db x-trackers MSCI Indonesia Index UCITS ETF

Aloitetaan jälleen ulkoasianministeriön raportin referoinnilla. 90-luvun alussa Indonesian talous kasvoi nopeasti, mutta 97-98 talouskriisi iski kovaa ja toipuminen on ollut hidasta. "Viime vuosina on toteutettu muutamia vaikeitakin, mutta välttämättömiä talouspoliittisia uudistuksia, näistä esimerkkinä polttoainetukiaisten asteittaiset leikkaukset." Indonesian ongelmana ovat (melko tyypillisiltä kolmannen maailman haasteilta kuulostavat) korruptio, byrokratia ja heikko infrastruktuuri. Näiden vuoksi investointien houkutteleminen on ollut vaikeaa, mutta hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka tosin ovat toistaiseksi olleet hitaita.

Toisaalta "Indonesia tarjoaa suuret sisämarkkinat, suuren työvoimareservin ja suuret luonnonvarat". "Indonesian makrotalous ja valtiontalous ovat pysyneet vakaina ja kasvunäkymät ovat myönteisiä tuleville vuosille. Kasvu perustuu pääasiassa suureen kotimaiseen kysyntään ja raaka-aineviennistä saataviin tuloihin." Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan Indonesiassakaan jakaannut tasaisesti. BKT:n vuosikasvu on viime aikoina ollut noin 6% luokkaa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5%. Kotimarkkinat ovat vahvat ja vuonna 2012 kotimarkkinat kattoivat 60% BKT:sta.

Indonesian talous ajautui vaikeuksiin vuosina 2012-2013. Syynä tähän oli FIMin Indonesia-katsauksen mukaan raaka-aineiden hintojen putoaminen Kiinan kysynnän vähenemisen myötä. Viime aikoina ongelmana on ollut korkea inflaatio (7,75% helmikuussa), mutta tämän vuoden loppuun mennessä inflaation ennustetaan laskevan hieman päälle viiteen prosenttiin. Maan keskuspankin tavoite on 3,5-5,5%. Maan hallitus haluaa myös nostaa vientituotteiden jalostusastetta ja on asettanut vientikieltoja nikkelille ja bauksiitille.

Maan osakemarkkinoita FIM pitää korkealle arvostettuna, maalikuussa P/E oli 15,3 ja p/b 3,5 vuoden 2014 ennusteille. db x-trackers MSCI Indonesia Index UCITS ETF on tällä hetkellä arvostettu P/E-luvulla 15,65. p/b on 2,96. ETF:ssä rahoituspalveluiden osuus on peräti 32%. FIM kuitenkin näkee etteivät Indonesian pankit ole erityisen  herkkiä suhdannenvaihteluille, sillä ne ovat erikoistuneet mikrolainoihin. Myös kasvupotentiaalia pitäisi olla, sillä vain 17% väestöstä on ottanut pankkilainaa ja vain kolmanneksella on pankkiyhteydet. Syklinen kulutus on ETF:ssä mukana 17% painolla ja seuraavaksi suurimmat ovat ei-syklinen kulutus ja viestintä noin 12% osuuksilla. Hallinnointipalkkio db:n Indonesia ETF:ssä on 0,45%.

Indonesia vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä mielenkiintoiselta sijoituskohteelta osittain juuri suurien sisämarkkinoiden vuoksi. Mistään alennushintaisesta markkinasta ei voida puhua, mutta arvostus ei toisaalta mitenkään aivan järjettömältä vaikuta. Olen ajatellut sijoittaa Indonesiaan pienellä summalla tasaisesti kuukausittain Nordnetin kautta. ETF:n osuus salkustani on tällä hetkellä vain 1,2%, mutta tulevaisuudessa tulen todennäköisesti hieman kasvattamaan sitä.