Pörssi on jatkanut viime viikkoina melko tasaista tarpomistaan erilaisten uhkien ristipaineessa. Kustannuksen nousevat, inflaatio kiihtyy, mutta talouskasvu ei nyt ainakaan ihan käsiin taida räjähtää. Haastavassa tilanteessa on myös Olvi, joka on päättänyt luopua tulevaisuudessa Valko-Venäjän panimostaan.
Olen jo useamman vuoden - tai itse asiassa noin vuosikymmenen - kytännyt hyvää ostopaikkaa. En tiedä onko vieläkään sellainen (sen tietää vasta jälkikäteen), mutta ainakaan ennakko-odotukset eivät liian korkealla ole. Olen analysoinut Olvi syvällisemmin pariin otteeseen seitsemän ja kahdeksan vuotta sitten ja silloin kiinnitin huomiota siihen, että vapaan kassavirran osuus on suhteellisen pieni suhteessa tulokseen. Kun nyt tarkistin uusimmat luvut, niin investointien määrä näyttää pysyneen melko lailla samalla tasolla, kun taas nettotulos on kasvanut reilusti. Samalla myös tase näyttää vahvistuneen mukavasti. Toki Valko-Venäjän toiminnoista eroon hankkiutuminen söisi nettotulosta melko lailla. Toisaalta yhtiö on nyt käynnistänyt omien osakkeiden osto-ohjelman, mikä minusta vaikuttaa ihan fiksulta tavalta käyttää kassaa.
Huomasin myös yhtiön hankkineen tanskalaisen Vesfyenin panimon. Nähdäkseni ostos sopii varsin mainiosti Olvin tuoteportfolioon. Minulla on jopa jonkinlainen muistikuva siitä, että olisin Tanskan roadtripilläni vieraillut panimolla, mutta saatan olla väärässäkin. Joka tapauksessa tuotteet ovat tuttuja ja vaikkeivat ne mitään ultra-trendikkäitä ole, niin uskoisin niiden vakiinnuttaneen hyvin paikkansa markkinoilla.
Päädyinkin nyt hankkimaan Olvia toisen siivun, jonka myötä sen osuus salkussani nousi siihen noin 5 prosenttiin, joka on aika normaali paino omistuksille, joita olen kaavaillut pitkäaikaisiksi omistuksiksini ja sitä myöten myös laatuyhtiöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti