Kurssit ovat ennätyskorkealla kaikkialla. Listautumisia puskee kuin sieniä sateella ja pelifirmoista ja pienpanimoista maksetaan satoja kertoja kuvitteellisen tuloksen suuruisia kertoimia. Korkojen nousu on jo nurkan takana ja silloin viimeistään osakemarkkinoilla romahtaa. Kuulostaako tutulta? Ajan, sekä sijoitettavan käteisen puutteen lisäksi yksi syy siihen, miksi en paljoa ole uusin yhtiöihin viime aikoina jaksanut tutustua, on juuri tämä lähes joka paikassa toistuva mantra siitä, ettei nyt vain ole hyvä aika sijoittaa. Mutta muitakin näkemyksiä on.
Selailin viikonloppuna Seligsonin 4/2016-katsausta, josta tällä kertaa Anders Oldenburgin sijaan siteeraan Phoenix-rahastoa hoitavaa Peter Seligsonia: "Arvostusmielessä korkealle kohonneita poikkeuksia markkinoilla ovat suuret kansainväliset yhtiöt, ehkä erityisesti lääkealalla". Tästä lienee pääteltävissä, että kaikki yhtiöt eivät siis välttämättä ole tällä hetkellä arvostuskuplassa. "Meidän kannaltamme positiivista --- on järkevästi hinnoitellut osakkeet, jotka ovat suurin piirtein ainoa kutakuinkin turvallisena pidettävä paikka sijoitettavalle varallisuudelle", Seligson jatkaa. "Monien pienempien yritysten houkuttelevuutta lisää taas se, että aiempi markkinadynamiikka jätti ne vähälle huomiolle, kun monia suuria yhtiöitä ostettiin 'korkojohdannaisina'". Lisäksi Seligson toteaa analyytikoiden kannalta tilanteen olleen viime aikoina kurjan ja tämä puolestaan on johtanut siihen, että markkinoilla on ikään kuin puutetta erikoistilanteiden analyyseistä, jolloin hinnanmuodostus ei välttämättä ole jatkuvasti tehokasta.
Uusia yhtiöitä Phoenixin salkkuun on tullut viisi kappaletta: Novo Nordisk (jota olen itsekin jo aiemmin hankkinut), Eltel Networks, Moto-Engil, Uniper sekä Arcus. Näistä viimeksi mainittu on varsin uusi tulokas Norjan pörssiin. Yhtiö listattiin viime vuoden lopulla osakeannissa, jossa aiempi omistaja Ratos myi osakkeita ja lisäksi yhtiö laski liikkeelle uusia osakkeita tarkoituksenaan mm. vähentää velan määrää (joka oli paisunut selvästi tavoitetasoa korkeammaksi).
Phoenixin omistuksia tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että Arcus on tällä hetkellä rahaston toiseksi suurin omistus karvan alle 5% osuudella. Miksi näin? Joko Phoenix on saanut osakeannista selvästi aikomaansa enemmän osakkeita tai sitten Seligson todella luottaa yhtiön tuloksentekokykyyn (tai sitten sekä-että). Rajusta kurssinoususta tämä ei ainakaan johdu, sillä listautumisesta kurssi on noussut noin 3 NOK eli 7%.
Arcuksen liiketoiminnan ytimen muodostavat kaksi osa-aluetta: kirkkaan juomat sekä viinit. Ensimainittuja yhtiö valmistaa itse ja jälkimmäisissä toimii välittäjänä. Yhtiön esityksiä tutkiskellessa huomiota herättää se, miten paljon pohjoismaiset väkevien alkoholijuomien markkinat poikkeavat toisistaan. Suomessa kulutus painottuu vodkaan ja sitä hieman miedompaan viinaan (Leijonat, Suomi-viinat jne.), kun muualla esim. akvaviitin kulutus on selvästi runsaampaa. Muutoinkin yhtiön akvaviiti vaikuttavat mielenkiintoisilta. Etenkin Linie, jonka valmistusprosessiin kuuluu edelleen päiväntasaajan ylittäminen kahteenkin otteeseen (tarkempi tarina löytyy linkin takaa. Kyseessä ei muuten sitten ole mainos, toim. huom.).
Viimeisen 11 vuoden aikana liikevaihto on kasvanut keskimäärin 11% vuosivauhdilla. Myös EBITDA on kasvanut varsin hyvin ollen 290 miljoonaa NOK vuodelta 2016. Yhtiön ilmoittama oikaistu luku oli vielä tätäkin korkeampi: 335 MNOK. Vertailun vuoksi luku oli edellisenä vuonna 274 MNKO ja vuonna 2005 31 MNOK. Kasvua vuoden takaiseen oli siis 22%. Raportoitu tulos jäi varsin heikoksi johtuen ilmeisesti varsin kertaluonteisesta käyttöpääoman muutoksesta (tarkempi kuvaus asiasta löytyy Q4-esityksestä). Osingoksi ehdotettiin 1,47 NOK.
Entäpä arvostus sitten? Yhtiön velkaantumisessa on tapahtunut melko merkittävä muutos ja ainakaan nopeasti katsottuna en löytänyt maksetuista ja tulevista koroista riittävää tietoa, jotta voisin alkaa laskemaan ensi vuoden EPS:ää. Ruotsin osakesäästäjät näyttivät antaneen helmikuussa yhtiölle ostosuosituksen tavoitehinnalla 57 NOK. Vuoden 2017 P/E-luvuksi oli laskettu noin 16. Ei mikään erityisen matala, mutta toisaalta defensiivisellä toimialalla toimivalle sekä melko nopeasti kasvavalle yhtiölle se ei ole toisaalta erityisen korkeakaan. EV/EBITDA(oikaistu) olisi laskujeni mukaan noin 11.9 eli suhteellisen korkea.
Mielipiteen muodostaminen tästä yhtälöstä osoittautui minulle lopulta aika vaikeaksi. Yhtiö ei kovin kattavasti kertoile tulevaisuuden visioitaan, enkä löytänyt netin syövereistä myöskään yhtään kunnollista analyysiä yhtiöstä. Tuskinpa olisin viitsinyt aikaani käyttää Arcukseen tutustumiseen ilman Seligson-yhteyttä (viimeksi Peterin peesaaminen Munksjön kanssa ainakin kannatti). Arcuksen liiketoiminnan arvon arviointi osoittautui haastavaksi, mutta näkisin ettei yhtiö nyt ainakaan törkeän ylihintainen ole tällä hetkellä. Päädynkin lopulta hyppäämään mukaan pienehköllä 2,5% panoksella osakesijoitusvarallisuudestani. Aika näyttää kannattiko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti