Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

keskiviikkona, syyskuuta 23, 2015

Paljonko pitää pahan päivän varalla?

Kuinka paljon käteistä olisi hyvä olla patjan alla säästössä yllättäviä tilanteita varten? Tähän kysymykseen löytyy varmasti vähintäänkin sata erilaista vastausta. Jonkun mielestä vuoden tai parin nettopalkan verran. Toisen mielestä luottokortin luottoraja riittää turvaksi. Ainakin sen verran, että voi nukkua yönsä hyvin, voisi olla yleispätevä neuvo.

Minkä verran tämä sitten käytännössä mahtaisi olla? Sitä olen mietiskellyt. Aivan vuosipalkan vertaa tuskin, mutta toisaalta kuukausipalkkaa enemmän varmaan kuitenkin, olen pähkäillyt. Nyt olen keksinyt uuden tavan yrittää määrittää sopivaa summaa.

Avuksi tarkasteluun otan maksuvalmiussuhteen eli Quick ration. Sijoitus.org kertoo tästä tunnusluvusta seuraavaa: "Maksuvalmiussuhde Quick ratio lasketaan suhteuttamalla yrityksen rahoitusomaisuus lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusomaisuuteen lasketaan mukaan rahat, pankkisaamiset, saamiset, sekä rahoitusarvopaperit. Luku kuvaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan omaisuudellaan. Quick ration lukuarvolla 1 yrityksen rahoitusomaisuus ja lyhytaikaiset velat ovat samansuuruiset. Yleisesti suhdeluvut luokitellaan seuraavasti: hyvä = yli 1, tyydyttävä = 0,5 - 1, heikko = alle 0,5. Tunnusluku soveltuu lähinnä saman toimialan yritysten vertailuun, sekä yksittäisen yrityksen maksuvalmiuden tarkkailuun."

Olen pohtinut miten käyttää tämä oman talouden maksuvalmiuteen ja olen päätynyt laskemaan yhteen vuoden aikana saatavat tulot ja jakamaan ne vuoden aikana maksuun tulevilla kuluilla. Koska haluan kuitenkin pelata varman päälle, aion laskea tulot sellaisen skenaarion mukaan, jossa menettäisin jostain syystä työkykyni. Mielestäni se olisi nykyisessä tilanteessa ehkä ikävin skenaario (ainakin ikävin sellainen, jossa olisin itse tilanteessa mukana. Kuolema olisi tietysti todennäköisesti ikävämpi, mutta siihenkin olemme teoriassa vakuutuksin varautuneet niin, ettei koko talous romahtaisi).

 "Rahoitusomaisuuteni" muodostuu siis pankissa olevista rahoista, alle vuoden korkosijoituksista ja osinkotuotoista. Nämä ovat todellisia toteutuneita lukuja. Lisäksi laskuissa käytän todellisen vuoden nettopalkan sijaan arvioitua vuoden sairauspäivärahaa.

"Lyhytaikaisiin velkoihin" lasken suurinpiirtein kuukaudessa elämiseen tarvittavan rahamäärän (ruuat, bensat, vaatteet, "normaalit" laskut jne) kerrottuna kahdellatoista, vuoden aikana erääntyvät asuntolainen lyhennykset ja -korot sekä yhtiövastikkeet, vakuutusmaksut, lasten päivähoitomaksut (oletan etten heitä työkyvyttömänä pystyisi myöskään kotona hoitamaan) sekä muut toistuvat kulut.

Oma maksuvalmiuteni tällä skenaariolla olisi suurinpiirtein 0,84. Tavoitteni olisi vähintään 1 eli tämä laskutoimitus kertoo siitä, että minun olisi syytä kasvattaa nopeasti käyttöön saatavien säästöjeni määrää jonkin verran. Tiestysti tässä skenaariossa myös kulut laskisivat, koska minun ei todennäköisesti tarvisi autoilla joka päivä, mutta laskelma toimii mielestäni kuitenkin hyvänä harjoitelmana. Ihanteellisinta olisi toki kattaa tämä puuttuva rahamäärä osinkoina, mutta nopeammin säästän ensin tarvittavan summan, joka ei onneksi ole järjettömän suuri.

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen idea. En kuitenkaan ole ihan varma voiko osinkoja laskea ainakaan täysimääräisesti rahastoon joka on varattu "pahan päivän varalle". Osingothan maksetaan vaihtelevasti vuoden mittaan joten jos otat vuodessa saatavat osingot mukaan laskentaan niin joskushan voi käydä niin, että maksettavaksi tulee lasku jonka maksamiseksi tarkoitetut osinkotulot ovat vielä kuukausien päässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tässähän tarkastelen vuositasolla tuloja ja kuluja. Toki voi käydä niin, että huonona vuonna osingotkin pienevät, mutta niiden merkitys on joka tapauksessa minun esimerkissäni (vielä) melko pieni. Suurempi rooli on tietysti pankkitilillä tai lyhyen koron rahastoissa olevilla talletuksilla ja niitä voinee sitten tarpeen tullen esim. osinkotuloilla "paikkalla".

      Poista
  2. Itselläni ei käytännössä ole muuta kuin mastercard 2000€ limiitillä.Toki voin myös ottaa tuhansia euroja osakkeita vastaan lainaa jos on tarpeen. Mutta voisihan tuota käteisen osuutta toki hiukan vielä nostaa.

    VastaaPoista