Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

maanantaina, huhtikuuta 13, 2015

Kaupankäyntiä kuumassa markkinassa: myin Nordeat ja ostin tilalle Fortumia

Maaliskuun loppupuolella arvioin Nordean osakkeen olevan suurin piirtein oikein arvostettu p/b-luvun ollessa 1.5. Nyt luku on kohonnut arvoon 1.58. Kerroin harkitsevani osakkeiden myymistä ja nyt päätin tarttua toimeen. Olen jo pidempään harkinnut Fortumin lisäostoja ja päädyin vaihtamaan Nordeat Fortumiin. Päätöksen taustalla oli yksi isompi ja pari pienempää syytä.

Tärkein syy oli verotus. Nordean osingoista maksan selvästi korkeampaa veroa kuin Fortumin. Nordean maksamasta eurosta Ruosi pidättää ensin 15% eli 15 senttiä. Tämän saa sitten aikanaan takaisin, jos saa. Asuntovelallinen jää usein nuolemaan näppejään. Suomen valtio on määrittänyt, että Nordean maksamasta eurosta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata. Näin ollen maksan 85 sentistä 30% pääomaveroa (yli 40 000 € pääomatulosta veroprosentti olisi 32). Se tekee 25,5 senttiä. Näin ollen kokonaisveroprosentiksi tulee 40,5.

Forumin maksamasta eurosta maksan veroja vain 25,5% selvästi vähemmän. Jos esimerkiksi omistaisin 1800 eurolla Nordeaa, joka jakaa osinkona 5,3% omistukseni arvosta jäisi minulle käteen 56,76 euroa. Fortumin 7% osingosta käteeni jäisi 93,87 €. En missään nimessä väitä, että pelkkä osinkotuotto kertoisi kokonaistuottoa, mutta nähdäkseni molempien yhtiöiden nykyinen arvostus lepää vahvasti osinkotuoton varassa ja ainakin omassa salkussani ne edustavat (tai Nordea edusti) nimenomaan osinko-osakkeita

Lisäksi pidän Nordeaa vain kohtuullisen hyvänä yhtiönä ja koko rahoitussektorin paino oli noussut salkussani turhan suureksi. Pankit ovat kuitenkin siinä mielessä syklisiä yrityksiä, että huonoina aikoina ne ovat usein tarvitsemassa lisärahoitusta sijoittajilta enkä siksi halua nostaa sektorin painoa liiaksi. Lisäksi uskon, että Kreikan tilanne voi vielä jossain vaiheessa aktivoida eurokriisin ja myös Tukholman asuntokupla hieman mietityttää. Fortum on taas onnistunut mielestäni tekemään viime aikoina ainakin kohtuullisen hyviä vetoja myyntien ja hankintojen kanssa. Ja omistanhan minä jatkossakin Nordeaa Sampon kautta. Nämä myydyt osakkeet tuli hankittua lähinnä tilaisuuden koitettua, kun Ruotsin valtio myi omistustaan ja kurssi laski houkuttelevalle tasolle.

7 kommenttia:

  1. Eikös tuo lähdevero huomioida automaattisesti tuohon 25,5 senttiin kuuluvaksi eli maksettavaksi tulisi suomessa vain 10,5 senttiä. Ei siis käsittääkseni tule kaksinkertaisesti verotettavaksi eikä tarvitse hakea takaisin. Siihen käsitykseen olen päätynyt mm. tuon perusteella:

    http://www.nordnetblogi.fi/miten-piensijoittajan-porssiosinkoja-verotetaan-nyt-ja-jatkossa/03/09/2013/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentista. Lähdeveroa ei toki tarvitse erikseen hakea pois, mutta kuten noissa seuraavissa kommenteissa todetaan niin "normaalissa" tilanteessa 15% peritty lähdevero hyvitetään automaattisesti, mutta jos korkovähennysten jälkeen ei jää jäljelle verotettavaa pääomatuloa niin sitä ei hyvitetä (eli jos esim. asuntolainen koroista tulevat vähennykset ylittävä ulkomailta saadut osingot). Eli mielestäni laskelmani ovat tuossa suhteessa oikeat.

      Poista
  2. Ihan höpö höpöä tulee nyt. Maksat saman verran veroa Nordean ja Fortumin osingoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentistä, joka ei mielestä tosin pidä paikkaansa. Tämä johtuu siitä, että "Suomen vero ulkomaisten osinkojen pääomatulo-osuudesta on 30 %. Yli 40 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %. Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin (esim. 15 %) mukaan. Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, jonka Suomi määrää sinulle samasta tulosta. Ulkomaille maksamaasi veroa ei hyvitetä enempää kuin tulosta menisi Suomessa veroja sen jälkeen, kun olet vähentänyt tulosta kulut ja mahdolliset lainan korot. Joskus esimerkiksi asuntolainan korkovähennys aiheuttaa sen, ettei verotettavaa pääomatuloa jää. Silloin Suomessa ei määrätä veroa, josta ulkomainen vero voitaisiin hyvittää. Tällaisessa tapauksessa saat vähentää ulkomaisen veron tulevina vuosina, 5 seuraavan vuoden aikana."

      Poista
    2. Eikö tuo sitaatti verosopimuksesta todista itseäsi vastaan :P?
      100€ osingot ruotsista. Ruotsin verottaja vie 15€. Suomen Verottaja ottaisi ilman lähdeveroa (0,85*100*30%= 25,5) ja lähdeveron kanssa lähtee 10,5€

      Poista
    3. Tässä on siis kyse siitä, että lähdeveroa ei hyvitetä, jos korkovähennysten jälkeen ei jää jäljelle verotettavaa pääomatuloa, josta hyvitys voitaisiin tehdä. Koskee tilannetta, jossa niitä korkovähennyksiä on paljon suhteessa osinkoihin ja siis ulkomaisiin osinkoihin. Tuon käyttämättömän hyvityksen voi hyödyntää 5 seuraavana vuonna - jos voi.

      Ei siis ole höpöhöpöä, vaan ihan totta ja tästä on kirjoitettu artikkeleja muuallekin. Tässä vielä verottajan toteamus:

      http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Ulkomailta_saadut_osingot_ja_arvopaperie(11814)

      Normitilanteessa tuo peritty lähdevero (usein 15%) toki hyvitetään - mikäli on peritty sopimuksen mukainen lähdevero. Sen ylittävää osuutta ei kuitenkaan hyvitetä ja väärin peritty pitää itse anoa takaisin lähdemaasta.

      Poista
    4. Aihe näyttää herättävän keskustelua ja hyvä, että lukijat suhtautuvat terveellä kritiikillä ilmoittamiini lukuihin. Haluan nyt vielä täsmentää, että blogissani kertomani seikat olen tuonut esiin nimenomaan omista lähtökohdistani ja etenkin tässä kirjoituksessa esiin tuomani verotus lähtee siis siitä, että minulla on asuntolainaa (=korkovähennyksiä) ja ulkomaiset osinkotuloni ovat pienet. Anonyymi tuossa edellä avasikin asiaa vielä hyvin. Alkuperäinen kirjoitukseni oli laadittu hieman kiireessä, joten en ehkä avannut asiaa aivan niin paljoa kuin olisi ollut suotavaa.

      Poista