Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

lauantaina, elokuuta 23, 2014

Kirjallisuus ja arvonmäärityksen alkeet

Osakkeiden sanotaan tuottavan pitkällä aikavälillä noin 10%. Rahastoihin sijoittavan tuotto ei kuitenkaan yleensä ole näin hyvä. Syynä ovat kulut. Ne ovat myös lähes ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa. Kun tämä selvisi minulle aloin etsiä kivijalkapankkia halvempia ratkaisuita. 

Foorumeita ja blogeja tutkimalla törmää hyvin nopeasti kahteen toimijaan: Seligsoniin ja Nordnetiin. En nyt lähde vertailemaan niiden eroja, mutta molemmat tarjoavat kuluiltaan edullisia rahastovaihtoehtoja. Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin Tällä hetkellä minulla on sijoituksia molempien kautta. Seligson tarjoaa passiivisten rahastojen lisäksi pari mielenkiintoista aktiivisesti hoidettua osakerahastoa. Toisaalta niitä juuri olisi syytä kulujen vuoksi välttää. Historiallisesti ne näyttävät kuitenkin pärjänneen aika hyvin. Yhtenä syynä on varmaankin maltillinen kaupankäyntiaktiivisuus.

Sijoituskirjallisuudesta minulle suositeltiin erityisesti Marko Erolan Paras sijoitus -nimistä kirjaa sekä Lawrence Cunninghamin How to Think Like Benjamin Graham and Invest Like Warren Buffettia. Erolan kirja havainnollisti hyvin sen, mikseivät aktiiviset rahastot voita indeksiä pidemmällä aikavälillä. Toisaalta aivan joka asiasta en ollut samaa mieltä. Mutta mielipiteeni ovat syntyneet hyvin pitkälti mutu-pohjalta, joten voin hyvin olla väärässäkin. Kirjan perusteella laadin kuitenkin ensimmäisen sijoitussuunnitelmani, jota maltoin noudattaa vain hetken. Uskon edelleen edullisten passiivisten sijoitusrahastojen tai ETF:n olevan varmin tapa saada tuottoja ja esimerkiksi lasteni pitkän aikavälin säästöt ovat tällaisissa rahastoissa. Minua kuitenkin kiinnostivat suorat osakesijoitukset ja se, minkä piti alkaa pienenä kokeiluna, lähti ehkä aavistuksen käsistä... Toki minulla indeksirahastoja ja ETF:äkin edelleen jonkin verran on, mutta lähinnä vain sellaisilta maantieteellisiltä alueilta, jonne en syystä tai toisesta ole tehnyt suoria osakesijoituksia.

How to Think Like Benjamin Graham.. on jäänyt mieleen ensimmäisenä lukemanani e-kirjana ja muutoinkin pidin sitä erinomaisena lukukokemuksena. Aiemmin olin tuskastellut (ja itse asiassa tuskailen vieläkin) erilaisten arvonmääritysmallien kanssa, mutta kirjan omenapuuvertaus oli todella hyvä. Osakkeelle ei ole olemassa mitään absoluuttista ja ikuisesti pätevää "oikeaa hintaa" vaan arvo muodostuu päivittäin sen mukaan mitä muut sijoittavat ovat valmiita sen hetkisten näkymien pohjalta yhtiöstä tai osasta siitä maksamaan. Jokaisen sijoittajan on määriteltävä hinta mihin itse on tyytyväinen ja jos joku osaketta siihen hintaan kaupittelee niin ei muuta kuin ostoksille. 

Tämä muistuttaa mielestäni itse asiassa esimerkiksi sitä, millä tavalla tavara vaihtaa omistajaansa Marokon (tai miksei monen muunkin maan) basaareissa. Myyjä arvio paljonko ostaja saattaisi ehkä olla valmis maksamaan ja ostaja taas päättää hinnan, minkä on valmis tuotteesta maksamaan. Sitten tehdään erilaisia tarjouksia. Pörssissä nämä tarjoukset vaan ovat julkisia. Välillä (itse asiassa länsimaisen ostajan ollessa kyseessä lähes aina) hinnat ovat järjettömän korkeita, mutta joskus saattaa onnistua syystä tai toisesta tekemään poikkeuksellisen hyvät kaupat (esim. päivän ensimmäinen kauppa on muistaakseni tärkeä, sillä sen uskotaan tuovan hyvää onnea ja siksi sen syntyminen on tärkeää). Pörssissä syyt hinnanmuodostukeen ovat toki erilaiset, mutta ostajan kannalta hyviä kauppoja syntyy usein silloin kun myyjä haluaa välttämättä päästä eroon omistuksestaan. Usein siihen on toki syynsä. Mutta jos ostaa vain siihen hintaan, minkä kokee hyväksi ei hinnan laskunkaan pitäisi haitata. Sehän tuo vaan tilaisuuden hankkia lisää. Ongelmana on tietysti se, kuinka vahvasti omaan analyysiinsä voi luottaa.

Kirjallisuudesta puhuttaessa en tietenkään malta olla  nostamatta esiin Berkshire Hathawayn kirjeitä osakkeenomistajille Sen lisäksi, että Warren Buffet kertoo asioista hämmästyttävän avoimesti ja ymmärrettävästi, on ulosanti myös niin vaivattoman oloista, että sitä voisi lukea melkeinpä huvikseen vaikkei sijoittaminen edes kiinnostaisi. Myös Seligsonin osavuosikatsaukset ja Phoebus-blogi tarjoavat mielenkiintoista luettavaa. Phoebus-blogin ansioksi nostan erityisesti sen, että Anders Oldenburgin kirjoituksia lukemalla ymmärtää suhteuttaa pelkän P/E-luvun myös yhtiön velkaantuneisuuteen. Mutta tunnusluvuista lisää sitten seuraavassa kirjoituksessa.

5 kommenttia:

  1. "Uskon edelleen edullisten passiivisten sijoitusrahastojen tai ETF:n olevan varmin tapa saada tuottoja ja esimerkiksi lasteni pitkän aikavälin säästöt ovat tällaisissa rahastoissa. Minua kuitenkin kiinnostivat suorat osakesijoitukset ja se, minkä piti alkaa pienenä kokeiluna, lähti ehkä aavistuksen käsistä... Toki minulla indeksirahastoja ja ETF:äkin edelleen jonkin verran on, mutta lähinnä vain sellaisilta maantieteellisiltä alueilta, jonne en syystä tai toisesta ole tehnyt suoria osakesijoituksia."

    Pakko kommentoida, koska muistuttaa niin paljon itseäni. Olen myös omatoimisesti opiskellut sijoittamista ja kehityskaareni meni juurikin noin. Erona se, että pyrin pitämään kehittyvien markkinoiden osuuden salkusta suht vakiona (ETF:ien avulla), vaikka suorat osakesijoitukset polttelee. Tämä semmoisella mutulla, että uskon kehittyvien markkinoiden nousuun todella pitkällä aikavälillä. Kehittyviä markkinoita siis ainakin toistaiseksi ETF:ien avulla ja suorat osakesijoitukset Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommenteistä. Jonkin verran olen näköjään jo ehtinyt stretegiaani muuttaa, sillä nykyisin omistan myös passiivista Norja-superrahastoa,vaikka minulla on Norjaan suoriakin osakesijoituksia. Seligsonin Eurooppa-rahastoakin omistan, mutta tein siitä huolimatta osakeoston myös Saksasta. Kehittyviä markkinoita pidän itsekin monin paikoin houkuttelevina ja niihin olen erilaisten passiivisten ja osin myös parin aktiivisen rahaston kautta sijoittanut.

      Poista
  2. Hei, oletko tähän mennessä lukenut muita kirjoja jotka käsittelevät Benjamin Grahamin ja Warren Buffetin sijoitusymmärrystä? Jos olet, niin luuletko, että kyseisen kirjan lukemisesta olisi hyötyä? Itse olen juuri aloittanut sijoittamisen ja mielestäni Warren Buffetin sijoitustyyli on hyvin mielenkiintoinen. Pyrin pistämään korvan taakse hyviä kirjoja mitkä käsittelevät asiaa mielenkiintoisella tavalla. Tosin olen jo lukenut pari kirjaa siitä miten Warren Buffet sijoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitoksia kommentoinista. Enpä muista erityisesti Buffetin sijoitustyyliä ruotineita kirjoja lukeneeni, vaikka jokusen sijoituksia käsittelevän kirjan olenkin tässä parin vuoden aikana lukenut. Jos et ole vielä Anders Oldenburgin Phoebus-blogiin tutustunut niin suosittelen. Hän vaikuttaa arvostavan Buffetia ja siteeraa välillä häntä.

      Poista
    2. Hei, kiitos vinkistä. Pitää käydä lukemassa.

      Poista