Vuoden ollessa lopuillaan lienee jälleen sopiva hetki suunnata ajatukset hetkeksi kinkusta ja konjakista sijoituksiin ennen rakettaja ja kuohuvaa.
Herkuille perso piensijoittaja reflektoi hiljattain blogissaan kahta vuottaan sijoittajana ja muutamassa kohtaa en voinut muuta kuin nyökytellä tekstiä lukiessani. Näinhän se menee. "Ylimääräiset" säästöt on sijoitettu ja jotain isompaa hankintaakin saattaa olla tulossa. Elämäntilanne, jossa "voin seurata tilannetta, miettiä vaihtoehtoja ja seurata
osinkojen kertymistä. Tämä ei ole huono vaihtoehto, tosin hieman kyllä
tylsä" kuulostaa hyvinkin tutulta.
Välillä kiireen hetkeksi hellittäessä tulee pohdiskeltua myös elämän suuria kysymyksiä. Huomaan ehkä yrittäneeni välillä pihistellä rahan kanssa hieman turhaankin, jotta sijoitettavaa jäisi. Tasapainotila järkevän kulutuksen ja säästämisen välillä on vaikea. Jos rahan menoa ei kontrolloi yhtään, niin mitään ei taatusti jää säästöön. Toisaalta vanha klisee siitä, että lapset ovat vain kerran pieniä on totta. Lisäksi elämä on rajallinen ja huomista ei kukaan voi koskaan täysin varmasti tietää. Pitäisi vaan kyetä ymmärtämään mitkä ovat oikeasti sellaisia asioita, joihin rahojansa kannattaa pistää.
Jokin aika sitten luin Madventures-Rikun kolumnin matkustelusta. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan tavara ei tee ihmistä onnelliseksi, mutta matkustelu tekee. Voin osittain tämän väitteen allekirjoittaa. Valmistumisen jälkeen tekemääni 10 viikon Etelä-Amerikan kiertämistä en vaihtaisi 600 Koneen osakkeeseen, vaikka suurin piirtein sen verran reissulle taisi tulle hintaa (Koneen silloisella pörssikurssilla). Toisaalta pari vuotta sitten ostamani lähes uusi auto on myös tuonut paljon helpotusta elämään ja onhan sillä ajaminen sekä maantiellä, että kaupungissa paljon mukavampaa kuin aiemmalla vanhalla autollani.
Tällä hetkellä toivoisin, että voisin tehdä aavistuksen vähemmän töitä ilman, että tulotasoni merkittävästi kärsisi. Työmatkat lasten päiväkodista hakemisineen nielaisevat niin ison osan ajasta etten viikolla tahdo saada juuri mitään aikaan. Urheilu on jäänyt pelottavan vähälle. Lisäksi olen ottanut muutamia melko huonosti palkattuja, mutta minulle mieleisiä lisätöitä. Motivaationi niihin on kuitenkin korkea, koska niissä saan toteuttaa sitä, mitä uskon oikeasti haluavani tehdä. Ammattiinikin olen melko lailla tyytyväinen, mutta työn toteutus on valitettavan huonoa lähes joka paikassa. Keväämmällä tosin sivutöideni ansiosta on tiedossa pari selvästi rahakkaampaankin keikkaa, joista toiseen liittyy mieluisalla tavalla myös matkustaminen.
Ensi vuonna tarkoitus on siis tehdä hieman vähemmän töistä ja syksyllä aioinkin jäädä lyhyellä virkavapaalle työstäni tehdäkseni hetken toista hieman kevyempää, mutta aavistuksen huonommin palkattua työtä, jonka työsidoinnaisuus on kuitenkin selvästi nykyistä työtäni vähäisempi. Aion myös ensi vuonna matkustella hieman ja tarkoitus olisi lisäksi yrittää jaksaa viikonloppuisin keksiä mukavaa tekemistä koko perheen voimin. Näiden lisäksi aion ottaa tavoitteekseni ehtiä harrastamaan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa sekä lisäksi tietysti arjen hyötyliikunnat, kuten tilanteen salliessa kauppamatkat pyörällä jne.
Sijoituspuolella odotettavissa lienee tylsyyden sietämisen opettelua. Onneksi minulla on kuitenkin melko paljon muitakin mielenkiinnon kohteita ja olen osittain jo opetellutkin olemaan seuraamatta pörssikursseja päivittäin tai edes viikottain kuluneen vuoden aikana.
Hyvää uutta vuotta.
Hyvää uutta vuotta! Kiitos mielenkiintoisesta palstasta.
VastaaPoista