Case Fortum - kun valtio-omistuksen riski realisoituu
Fortum on tarponut suossa jo jonkin aikaa. Aivan täysin ei maaperän vesittyminen yhtiöstä itsestään ole johtunut, mutta sen pääomistajan käytöksessä olisi kuitenkin ollut parannettavaa. Toki myös yhtiön omassa strategisessa osaamisessa.
Virallisen (Ylen) tarinan mukaan vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasumarkkinoiden romahdus aiheutti valtavan likviditeettikriisin eurooppalaisille energiayhtiöille. Fortum tarvitsi nopeasti rahoitusta täyttääkseen pörssien vaatimat vakuudet sähkön johdannaiskaupoissa, jotka olivat nousseet kymmeniin miljardeihin euroihin.
Apuun tuli Suomen valtio avokätisellä "tarjous, josta ei voi kieltäytyä" diilillä: Suomen valtio järjesti Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan, joka oli nostettavissa välittömästi. Lainan ehdot olivat poikkeuksellisen tiukat:
Korko yli 14 %.
Johdon bonukset kiellettiin.
Valtiolle tuli oikeus merkitä uusia osakkeita maksutta, noin 130 miljoonan euron arvosta, mikä vastasi noin 1 % yhtiön osakekannasta.
Asiassa on kuitenkin yksi iso mutta, Fortum itse näki ettei lainaa olisi tarvittu vaan se oli vaan hyvä olla mahdollisena backupina tilanteessa, jossa johdannaisten hinnat nousisivat vielä paljon korkeammiksi: "Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo, että laina nostetaan, jos johdannaisten hinnat nousevat 'hyvin paljon korkeammiksi'. Kovat lainaehdot kuvastavat Rauramon mukaan sitä, että laina on viimeinen vaihtoehto." (lainus suoraan Ylen uutisesta). Laina kuitenkin jouduttiin nostamaan, vaikkei sille ollut tarvetta.
Ja näin pääomistaja rikastui muiden osakkeenomistajien kustannuksella. Miksi en sitten tästä suivaantuneena myy heti omistustani? Syynä on hinta. Käytän jälleen tietolähteenäni Seligsonia tai tarkemmin ottaen Anders Oldenburgia, joka arvioi 2/5 osavuosikatsauksessa yhtiön käyväksi arvoksi 23-25 euroa osakkeelta. Kun tämä raja ylittyy, niin uskoisin olevani myyntinapilla.
Kommentit
Lähetä kommentti