Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

keskiviikkona, helmikuuta 10, 2016

Mihin parkkeerata keskipitkän aikavälin kassa? Pharoksestako ratkaisu

Kuun alussa kerroin päätyneeni laittamaan osan varallisuudestani Seligsonin Pharos-rahastoon. Seuraavaksi kerron miksi.

Aloitetaanpa allokaatiosta. Tiivistetysti sanoisin omien pohdiskeluiden ja lukemani pohjalta, että pitkälle aikavälille (yli 15 v) suunnittellut sijoitukset lienee järkevintä pistää osakkeisiin. Tällaisen aikajakson kuluttua on erittäin todennäköistä, että kaikenlaisesta huojunnasta huolimatta tuotto on plussalla ja jos sijoitus on vähääkään onnistunut, niin vieläpä selvemmin kuin muihin omaisuusluokkiin sijoitettu varallisuus. Sillä haluaako sijoittaa suoraan osakkeisiin vai osakerahastoihin (indeksirahastot tai ETF:t, jossain tapauksissa hyvin tarkan harkinnan mukaan ehkä myös aktiiviset rahastot) ei ole välttämättä niin suurta merkitystä.

Tietysti jos uskoo osaavansa poimia voittajat, innostuu tilinpäätöksien lukemisesta, kokee mielihyvää yhtiökokoukseen osallistumisesta ja/tai uskoo "konkreettisen" palan yhtiöstä (eli osakkeen) omistamisen tai osinkojen (joista maksettavat verot toisaalta hieman syövät korkoa-korolle-ilmiötä) edes auttavan sijoitussuunnitelmassa pysymistä niin sitten suorat osakesijoitukset voivat olla järkeviä (muitakin kyseisiä tilanteita varmasti on). Muutoin voinee sitten olla järkevää ostella sopivia osuuksiaindekseistä. Tai sitten sekä-että.

Lyhyellä aikavälillä (mahdollisesti) tarvittavat rahat kannattaa sitten pitää käteisenä, lyhyen koron rahastoissa ja/tai määräaikaistalletuksissa (jos tietää ettei tarvetta koko kassalle varmasti tule määräajan sisällä). Tämän kassan pitäisi olla niin suuri, ettei pidempiaikaisia sijoituksia tarvitse lähteä myymään (Yksi vaihtoehto voinee tietysti olla myös neuvotella jonkinlainen lainoitussopimus valmiiksi ainakin osalle tätä summaa. Itse päädyin hyödyntämään Nordnetin superluottoa ainakin tilapäisenä "varakassana" eli osa oikeasti käteisenä ja osa tarvittaessa nopeasti nostettavana lainana, jonka voi sitten nostaa jos oikeasti tulee akuuttia tarvetta isommalle summalle. Riskinä tässä on tietysti mm. se, että silloin kun lainaa oikeasti tarvisi niin lainoittaja menee konkurssiin tai korot nousevat pilviin). Mitään varmaa konstia en ole keksinyt sen arvioimiseksi, kuinka ison tämän puskurirahaston pitäisi olla, mutta yhden laskuharjoituksen kuitenkin jo aiemmin tein.

Vaikka sanotaan, ettei sijoituksiin saisi rakastua, pelkään pahoin niin hieman kuitenkin käyneen. En oikein mielelläni myisi pois salkustani mitään pitkäaikaista sijoitusta vain sen vuoksi, että joskus saattaisin haluta tehdä jonkin suuremman hankinnan. Muutoinkin tykkään siitä, että asiat on jollain tapaa järkevästi luokilteltu. Niinpä päättelin tarvitsevani lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin sijoitusten lisäksi kohteen vielä keskipitkän aikavälin sijoituksille. Ne ovat sellaisia, joihin minun tuskin tarvitsee puuttua vuoden kuluessa, mutta toisaalta en voi olla varma, että niitä 15 vuottakaan pystyn hautoa. Mikä siis avuksi?

Yleensä vastauksena lienee kai korkorahasto. Tällä hetkellä se vaan näyttää vähän huonolta vaihtoehdolta. Perusteluja voi lukea vaikkapa Phoebus-blogista. Jossain vaiheessa tilanne tulee toki muuttumaan, mutta koska ajattelin päästää tässä asiassa itseni helpolla, päädyin perustamaan keskipitkän aikavälin kassan Pharokseen. Kyseessä ei toki ole pelkkä korkorahasto, mutta tässä tapauksessa olen valmis ottamaan hieman enemmän riskiä. Kyseessä on kuluiltaan varsin edullinen rahasto ja lisäksi minua helpottaa se, että koko kassa on samassa paikassa. Voi toki olla, että jatkossa saatan alkaa säästää myös johonkin sopivaan korkorahastoon, mutta toisaalta tässä asiassa helppous saattaa viedä voiton.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti