Päätin kirjoittaa tänään salkkuni viimeisestä pörssilistatusta osakeomistuksesta, jota en vielä ole aiemmin käsitellyt. Syynä käsittelemättömyyteen lienee ainakin se, että vaikka Yara vaikuttaakin tekevän melko lailla bulkkitavaraa, ovat liiketoimintaympäristön lainalaisuuden yllättävän hankalasti hahmotettavia. Tämän vuoksi Yaraa käsittelevästä kirjoituksesta tulee todennäköisesti melko pitkä ja suhteellisen raskas. Yritän silti jaksaa avata hieman ajatuksiani.
Yara on norjalainen lannoitetuottaja, joka valmistaa myös mm. eläintenruokaa. Finanssikriisistä yhtiö selvisi tehostamalla toimintaa ja laittamalla yritysostot jäihin. Yhtiö teki voittoa myös v. 2009 huolimatta vaikeasta markkinatilanteesta. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole juurikaan velkaa. Yara omistaa Länsi-Euroopan ainoan fosfaattikaivoksen, joka sijaitsee Siilinjärvellä.
Yaralla on markkinoiden laajin lannoitevalikoima (yksittäisistä lannoiteaineista monimutkaisiin yhdisteisiin). Lähin vertailukohde (ja kilpailija) on ehkä CF Industries. Myös Potash Corp tuottaa jonkin verran typpeä, mutta sen tärkein valmiste on kali (englanniksi potash). Päätuotteet Yaralla ovat ammoniakki (joka on typen päälähde lannoituksessa, yleensä välituote), nitraatit ja NPK. Yara on onnistunut lisäämään NPK-lannoitteen myyntiä Euroopan ulkopuolella (kyseisen tuotteen suhteen katteet ovat ilmeisesti paremmat kuin esim. ureassa ja markkinat eivät heilu yhtä paljoa). Tällä hetkellä jo yli 50% Yaran myynnistä tulee muusta kuin peruslannoitteista ja tulevaisuudessa tavoitteena on keskittyä yhä enemmän parempikatteisiin erityislannoitteisiin.
Kehittyvissä maissa typpilannoitus hoidetaan usein urea-muodossa, kun taas esim. USA:ssa lannoitus hoidetaan tehokkaammin jalostetummilla valmisteilla (joista valmistaja saa paremman katteen, mutta jotka vaativat parempaa teknologiaa levitykseen). Suurimman kustannuserän (n. 70%) ammoniakin tuotannossa muodostaa maakaasu. Kun viimeksi asian tarkisin niin maakaasun hinta Länsi-Euroopassa oli selvästi kalliimpi kuin esim. USA:ssa, mutta samaa tasoa kuin Ukrainassa. Nykytilanteesta en ole aivan varma. Kiina käyttää urean valmistukseen hiiltä, jonka hinta oli nousussa, mutta nyt talouskasvun hidastuttua hiilen hinta on ilmeisesti ollut jälleen laskussa. Kiina säätelee voimakkaasti ja usein ennalta-arvaamattomasti urean vientiä ulkomaille ja aiheuttaa siten suuria hinnanvaihteluita
Ammoniakin kuljetus on hankalaa ja kallista. Se käytetään/jatkojalostetaan yleensä siellä, missä sitä valmistetaan. Ureaa sen sijaan on helpompi kuljettaa. Kiina käyttää valmistamansa ammoniakin lähes kokonaan, mutta vie ureaa. Suurimmat ammoniakin/urean vastaanottoajat (tuojat) ovat Eurooppa ja P-Amerikka.
Maailman ammoniakin kulutus todennäköisesti tulee jatkossakin kasvamaan (ennuste on noin 2-3% vuosivauhti). Typpilannoitteita tuodaan Eurooppaan ilmeisesti lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta. Typpilannotteiden kysynnän ennustetaan vahvistuvan erityisesti Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Jonkin verran myös Latinalaisessa Amerikassa. Typpeä käytetään mm. maissin lannoitukseen (joka vaatii sitä runsaasti). Esim. soijan viljelyssä se ei ole tärkeä. Maissin hinta on viime aikoina ollut historiallisen korkealla, mutta on nyt selvästi laskenut (sitä on käytetty mm. bioetanoliin, jonka valmistus on ilmeisesti kuitenkin USA:ssa vähenemässä, ainakin toistaiseksi). USA ja Kiina vastaavat suuresta osasta maailman maissintuotannosta. Esim. vehnän viljely jakautuu selvästi tasaisemmin. Suurin osa typpilannoitteista käytetään Euroopassa ja Aasiassa viljan (vehnä, ohra) viljelyyn. Aasiassa riisi on tärkin. Kiinassa myös vihannekset.
Yaran suhteen vehnä on ainakin ollut tärkein viljelyskohde. Tilanne saattaa hieman muuttua nyt kun Yara on lisännyt panostustaan Brasiliaan, jossa suurin osa typpilannoitteista käytetään maissiin ja sokeriruo’on viljelyyn. Tulevaisuudessa Brasilian maatalouden ennustetaan kasvavan nopeimmin maailmassa.
Analyytikot ennustavat, että CF Industriesin myyntikate (gross margin) tullee todennäköisesti jatkossa laskemaan nykyiseltä historiallisen korkealta tasolta lähemmäs normaalia alle 20%:a (tällä hetkellä 39%, viime vuonna 46%). Yaralla myyntikate on vaihdellut suurin piirtein välillä 20-25%. CF:n korkeaa katetta on tukenut nitraatteja vaativan maissin viljelyn (mm. bioetanoliksi, trendi kuitenkin käätymässä) ja sen lisäksi myös halpa maakaasun hinta. Tämän edun arvioidaan jatkossa kuitenkin jonkin verran tasoittuvan. Euroopassa Yara on kustannuksiltaan edullisin ammoniakin ja nitraatin tuottaja.
Trinidad on yksi tärkemmistä ammoniakin viejistä, koska siellä on halpaa maakaasua ja lyhyt laivayhteys USA:an. Yaralla on Trinidadissa ilmeisesti pari tehdasta. Yara on viime aikoina laajentunut Brasiliaan, jossa se on ostanut Bungen. Tämän myötä Brasilia nousee Yaran tärkemmäksi lannoitemarkkinaksi yhdessä Euroopan kanssa.
Typpilanotteiden tuotantoon vaikuttaa myös maakaasun hinta, joka tällä hetkellä on Norjassa kalliimpi kuin USA:ssa (jossa Yaran kilpailijat toimivat), mutta Norjalla on kuitenkin omat maakaasuvarat (ja Norjan valtio omistaa 36% Yarasta). Pitkällä tähtäimellä väestön kasvu ja lihatuotteiden käytön lisääntyminen tukevat lannoitteiden kysynnän kasvua. Yara on lisännyt läsnäoloaan houkuttelevalla kasvumarkkinalla (mm. Brasilia), jota voinee pitää hyvänä vetona. Etenkin kun Brasilian yritysosto toteutettiin ilmeisesti kohtuulliseen hintaan (n. 10 x EBITA). Ukrainan kriisi on ilmeisesti vaikuttanut lannotteiden hintoihin Yaran eduksi. Lannoitetehtaat Ukrainassa kärsivät Venäjän kaasutuonnin epävarmuudesta.
Yaran tavoitteena on maksaa tuloksestaan 40-45% takaisin osakkeenomistajille, joko osinkoina tai omien osakkeiden takaisinostoina. Kuitenkin vähintään 30% on tarkoitus jakaa osinkoina. Osinko on ollut trendinomaisessa kasvussa niin, että vuoden 2004 2,25 NOK:n osingosta ollaan noustu viime vuoden 10 NOK:n osinkoon. Aivan jokavuotista osingon nosto ei kuitenkaan ole ollut, sillä toissavuonna osinkoa maksettiin 13 NOK. Yaran arvostuskertoimet ovat tällä hetkellä seuraavat: P/E 14,6, p/b 1.52 ja ROE 10,2%. Osinko% viime vuoden osingolle on 3,25.
Olen pyrkinyt yleensä välttämään bulkkituottajiin sijoittamista, mutta mielestäni Yara vaikuttaa erinomaisen hyvin johdetulta ja vähintään kohtuullisesti asemoituneelta yritykseltä. Sen osuus salkustani on noin 4% ja olen toistaiseksi osuuteen tyytyväinen. Mainitaan nyt vielä sekin, että ainakin tämänpäiväisessä laskumarkkinassa Yaraa lukuunottamatta kaikki muut Pohjoismaiset sijoitukseni ovat punaisella (Siili tosin on +/- 0).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti