhtiöiden kohdalla ei ole viisi vaan enemmänkin viisitoista vuotta. Nähdäkseni tähän ansaan lankeaa esimerksi Jukka Oksaharju kirjoittaessaan Outotecin osto-ohjelmastaan vuonna 2013. Näin jälkikäteen minun on tietysti helppo täältä blogini porsliinitornista huudella ja rehellisyyden nimissä mainittakoon, että itsekin menin Outotecia hetkeksi hankkimaan, mutta myin onnekseni osakkeet sitten pienellä voitolla pois Oldenburgin kirjoituksen luettuani ja tajuttuani etten oikeasti osaa yhtään hahmottaa miten pitkään kaivosalan ahdinko tulee kestämään. En myöskään väitä, ettei Oksaharju olisi tätä samaa saattanut tietää, sillä hänen Nordnet-blogin kirjoituksethan eivät ole sijoitussuosituksia (kuten esim. tämä bloginikaan ei ole) ja saattaa siksi olla ettei hän tämänkään vuoksi tuhlannut aikaansa perusteellisempaan analyysiin pidemmältä ajanjaksolta.

Joka tapauksessa kaivosalan yrityksiä kannattanee siis tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä. Piensijoittajalta tämä vaatii jonkin verran ylimääräistä vaivaa, sillä luvut joutuu usein onkimaan vanhoista vuosikertomuksista (jos joku tietää jonkun luotettavan maksuttoman palvelun, josta tietoa esim. suomalaisten tai ruotsalaisten yhtiöiden EPS:stä, ROE:sta ja EBIT%:sta 10-15 v ajalta niin kertokoon ihmeessä muillekin ja edistäköön markkinoiden tehokkuutta). Helpompi vaihtoehto olisi tietysti omistaa se kuuluisa kristallipallo, josta voisi sitten katsoa hetken, jolloin sykli on kääntymässä niin etteivät muut sitä ole hoksanneet, mutta sellaista ei joulupukki minulle viime joulunakaan vielä saanut toimitettua hartaasta toiveestani huolimatta.

2 kommenttia:

  1. Kiina on viimevuodet tai oikeastaan vuosikymmenen kuluttanut puolet jos ei ylikin kaivetuista raaka-aineista, eritoten teräksessä. Nyt tämä Kiinan kulutus on vähänemässä ja voisin kuvitella että vähänee vielä muutamia vuosia. Tämä on jo johtanut ylikapasiteettiin ja nyt sitten investointeja vähennetään. Itse en näe ainakaan kaivoslaite ja -konepuolen valmistajille suuria tuottoja pariin vuoteen.

    VastaaPoista
  2. En minäkään usko alan nopeaan elpymiseen. Mutta paras ostoajankohta olisikin se kun kaikki näyttää synkältä. Hevoset vaan pitää tässä pelissä valita niin etteivät ne mene ainakaan ensimmäisenä nurin jos oma arvio on väärä. En tosin tiedä lähdenkö edes yrittämään.

    VastaaPoista