Maanantaina kerroin harkitsevani Goldman Sachsin etuoikeutettujen A-osakkeiden myymistä. Päädyin nyt myymään osakkeet. Samalla hankkiuduin eroon lopuista Stockmannin osakkeista, joiden ostaminen oli alunperinkin virhe. Takkiin tuli noin 40% puolentoista vuoden omistuksesta. Arvioin väärin sekä yhtiön laadun, että liiketoimintaympäristön. Mielestäni yhtiön alamäki ei selity pelkällä heikolla taloustilanteella, vaan Stockmann on ollut kykenemätön uudistamaan liiketoimintakonseptiaan. Lisäksi ainakin vaateketjujen laajentumiset on tehty huonosti ja sille tielle en näe loppua lähitulevaisuudessa. Voi olla, että ajoitin myyntinikin huonosti, mutta toisaalta katsoin järkevämmäksi kuitata muualta saatuja myyntivoittoja Stockmannin tappiolla ja siirtää jäljellä olevan pääoman muualle. Stockmannin tapauksessa laiva näyttää kääntyvän tuskallisen hitaasti. Ja omistanhan minä pienen siivun Stockmannin edelleen Phoebuksen kautta.
Jotta myynneissä olisi järkeä, pitää tilalle tietysti keksiä jotain ostettavaa (tästä joku saattaa nykyisessä tilanteessa toki olla eri mieltä, mutta mielestäni ostettavaa löytyy edelleen kun vaan riittävästi jaksaa etsiä). Päätin lisätä omistustani IBM:ssä. Salkkuni pienet yritykset ovat viime aikoina pärjänneet hyvin ja jo pelkästään hajautusmielessä halusin lisätä myös suurempien yritysten omistustani. IBM tuntuu olevan edelleen kohtuullisesti hinnoiteltu, vaikka toki esimerkiksi Seeking Alphan artikkel(e)issa nähdään yhtiön tulevaisuudessa myös riskejä: IBM: Why I'm Now Bearish. Joka tapauksessa muut salkkuni suuret yhtiöt ovat mielestäni tällä hetkellä sen verran hinnoissaan, etten niitä nähnyt järkeväksi lisätä.
IBM:n P/E luku on kuitenkin tällä hetkellä noin 10 ja yhtiö jakaa tuottoja sijoittajille sekä osinkoina, että omien osakkeiden takaisinostoina. Mielestäni sitovan "road mapin" hylkääminen oli oikea teko ja jatkossa varoja voidaankin järkevämmin allokoida sinne, mistä on eniten hyötyä yritykselle ja sitä myötä sijoittajalle. Valuuttakursseista en jaksa olla huolissani, sillä mikäli yhtiön dollarimääräinen liikevaihto laskee euron heikentymisen myötä, ei sillä ole omaan omistukseeni juuri mitään vaikutusta (osakeen kurssi dollareissa toki laskee, mutta euroiksi muutettuna omistukseni arvo pysyy samana). Uskoisin IBM:n olevan vähintäänkin kohtuullinen sijoitus nykyisellä hinnalla. Näkökantaani tukee mielestäni myös se, että Buffetin Berkshire on viime aikoina hankkinut lisää yhtiön osakkeita. IBM muodostaa tällä hetkellä 5,7% salkustani ja olen sen osuuteen toistaiseksi tyytyväinen.
Toinen, pienempi, ostoni oli First Internet Bancorp, josta olen kirjoittanut useampaankin otteeseen (viimeksi tammikuussa). Nähdäkseni yhtiö on käännekohdassa ja jatkossa myös tulokselta pitäisi olla lupa odottaa reipasta kasvua. Jostain syystä sijoittajat eivät näy tätä huomioineen ja osalla mieltä saattaa painaa vielä asuntolainojen uudelleenrahoituksen hyytymisestä johtunut tuloksen ja sitä myötä osakekurssin lasku viime vuonna. Pelkän edeltävn 12 kk P/E-luvun (noin 20 luokkaa) perusteella arvioiden INBK ei ole edelleenkään halpa, mutta esimerkiksi 4-Tradersin ennusteilla kuluvan vuoden P/E-luvuksi muodostuu 11.1, mitä ei voine pitää kasvuyhtiölle pahana. Olettaen siis, että ennusteet (ja minä) ovat oikeassa ja kasvu realisoituu. Näkisin siihen kuitenkin hyvät mahdollisuudet ja koska sijoitushorisonttini on toivottavasti pitkä, olen valmis ottamaan tällaisia riskejä. INBK:n osuus salkustani on nyt 5,4% ja en aio sitä toistaiseksi enää lisäostoin kasvattaa. Toivoakseni tulosparannus ja sitä myötä osakurssin nousu kuitenkin nostavat kurssia (nähdäkseni hyvässä tapauksessa realistista voisi olla kurssin nousu nykyisestä 16,45 dollarista noin 22 dollariin kuluvan vuoden aikana). Tällöin yhtiön osuus salkustani lähentelisi jo kymmentä prosenttia (olettaen, että salkun muiden yhtiöiden kurssit pysyvät samana). Saa nähdä miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti