Viimeksi Nordeasta kirjoittaessani kerroin myyneeni osakkeet pois. Analyysini yhtiön ylihinnoittelusta piti ehkä paikkaansa, kurssi on myyntihetkeksi tippunut 11,74 eurosta nykyiseen 10,73 euroon. Toisaalta tein ehkä virheen hankkiessani Fortumin osakkeita tilalle juuri ennen kurssilaskua. Ajallinen hajauttaminen pääsi taas unohtumaan.
Viime aikainen kurssien lasku on tuonut Nordean arvotuksen taas houkutelevammalle tasolle. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että suurimpien alennusmyyntien (eli alle 10 euron tason) aika on jo ainakin hetkeksi ohi.
Nordean P/b-luku on tällä hetkellä 1.43 ja jos uskoo yhtiöllä olevan pitkällä aikavälillä mahdollisuus noin 15% oman pääoman tuottoon, niin arvostus on vielä hiukan alakanttiin. Osinkotuottokin lienee päälle kuuden prosentin, jos yhtiö odotusten mukaisesti jatkaa osingon nostoaan.
Vaikuttaa hyvältä. Nykyisessä matalan koron maailmassa jopa niin hyvältä, että saattaisin tuntea houkutusta ottaa lainaa ja ostella sillä Nordaa. Jos siis harrastaisin velkavipua. Olen kuitenkin tehnyt periaatepäätöksen pysytellä siitä erossa. Ainakin niin, että käyttäisin osakkeita lainan vakuutena. Perusteluni on lyhykäisyydessään se, että minulle sijoittaminen on harrastus, enkä halua harrastukseni vuoksi saada ylimääräistä stressiä. Lisäksi uskon mm. Anders Oldenburgin ja Warren Buffetin varoituksia: 1, 2.
Nordeaan liittyy mielestäni kuitenkin myös riskiaspekti, jota ei mielestäni erityisen usein olla nostettu esille esimerkiksi yhtiön osinkotuotosta keskusteltaessa. Anders Oldenburg on kirjoittanut Phoebus-blogissaan useampaan otteeseen pankeista ja niiden liiketoimintaympäristöstä. Vaikka pankit ovat hyvinä ja kohtuullisena aikoina tasaista tuottoa tarjoavia sijoituksia, eivät ne kuitenkaan ole erityisen defensiivisä. Kriiseissä pankit tarvitsevat usein tukea jostain. Joko omistajiltaan tai muualta.
Vaikkei tämä Oldenburgin kirjoitus varsinaisesti Nordeaa koskekaan, on sen sisältö minusta hyvää luettavaa siihen sijoittaneille: "Suurempi ongelma kuitenkin
on, että vakavaraisuusmalli, joka perustuu pankin omaan lähihistoriaan,
on kovin myötäsyklinen. Kun ajat paranevat, malli näyttää hiljalleen
pienenevää pääoman tarvetta, samalla kun liiketoiminta kerryttää yhä
nopeampaan tahtiin pääomaa tuloksen kasvaessa. Huonojen aikojen
koittaessa malli vaatii lisäpääomaa juuri silloin, kun liiketoiminta on
tappiollista eikä kerrytä pääomaa vaan syö sitä."
Vaan mikä sitten saattaisi aiheuttaa tällaisen huonojen aikojen koiton? Tulevaisuutta lienee mahdotonta ennustaa, mutta mielestäni Ruotsissa saattaa muhia melkoinen asuntokupla. Vai mitä olette mieltä 125 vuoden asuntolainasta, jota ei ole ollut tarkoituskaan lyhentää? Jatkossa tilanne tosin tulee muuttumaan: Ruotsiin säädetään uusi laki: Asuntolainoja lyhennettävä.
Omistan itsekin Nordeaa edelleen Sampon myötä, enkä siitä ole eroon ajatellut hankkiutua. Mielestäni riskien tiedostaminen on kuitenkin olellinen osa hyvää sijoitussuunnitelmaa.
Mikään pankki ei tietenkään ole riskitön jos ja kun joku kriisi iskee, mutta itse taas vakaasti uskon että sellaisen sattuessa Nordea kuuluu niihin pystyssä oleviin voittajiin.
VastaaPoistaNordea on erittäin vakavarainen... Ja kyllähän ruotsalaiset tarvitsevat asunnon lisäksi mökin, pari autoa ja purjeveneen. Miten sitä voi edes elää muuten?? Ei voi laittaa kaikkia omenoita samaan koriin. :)
VastaaPoista