En ollut aiemmin osallistunut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen, mutta jotenkin minulla oli sellainen tunne, että Restamaxin kokouksesta voisi kehkeytyä mielenkiintoinen. Sitä se paikoitellen olikin, vaikka välillä aika meinasi käydä pitkäksi vuosikertomusta viidenteen kertaan selaillessa äänten laskun tulosta odotellessa.
Restamax aktivoitui viime vuonna yrityskaupparintamalla. Erityisesti sisäpiirikauppa Staff Investin hankkimiseksi (ja siitä päättäneen ylimääräisen yhtiökokouksen ajoitus heinäkuulle sekä kaupan hinta) herättivät (mielestäni ansaittua) skeptisyyttä ainakin osan pienomistajista keskuudessa. Vastuuvapaudesta viime tilikaudelta yhtiön hallitukselle ja toimistusjohtajalle jouduttiin äänestämään.
Kaiken kaikkiaan yhtiökokous jätti hieman ristiriitaiset fiilikset. Yhtiön strategia vaikuttaa periaatteessa hyvältä ja nykyisessä taloustilanteessa yritysostojakin voinee tehdä järkevään hintaan. Toisaalta omistus on vahvasti keskittynyt kohtuullisen pienelle piirille ja en ole aivan täysin vakuuttunut siitä, ajaako tämä porukka tasapuolisesti kaikkien osakkeenomistajien etuja. Liian monta kysymystä jäi ilman kunnollista vastausta ja liian moni asia on tapahtunut samaan aikaan, jotta kaiken voisi mielestäni selittää sattumalla.
Seuraava kysymys on tietysti se, mitä minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Jokin aavistus takaraivossa kehottaisi myymään osakkeet nyt kun olen hieman voitollakin. Toisaalta Restamaxin osuus salkussani on melko pieni, 3.1% ja en toisaalta haluaisi vielä löydä korttejani pöytään. Hieman kehnompikin yhtiö voinee olla lyhyellä aikavälillä hyvä sijoitus. Olen kuitenkin entistä vakuuttuneempi siitä, että jos ja toivottavasti kun nousukausi jälleen joskus koittaa ja shampanja virtaa kaduilla villiten firmat tekemään ylihintaisia yritysostoja, on minun aika harkita vakavasti tämän firman omistuksesta luopumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti