Jos hyvän sijoituskohteen kriteerinä pidetään tylsyyttä, niin Munksjö saattaa täyttää kriteerin hyvin. Ainakin siinä mielessä, ettei sitä todellakaan seurata liian aktivisesti. Nordnetin aamukatsauksissa nimi ei pyöri, eikä Kauppalehdenkään keskustelupalstallakaan ole yhtiöstä viime aikoina juuri keskusteltu.
Muutoin yhtiössä on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Kannattavuus on saatu tavoitetasolle ja kuten pari viikkoa sitten kirjoitin niin yhtiö on yhdistymässä Alhstromin kanssa. Muistelin silloin, että yhtiöiden tiet olisivat vasta hiljattain erkaantuneet, mutta päätin tarkistaa asian. Hieman poikkeuksellisesti lainaan nyt Wikipediaa, koska en löytänyt samaa asiaa yhtä tiiviisti esitettynä mistään muualta tähän hätään: "Vuonna 2013 Ahlstromin Label and Processing -liiketoimintayksikkö ja Munksjö AB fuusioituivat. Tällöin Suomeen syntyi Munksjö Oyj, joka listautui Helsingin pörssiin." Myöhemmin yhtiö rinnakkaislistattiin vielä Tukholmaan.
Tämän tiedon valossa Ahlstromin sulautuminen ei ehkä tunnukaan niin typerältä. Munksjön julkaisemasta tiedotteesta käy ilmi, että: "Yhtiöiden alustava yhdistetty vuotuinen liikevaihto on noin 2,2 miljardia euroa ja oikaistu käyttökate 249 miljoonaa euroa." Liikevaihto tulee siis karkeasti arvioiden tuplaantumaan, samoin oikaistu käyttökate.
Järjestely saattaa jatkossa mahdollistaa myös yhtiöiden heikoimmin kannattavista osista luopumisen. Lisäksi yhdistymisen yhteydessä Munksjön omistajille on luvassa 45 sentin varojenjako (eli käytännössä osinko). Alhstromin osakkeenomistajille luvassa on 49 senttiä sekä 0, 9738 uuden Munksjön osaketta. Tällä hetkellä Munksjön osakekurssi on 14,50 € ja osingon kanssa siis 14,95 €. Ahlstromin kurssi on 13,84 € ja osingon kanssa 14,33 €, joka 95,85% Munksjön kurssista. Tästä voinee päätellä, että mikäli haluaa hypätä uuteen yhtiöön mukaan niin Alhstromin osaketta ostamalla mukaan pääsee hieman alle 2% edullisemmin. Tosin osingosta joutuu maksaa myös veroa eli käytännössä hyöty on piensijoittajalle lähes olematon.
tiistaina, tammikuuta 31, 2017
sunnuntai, tammikuuta 29, 2017
Uusilla urilla
Elokuussa kerroin suunnitelmastani vaihtaa työpaikka sellaiseen, jossa saan enemmän toteuttaa itselleni tärkeitä asioita pelkän suorittamisen sijasta. Lienee aika paljastaa, miten suunnitelma on onnistunut.
Olen nyt tehnyt kolmisen kuukautta 4 päivää viikossa töitä yliopistolla lähinnä tutkimukseen ja opettamiseen liittyen. Sen lisäksi olen toiminut yhtenä päivänä viikossa ammatinharjoittajana. Näiden lisäksi olen tehnyt jonkin verran erilaisia pieniä sivutöitä, jotka pääasiassa liittyvät kirjoittamiseen ja tapahtumien suunnitteluun (blogin pitämistä en tähän laske mukaan).
Työmäärä ei juuri ole vähentynyt, mutta en koe työtäni enää erityisen kuormittavaksi. Suurimmaksi osaksi olen saanut itse päättää sen, milloin ja miten työtehtäväni hoidan. Tutkimukseen liittyen välillä toki eteen tulee erilaisia deadlineja, jotka jonkin verran stressiä aiheuttavat, mutta osa niistäkin on minun itselleni asettamia.
Ammatinharjoittajana voin myös itse säädellä työmäärääni ja keskittyä olelliseen. Aiemman työpaikan puuduttava byrokratia on poissa ja mikäli esim. tarvitsen jonkin työntekoa helpottavan uuden työkalun, voin sen hankkia. Toki toimeentulo on hieman aiempaa epävarmemmalla pohjalla, koska palkkio määräytyy suoraan työmäärän perusteella. Alkuun minulla oli hetkiä, jolloin osa päivästä meni (kuvainnollisesti ilmaistuna) peukaloiden pyörittelyksi, mutta viime aikoina on hommia riittänyt. Toivotaan, että jatkossakin.
Olen taas jaksanut ja ehtinyt keskittyä jonkin verran myös kirjoittamiseen ja sijoitusteni seurantaan, mikä näkyy myös blogin päivitystahdin piristymisenä tänä vuonna. Joulukuulle olin haalinut hieman liikaakin hommia, mutta toisaalta tarvitsin rahaa, koska kuten jo ennalta tiesin niin ammatinharjoittajana toimiminen toi alkuun jonkin verran kuluja, mutta tuottoja alkoi kunnolla tulla hieman viiveellä. Tänä vuonna työmäärä ei ainakaan vielä ole paisunut mielestäni liialliseksi, enkä ainakaan toistaiseksi koe itseäni mitenkään uupuneeksi. Tähän saattoi toki vaikuttaa myös pitämäni 2 viikon loma uudenvuoden seudussa. Joka tapauksessa en enää aamuisin tuskaile töihin lähtemisen tuskaa vaan odotan innolla päivän aikana esiin tulevia haasteita.
Jatkossa aion välillä kirjoittaa sijoitusasioiden lisäksi myös kokemuksiani toiminimen perustamisesta ja siihen liittyvistä seikoista.
Olen nyt tehnyt kolmisen kuukautta 4 päivää viikossa töitä yliopistolla lähinnä tutkimukseen ja opettamiseen liittyen. Sen lisäksi olen toiminut yhtenä päivänä viikossa ammatinharjoittajana. Näiden lisäksi olen tehnyt jonkin verran erilaisia pieniä sivutöitä, jotka pääasiassa liittyvät kirjoittamiseen ja tapahtumien suunnitteluun (blogin pitämistä en tähän laske mukaan).
Työmäärä ei juuri ole vähentynyt, mutta en koe työtäni enää erityisen kuormittavaksi. Suurimmaksi osaksi olen saanut itse päättää sen, milloin ja miten työtehtäväni hoidan. Tutkimukseen liittyen välillä toki eteen tulee erilaisia deadlineja, jotka jonkin verran stressiä aiheuttavat, mutta osa niistäkin on minun itselleni asettamia.
Ammatinharjoittajana voin myös itse säädellä työmäärääni ja keskittyä olelliseen. Aiemman työpaikan puuduttava byrokratia on poissa ja mikäli esim. tarvitsen jonkin työntekoa helpottavan uuden työkalun, voin sen hankkia. Toki toimeentulo on hieman aiempaa epävarmemmalla pohjalla, koska palkkio määräytyy suoraan työmäärän perusteella. Alkuun minulla oli hetkiä, jolloin osa päivästä meni (kuvainnollisesti ilmaistuna) peukaloiden pyörittelyksi, mutta viime aikoina on hommia riittänyt. Toivotaan, että jatkossakin.
Olen taas jaksanut ja ehtinyt keskittyä jonkin verran myös kirjoittamiseen ja sijoitusteni seurantaan, mikä näkyy myös blogin päivitystahdin piristymisenä tänä vuonna. Joulukuulle olin haalinut hieman liikaakin hommia, mutta toisaalta tarvitsin rahaa, koska kuten jo ennalta tiesin niin ammatinharjoittajana toimiminen toi alkuun jonkin verran kuluja, mutta tuottoja alkoi kunnolla tulla hieman viiveellä. Tänä vuonna työmäärä ei ainakaan vielä ole paisunut mielestäni liialliseksi, enkä ainakaan toistaiseksi koe itseäni mitenkään uupuneeksi. Tähän saattoi toki vaikuttaa myös pitämäni 2 viikon loma uudenvuoden seudussa. Joka tapauksessa en enää aamuisin tuskaile töihin lähtemisen tuskaa vaan odotan innolla päivän aikana esiin tulevia haasteita.
Jatkossa aion välillä kirjoittaa sijoitusasioiden lisäksi myös kokemuksiani toiminimen perustamisesta ja siihen liittyvistä seikoista.
keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017
Vertaislainausta: Bondora
Kirjoittelin viimeksi vertaislainoista joulukuussa 2014. Yllättävän vähän on muuttunut noista ajoista. Korkotaso on edelleen erittäin matala ja järkevää korkotuottoa ei juuri mistään tahdo saada. Toisaalta myös riskit ovat ennallaan. Esimerkiksi Anders Oldenburg on Phoebus blogissa jo jonkin aikaa sitten varoitellut korkosijoituksiin liittyvästä kuplasta. Vertaislainoja harkitessa niitä ei todennäköisesti olekaan järkevää mieltää vaihtoehtoisina korkosijoituksille, joiden tehtävä sijoitussalkussa useimmiten lienee toimia jonkin verran tuottavana riittävän likvidinä varakassana.
Itse en ole ainakaan toistaiseksi vertaislainoihin sijoittanut, vaikka pidän niitä periaatteessa mielenkiintoisina sijoituskohteina. Ajattelin ottaa lähempään tarkasteluun Bondoran*, joka tällä hetkellä mainostaa tarjoavansa jokaiselle uudelle rekisteröityjälle 5 €:n pesämunaa.
Kotisivuillaan yhtiö kertoo olevansa Euroopan johtava kuluttajalainoja tarjoava ei-pankkimainen toimija. Toiminta on jatkunut seitsemän vuoden ajan. Yhtiö kertoo sivuillaan* 98,6%:n sijoittajista saaneen positiivista tuottoa, ja mikä ehkä houkuttelevampaa, 89% on yhtiön mukaan tienannut yli 10% vuodessa.
Yhtiön toimintamalli lainan antajan näkökulmasta näyttäisi olevan ennallaan eli lainasta ei mene kiinteitä palkkioita. Sen sijaan yhtiö veloittaa pieneksi kutsumansa palkkion erääntyneistä lainoista. Muut kulut lankeavat lainan ottajalle. Lainoille on olemassa myös jälkimarkkinat, joten pelureillekin löytyy tekemistä. On hyvä huomioida, että sijoituksella ei ole suojaa. Yhtiön strategiana on ilmeisesti sijoittua ikään kuin pankkien ja pikavippiyhtiöiden väliin. Lainan korko määräytyykin yhtiön laatiman riskiluokituksen perusteella ja kohderyhmiä ovat keski- ja matalatuloiset. Minilsumma yhdelle lainalle on 500 € ja maksimi 11 000 €.
Bondora toimii Suomessa, Virossa ja Espanjassa. Maiden taloudellinen tilanne vaikuttaa tietysti siihen, kuinka todennäköisesti lainan ottajat saavat lainansa maksettua. Viime aikoina erityisesti Espanjan työttömyysluvut ovat olleet korkeat. Sijoituspäätöksen onnistumiseen vaikuttanee jatkossa sekin, mihin suuntaan EU:n talous lähtee kehittymään.
Enpätä millaisia kokemuksia ihmisillä on vertaislainaamisesta. Viime aikoina en ole asiaa koskeviin blogimerkintöihin juuri törmännyt, mutta Kauppalehden keskustelupalstalla oli jonkin verran juttua aiheesta. Tiivistetysti keskustelupalstan kommenttien perusteella voinee todeta, että matalasuhdanteessa vertaislainatkaan eivät ole erityisen hyvä rahasampo, mutta nousukaudella lyhyisiin lainoihin sijoittamalla saattaa jonkin verran tienata. Jos uskoo noususuhdanteen olevan EU:n ovella jo kolkuttelemassa, niin sijoitus vertaislainoihin saattaa siis olla harkitsemisen arvoinen.
Itse en ole ainakaan toistaiseksi vertaislainoihin sijoittanut, vaikka pidän niitä periaatteessa mielenkiintoisina sijoituskohteina. Ajattelin ottaa lähempään tarkasteluun Bondoran*, joka tällä hetkellä mainostaa tarjoavansa jokaiselle uudelle rekisteröityjälle 5 €:n pesämunaa.
Kotisivuillaan yhtiö kertoo olevansa Euroopan johtava kuluttajalainoja tarjoava ei-pankkimainen toimija. Toiminta on jatkunut seitsemän vuoden ajan. Yhtiö kertoo sivuillaan* 98,6%:n sijoittajista saaneen positiivista tuottoa, ja mikä ehkä houkuttelevampaa, 89% on yhtiön mukaan tienannut yli 10% vuodessa.
Yhtiön toimintamalli lainan antajan näkökulmasta näyttäisi olevan ennallaan eli lainasta ei mene kiinteitä palkkioita. Sen sijaan yhtiö veloittaa pieneksi kutsumansa palkkion erääntyneistä lainoista. Muut kulut lankeavat lainan ottajalle. Lainoille on olemassa myös jälkimarkkinat, joten pelureillekin löytyy tekemistä. On hyvä huomioida, että sijoituksella ei ole suojaa. Yhtiön strategiana on ilmeisesti sijoittua ikään kuin pankkien ja pikavippiyhtiöiden väliin. Lainan korko määräytyykin yhtiön laatiman riskiluokituksen perusteella ja kohderyhmiä ovat keski- ja matalatuloiset. Minilsumma yhdelle lainalle on 500 € ja maksimi 11 000 €.
Bondora toimii Suomessa, Virossa ja Espanjassa. Maiden taloudellinen tilanne vaikuttaa tietysti siihen, kuinka todennäköisesti lainan ottajat saavat lainansa maksettua. Viime aikoina erityisesti Espanjan työttömyysluvut ovat olleet korkeat. Sijoituspäätöksen onnistumiseen vaikuttanee jatkossa sekin, mihin suuntaan EU:n talous lähtee kehittymään.
Enpätä millaisia kokemuksia ihmisillä on vertaislainaamisesta. Viime aikoina en ole asiaa koskeviin blogimerkintöihin juuri törmännyt, mutta Kauppalehden keskustelupalstalla oli jonkin verran juttua aiheesta. Tiivistetysti keskustelupalstan kommenttien perusteella voinee todeta, että matalasuhdanteessa vertaislainatkaan eivät ole erityisen hyvä rahasampo, mutta nousukaudella lyhyisiin lainoihin sijoittamalla saattaa jonkin verran tienata. Jos uskoo noususuhdanteen olevan EU:n ovella jo kolkuttelemassa, niin sijoitus vertaislainoihin saattaa siis olla harkitsemisen arvoinen.
maanantaina, tammikuuta 16, 2017
Siilin strategiasta
Olen kirjoitellut Siilistä ja sen strategiasta useampaan otteeseen aiemminkin. Yhteenvetona voisi todeta, että en ole havainnut Siilin liiketoiminnan ympärillä mitään erityisempää vallihautaa, mutta yhtiö on onnistunut rekrytoimaan osaavia työntekijöitä ja toimiala on kasvava. Myös yhtiön palkkamalli, jossa konsultit saavat ainoastaan minipalkkaa, mutta voivat sitten veloittaa osansa laskutuksesta on mielestäni tehnyt Siilin liiketoiminnasta defensiivisemmän kuin mitä toimiala ehkä muutoin on. Siksi olen antanut Siilin osuuden kasvaa salkussani 6,6%:iin.
Viikonloppuna minulla oli pitkästä aikaa innostusta lueskella vähän syvällisemminkin sijoutusblogeja, osavuosikatsauksia ja muuta hyödyllistä. Törmäsin mielenkiintoiseen kirjoitukseen IT-ala sijoituskohtena -konsultointi. Rikas Erakko kirjoittaa siitä, miten konsulttibisneksen kulut kasvavat samassa suhteessa kuin liikevaihto ja ettei kenelläkään ole kilpailuetua. Samassa yhteydessä myös mainitaan että nykyisin Siili maksaa samanlaista peruspalkkaa kuin muutkin toimijat.
Tarkastelin tämän jälkeen Siilin omia kotisivuja, enkä niistä löytänyt enää mainintaa k.o. palkkamallista. Hämmästyin asiaa hieman, sillä olen kuitenkin perustanut oman sijoituspäätökseni osin tälle Inderesinkin kehumalle järjestelylle. Huomion arvoista on myös se, että Inderes myi juuri puolet mallisalkkunsa Siili-osakkeista vedoten purkautuneeseen aliarvostukseen, nähden kuitenkin toimialan kasvunäkymät hyvinä.
Asiaa yön yli miettiäni päädyin myymään niin ikään puolet salkkuni Siileistä. Toimialan näkymät vaikuttavat minustakin edelleen houkuttelevilta ja nykyisillä arvostustasoilla saattaa myös olla hieman haastavaa löytää mitään sopivaa ostettavaa tilalle. Toisaalta velan vähentäminen ei sekään taida nykytilanteessa olla huono vaihtoehto. Loppujen osakkeiden kohtaloa pohdin vielä kun viime vuoden talousluvut ovat tiedossa. Jos kannattavuus ja kasvu alkavat yskiä, niin kynnykseni luopua osakkeista on tällä hetkellä huomattavasti matalampi kuin aiemmin.
Viikonloppuna minulla oli pitkästä aikaa innostusta lueskella vähän syvällisemminkin sijoutusblogeja, osavuosikatsauksia ja muuta hyödyllistä. Törmäsin mielenkiintoiseen kirjoitukseen IT-ala sijoituskohtena -konsultointi. Rikas Erakko kirjoittaa siitä, miten konsulttibisneksen kulut kasvavat samassa suhteessa kuin liikevaihto ja ettei kenelläkään ole kilpailuetua. Samassa yhteydessä myös mainitaan että nykyisin Siili maksaa samanlaista peruspalkkaa kuin muutkin toimijat.
Tarkastelin tämän jälkeen Siilin omia kotisivuja, enkä niistä löytänyt enää mainintaa k.o. palkkamallista. Hämmästyin asiaa hieman, sillä olen kuitenkin perustanut oman sijoituspäätökseni osin tälle Inderesinkin kehumalle järjestelylle. Huomion arvoista on myös se, että Inderes myi juuri puolet mallisalkkunsa Siili-osakkeista vedoten purkautuneeseen aliarvostukseen, nähden kuitenkin toimialan kasvunäkymät hyvinä.
Asiaa yön yli miettiäni päädyin myymään niin ikään puolet salkkuni Siileistä. Toimialan näkymät vaikuttavat minustakin edelleen houkuttelevilta ja nykyisillä arvostustasoilla saattaa myös olla hieman haastavaa löytää mitään sopivaa ostettavaa tilalle. Toisaalta velan vähentäminen ei sekään taida nykytilanteessa olla huono vaihtoehto. Loppujen osakkeiden kohtaloa pohdin vielä kun viime vuoden talousluvut ovat tiedossa. Jos kannattavuus ja kasvu alkavat yskiä, niin kynnykseni luopua osakkeista on tällä hetkellä huomattavasti matalampi kuin aiemmin.
sunnuntai, tammikuuta 15, 2017
Katsaus salkkuyhtiöideni arvostuksiin
Kurssit nousivat loppuvuoden aikana reippaasti ja osa sijoittajista on kotiuttanut voittoja. Strategiaani eivät kuulu myynnit, ellei arvostustaso sitten nouse yhtiön laatuun nähden liialliseksi. Kurssien kehitystä en osaa ennustaa, mutta nykyisessä tilanteessa uskoisin yliarvostettuja yhtiötä löytyvän aliarvostettuja helpommin. Katsotaanpa sitten muutaman (pääasiassa kurssinoususta nauttineen) salkkuyhtiöni tilannetta:
Alma media on noussut vuodessa 78%. Odottavan aika oli jo käydä pitkäksi, mutta media-ala näyttää löytäneen jälleen keinot kasvuun. 4-Traders ilmoittaa tämän vuoden P/E-ennusteeksi 15.9, joka ei nyt aivan järjesttömältä tunnu jos suotuisa kehitys jatkuu. Osinkoa on keväällä odotettavissa ennusteen mukaan 17 senttiä, joka vastaisi nykykurssilla 3% osinkotuotta ja ostojeni keskihinnalla 5,5%. Yhtiö saattaa ehkä olla tällä hetkellä lievästi yliarvostettu, mutta kokonaisnäkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut. Verkkoliiketoiminnan kasvu jatkui reippaana myös Q3:lla (kasvua noin 30%, osuus jo 40% liikevaihdosta). Jatkan holdaamista.
Fenix Outdoor on vuoden aikana nauttinut 76% kurssinoususta. Pääosin tämä on nähdäkseni johtunut yrityskauppoihin liittyneen epävarmuuden helpottamista. P/E tämän vuoden tulosennusteella on 4-Tradersin mukaan 21,3. Ei mikään halpa, mutta aika pitkälti samalla tasolla kuin esim. H&M:llä. Fenixillä on vahvoja brändejä ja ainakin minuun ne vetoavat. Enpä usko, että olisin minkään muun firman takista valmis maksamaan yli 300 €, mutta valitettavasti joudun kohta tällaisen hankinnan tekemään, koska uskollisesti kohta 10 v palvelleen talvitakkini hupun vuoraus alkaa olla sen verran kulunut etten enää kehtaa sitä kohta julkisesti käyttää. Muutoin esim. napit ja vetoketju sekä päällyskangas ovat kovasta käytöstä huolimatta priimakunnossa. Osinkotuotto Fenixillä on perinteisesti ollut melko huono, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että jos firma keksii voitoilleen tuottoisia investointeja niin siitä vaaan. Fenixillä homma tuntuu toimivan.
Munksjön vuosinousu on ollut 74%. Yhtiö tiedotti yllättäen aikeistaan yhdistyä Ahlstromin kanssa. Eipä siitä nyt niin kauaa ole, kun firmojen tiet erkanivat ja nyt sitten taas pistetään hynttyyt yhteen. En nyt oikein tiedä mitä tästä soutamisesta ja huopaamisesta pitäisi ajatella. Olen pitänyt Munksjön strategiaa hyvänä ja nyt mukaan tulee myös sellaisen yhtiön liiketoimintaa, jota en kovikaan perusteellisesti tunne. Ihmetyttää vaan, että miksi nyt pitää taas tuhlata muutan seuraavan neljänneksen tulos yhdistymisestä väistämättä seuraaviin kuluihin juuri kun Munksjön kannattavuus oli saatu tavoitetasolle. Täytyypä vielä ajan kanssa perehtyä tähän fuusioon ja miettiä sitten kuinka toimia.
Nordean kurssimuutos on vuodessa ollut 8.2%, mutta salkussani se on 31% plussalla onnistuneesta (ainakin kirjoitushetkellä siltä vaikuttavasta) hankinta-ajankohdasta johtuen. P/b-luvuksi Nordnet ilmoittaa 1.36. Viimeksi myin osakkeet kun luku oli 1.5, jota ylittävää arvoa pidän yliarvostuksena. Myös samaan aikaan hankkimani Svenska Handelsbankenin osakkeet ovat salkussani 19,9% plussalla. Vuodessa kurssi on tullut suurin piirtein saman verran ylöspäin. P/b on 1.83, mutta johtuen historiallisesti korkeammasta oman pääoman tuotosta sekä pankiksi matalista riskeistä, olen valmis hyväksymään Svenska Handelsbankenille Nordeaa korkeamman luvun.
Siili on vuodessa noussut vaivaiset 4,8%. Sen osuus salkustani on kuitenkin lähes vaivihkaa kasvanut aiottua suuremmaksi ollen noin 6,6%. Olen jo aiemmin todennut ettei yhtiöllä vaikuta olevan mitään sen suurempaa vallihautaa liiketoimintansa ympärillä, mutta viime aikoina olen ollut huomaanivani myös muita kasvuun liittyviä seikkoja, joita en välttämättä pidä erityisen positiivisina. Tarkoituksenani on tarkastella yhtiötä lähiaikoina vielä uuden blogimerkinnän muodossa.
Suomen Hoivatilat on salkussani noussut 145%. Jonkinasteinen yliarvos on erittäin todennäköinen, mutta tämänkin yhtiön kohdalla minun täytyy perehtyä asioihin nykyistä tarkemmin, jotta pystyn arvioimaan onko tilanne jo sillä tasolla, että minun kannattaisi harkita osakkeiden myyntiä.
Alma media on noussut vuodessa 78%. Odottavan aika oli jo käydä pitkäksi, mutta media-ala näyttää löytäneen jälleen keinot kasvuun. 4-Traders ilmoittaa tämän vuoden P/E-ennusteeksi 15.9, joka ei nyt aivan järjesttömältä tunnu jos suotuisa kehitys jatkuu. Osinkoa on keväällä odotettavissa ennusteen mukaan 17 senttiä, joka vastaisi nykykurssilla 3% osinkotuotta ja ostojeni keskihinnalla 5,5%. Yhtiö saattaa ehkä olla tällä hetkellä lievästi yliarvostettu, mutta kokonaisnäkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut. Verkkoliiketoiminnan kasvu jatkui reippaana myös Q3:lla (kasvua noin 30%, osuus jo 40% liikevaihdosta). Jatkan holdaamista.
Fenix Outdoor on vuoden aikana nauttinut 76% kurssinoususta. Pääosin tämä on nähdäkseni johtunut yrityskauppoihin liittyneen epävarmuuden helpottamista. P/E tämän vuoden tulosennusteella on 4-Tradersin mukaan 21,3. Ei mikään halpa, mutta aika pitkälti samalla tasolla kuin esim. H&M:llä. Fenixillä on vahvoja brändejä ja ainakin minuun ne vetoavat. Enpä usko, että olisin minkään muun firman takista valmis maksamaan yli 300 €, mutta valitettavasti joudun kohta tällaisen hankinnan tekemään, koska uskollisesti kohta 10 v palvelleen talvitakkini hupun vuoraus alkaa olla sen verran kulunut etten enää kehtaa sitä kohta julkisesti käyttää. Muutoin esim. napit ja vetoketju sekä päällyskangas ovat kovasta käytöstä huolimatta priimakunnossa. Osinkotuotto Fenixillä on perinteisesti ollut melko huono, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että jos firma keksii voitoilleen tuottoisia investointeja niin siitä vaaan. Fenixillä homma tuntuu toimivan.
Munksjön vuosinousu on ollut 74%. Yhtiö tiedotti yllättäen aikeistaan yhdistyä Ahlstromin kanssa. Eipä siitä nyt niin kauaa ole, kun firmojen tiet erkanivat ja nyt sitten taas pistetään hynttyyt yhteen. En nyt oikein tiedä mitä tästä soutamisesta ja huopaamisesta pitäisi ajatella. Olen pitänyt Munksjön strategiaa hyvänä ja nyt mukaan tulee myös sellaisen yhtiön liiketoimintaa, jota en kovikaan perusteellisesti tunne. Ihmetyttää vaan, että miksi nyt pitää taas tuhlata muutan seuraavan neljänneksen tulos yhdistymisestä väistämättä seuraaviin kuluihin juuri kun Munksjön kannattavuus oli saatu tavoitetasolle. Täytyypä vielä ajan kanssa perehtyä tähän fuusioon ja miettiä sitten kuinka toimia.
Nordean kurssimuutos on vuodessa ollut 8.2%, mutta salkussani se on 31% plussalla onnistuneesta (ainakin kirjoitushetkellä siltä vaikuttavasta) hankinta-ajankohdasta johtuen. P/b-luvuksi Nordnet ilmoittaa 1.36. Viimeksi myin osakkeet kun luku oli 1.5, jota ylittävää arvoa pidän yliarvostuksena. Myös samaan aikaan hankkimani Svenska Handelsbankenin osakkeet ovat salkussani 19,9% plussalla. Vuodessa kurssi on tullut suurin piirtein saman verran ylöspäin. P/b on 1.83, mutta johtuen historiallisesti korkeammasta oman pääoman tuotosta sekä pankiksi matalista riskeistä, olen valmis hyväksymään Svenska Handelsbankenille Nordeaa korkeamman luvun.
Siili on vuodessa noussut vaivaiset 4,8%. Sen osuus salkustani on kuitenkin lähes vaivihkaa kasvanut aiottua suuremmaksi ollen noin 6,6%. Olen jo aiemmin todennut ettei yhtiöllä vaikuta olevan mitään sen suurempaa vallihautaa liiketoimintansa ympärillä, mutta viime aikoina olen ollut huomaanivani myös muita kasvuun liittyviä seikkoja, joita en välttämättä pidä erityisen positiivisina. Tarkoituksenani on tarkastella yhtiötä lähiaikoina vielä uuden blogimerkinnän muodossa.
Suomen Hoivatilat on salkussani noussut 145%. Jonkinasteinen yliarvos on erittäin todennäköinen, mutta tämänkin yhtiön kohdalla minun täytyy perehtyä asioihin nykyistä tarkemmin, jotta pystyn arvioimaan onko tilanne jo sillä tasolla, että minun kannattaisi harkita osakkeiden myyntiä.
sunnuntai, tammikuuta 08, 2017
Lapselle pesämuna: välikatsaus
Olen kirjoittanut blogissani lapselle säästämisestä/sijoittamisesta pariin otteeseen jo aiemminkin: Kuinka säästää lapselle, kuinka päästä alkuun ja aktiivisen sijoittajan valinta.
Viime heinäkuussa tarkastelin edellisen kerran oman aktiivisen osakepoimintaan nojaavan ja lapsille säästämisessä toteuttamaani passiivisempaa laajan hajautuksen ETF-sijoittamisen tuottojen eroja. Silloin osakepoimintani oli johdossa vuosituoton ollessa 18 % vs. 12%. Vaan mikä mahtaa olla tilanne nyt? Katsotaanpa.
Oma salkkuni on vuodessa tuottanut 31%. Lasteni salkut ovat tuottaneet vuodessa 19%, säästämisen aloitushetkestä (heinäkuu 2014) 20% ja elokuusta 2016 9%. Oma salkkuni on tuottanut vastaavilla ajanjaksoilla 57% ja 18%. Jälleen kerran on kuitenkin syytä huomata, ettei vertailu ole aivan täysin reilua, koska omassa salkussani on jonkin verran myös velkaa sekä summat ovat täysin erilaisia ja pääomaa on lisätty eri tahtiin. Ainakin nykyisen kaltaisessa nousumarkkinassa oma strategiani vaikuttaa tämän vertailun perusteella olleen menestyksekkäämpi.
En aio silti vaihtaa lapsien säästöjä koskevaa strategiaani. Salkut ovat sen verran pieniä, että suorilla osakesijoituksilla ei saavutettaisi mielestäni riittävää hajautusta (joka on nähdäkseni vähintään noin 7-10 eri yhtiön osaketta) kohtuullisin kaupankäyntipalkkioin. Täysin optimaalisen strategian hiomiosta tärkeämpää onkin nähdäkseni aloittaa säästäminen riittävän aikaisin mielellään mahdollisimman suurella summalla lahjavero kuitenkin huomioiden. Tähän liittyen toivonkin pystyväni jatkossa hieman nostamaan säästösummia, kun saan toivoakseni talouteni paremmin tasapainotettua tämän vuoden aikana.
Lapselle säästämisen toteutuksessa yksi tärkeä kriteeri on mielestäni myös helppous, jolta kantilta Nordnetin kuukausittainen ostokuluton ETF-säästäminen on mielestäni varsin hyvä vaihtoehto. Lue lisää ja aloita lapselle säästäminen*
Viime heinäkuussa tarkastelin edellisen kerran oman aktiivisen osakepoimintaan nojaavan ja lapsille säästämisessä toteuttamaani passiivisempaa laajan hajautuksen ETF-sijoittamisen tuottojen eroja. Silloin osakepoimintani oli johdossa vuosituoton ollessa 18 % vs. 12%. Vaan mikä mahtaa olla tilanne nyt? Katsotaanpa.
Oma salkkuni on vuodessa tuottanut 31%. Lasteni salkut ovat tuottaneet vuodessa 19%, säästämisen aloitushetkestä (heinäkuu 2014) 20% ja elokuusta 2016 9%. Oma salkkuni on tuottanut vastaavilla ajanjaksoilla 57% ja 18%. Jälleen kerran on kuitenkin syytä huomata, ettei vertailu ole aivan täysin reilua, koska omassa salkussani on jonkin verran myös velkaa sekä summat ovat täysin erilaisia ja pääomaa on lisätty eri tahtiin. Ainakin nykyisen kaltaisessa nousumarkkinassa oma strategiani vaikuttaa tämän vertailun perusteella olleen menestyksekkäämpi.
En aio silti vaihtaa lapsien säästöjä koskevaa strategiaani. Salkut ovat sen verran pieniä, että suorilla osakesijoituksilla ei saavutettaisi mielestäni riittävää hajautusta (joka on nähdäkseni vähintään noin 7-10 eri yhtiön osaketta) kohtuullisin kaupankäyntipalkkioin. Täysin optimaalisen strategian hiomiosta tärkeämpää onkin nähdäkseni aloittaa säästäminen riittävän aikaisin mielellään mahdollisimman suurella summalla lahjavero kuitenkin huomioiden. Tähän liittyen toivonkin pystyväni jatkossa hieman nostamaan säästösummia, kun saan toivoakseni talouteni paremmin tasapainotettua tämän vuoden aikana.
Lapselle säästämisen toteutuksessa yksi tärkeä kriteeri on mielestäni myös helppous, jolta kantilta Nordnetin kuukausittainen ostokuluton ETF-säästäminen on mielestäni varsin hyvä vaihtoehto. Lue lisää ja aloita lapselle säästäminen*
perjantaina, tammikuuta 06, 2017
Pitkäjänteistä omistamista
Joskus kuulee sanottavan, että sijoittaja on itsensä pahin vihollinen. Sanonta pätee varmaankin monessa tilanteessa, mutta yksi niistä on kaupankäynnin välttäminen. Vaan mitä tehdä jos kaikki sjoituksiin käytössä oleva raha on jo kiinni? Aiemmin olen näissä tilanteissa houkuttelevan tilaisuuden ilmaantuessa joskus päätynyt laittamaan myös osan varakasssasta kiinni osakkeisiin tai turvautumaan Nordnetin luottoon. Tällä kertaa ajattelin menetellä toisin.
Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin*
Olen huomannut, että yhtiöihin perehtyminen johtaa usein tilanteeseen, jossa löydän jonkun kohtuuhintaiseksi arvioimani firman ja päädyn hankkimaan osakkeita. Helpointa lienee siis jättää salkun ulkopuolisten firmojen yritysanalyysit tekemättä ellei tarkoitusena ole tehdä ostoksia. Tämä tosin hoituu kuin itsestään ainakin silloin kun aika on tiukoilla. Viime aikaisesta blogini päivitystahdista voi jokainen vähääkään arkipäivän sherlockia itsesään tunnistava ratkoa mikä oma tilanteeni on ollut.
Ajoittain olen myös ollut tilanteessa, jossa olen harkinnut jonkin tylsäksi kokemani yhtiön osakkeiden myyntiä. Toisaalta olen ollut huomaavinani, että se on usein virhe. En tiedä onko kyseessä jokinlainen paluu keskiarvoon -ilmiö vai mikä, mutta pitkän tasaisen suoriutumisen jälkeen sijoittajat tuntuvat lopulta kuitenkin hoksaavan yhtiön arvon ainakin, mikäli kyseessä on vaikuttanut olevan selkeä hinnoitteluvirhe. Esimerkiksi Fenix Outdoor oli mielestäni melko pitkään liian maltillisesti arvostettu muihin samalla alalla toimiviin yhtiöihin nähden, mutta viimeisen vuoden aikana kurssi on kivunnut noin 400 kruunun tietämiltä yli 700 kruunuun osakkeelta. Toki ilmassa oli myös epävarmuutta melko suureen yrityskauppaan liittyen.
Ruotsalaisilla tuntuu myös olevan vahva pitkäjänteisen omistamisen kulttuuri. Salkkuyhtiöistäni Fenix Outdoor lähettää vuosikertomuksensa minulle aina postitse ilman erillistä pyyntöä (käsittääkseni muuten Nordnetissa vain suomalaiset yhtiöt saavat tiedon omistajistaan, mutta näköjään tieto välittyy kuitenkin myös Ruotsiin). Ilokseni huomasin, että myös Handelsbanken tarjoaa samanlaista vaihtoehtoa: ennen vuodenvaihdessa sain postissa pienen lomakkeen, johon ruksimalla voi tilata aikanaan julkaistavan vuosikertomuksen valitsemallaan kielellä (vaihtoehdot ruotsi ja englanti) postilaatikkoon. Tämä jos mikä tukee mielestäni pitkäjänteistä omistajuutta, vaikkakin aiheuttaa ehkä jonkin verran kuluja. Samanlaista käytäntöä toivoisin myös Suomeen, vaikkakin todelliset sijoittajat toki saavat vuosikertomuksensa yhtiökokouksista.
Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin*
Olen huomannut, että yhtiöihin perehtyminen johtaa usein tilanteeseen, jossa löydän jonkun kohtuuhintaiseksi arvioimani firman ja päädyn hankkimaan osakkeita. Helpointa lienee siis jättää salkun ulkopuolisten firmojen yritysanalyysit tekemättä ellei tarkoitusena ole tehdä ostoksia. Tämä tosin hoituu kuin itsestään ainakin silloin kun aika on tiukoilla. Viime aikaisesta blogini päivitystahdista voi jokainen vähääkään arkipäivän sherlockia itsesään tunnistava ratkoa mikä oma tilanteeni on ollut.
Ajoittain olen myös ollut tilanteessa, jossa olen harkinnut jonkin tylsäksi kokemani yhtiön osakkeiden myyntiä. Toisaalta olen ollut huomaavinani, että se on usein virhe. En tiedä onko kyseessä jokinlainen paluu keskiarvoon -ilmiö vai mikä, mutta pitkän tasaisen suoriutumisen jälkeen sijoittajat tuntuvat lopulta kuitenkin hoksaavan yhtiön arvon ainakin, mikäli kyseessä on vaikuttanut olevan selkeä hinnoitteluvirhe. Esimerkiksi Fenix Outdoor oli mielestäni melko pitkään liian maltillisesti arvostettu muihin samalla alalla toimiviin yhtiöihin nähden, mutta viimeisen vuoden aikana kurssi on kivunnut noin 400 kruunun tietämiltä yli 700 kruunuun osakkeelta. Toki ilmassa oli myös epävarmuutta melko suureen yrityskauppaan liittyen.
Ruotsalaisilla tuntuu myös olevan vahva pitkäjänteisen omistamisen kulttuuri. Salkkuyhtiöistäni Fenix Outdoor lähettää vuosikertomuksensa minulle aina postitse ilman erillistä pyyntöä (käsittääkseni muuten Nordnetissa vain suomalaiset yhtiöt saavat tiedon omistajistaan, mutta näköjään tieto välittyy kuitenkin myös Ruotsiin). Ilokseni huomasin, että myös Handelsbanken tarjoaa samanlaista vaihtoehtoa: ennen vuodenvaihdessa sain postissa pienen lomakkeen, johon ruksimalla voi tilata aikanaan julkaistavan vuosikertomuksen valitsemallaan kielellä (vaihtoehdot ruotsi ja englanti) postilaatikkoon. Tämä jos mikä tukee mielestäni pitkäjänteistä omistajuutta, vaikkakin aiheuttaa ehkä jonkin verran kuluja. Samanlaista käytäntöä toivoisin myös Suomeen, vaikkakin todelliset sijoittajat toki saavat vuosikertomuksensa yhtiökokouksista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)